Aina oppii uutta, kun Helsingissä ajelee. Helsinkihän perinteisesti sijoittuu jonnekin tieliikennelain yläpuolelle ja järjestelyt saattavat olla sen mukaisia.
Pasilan ja Kalasataman välille rakennetaan ratikkalinjaa. Sen tiimoilta on käyty vuosikausia kestänyttä kiistaa, joka joitakin aikoja sitten kulminoitui siihen, kun kaupunki kaatoi toistatuhatta puuta, kun suunnitelma koski kahtasataa. Kaupunki jälkikäteen levittele käsiään tyyliin aijaa, ettekö tiennytkään että me katsomme puiksi vain tukkipuun vahvuiset.
Ratikka kulkee Hermanninrannassa vanhalla joutomaalla ja osin täytemaalla. Koko rantatie rakennetaan uusiksi ja liikenne on hieman epämääräisesti opastetuilla kiertoteillä.
Epämääräisyyden kruunaa pohjoisen suuntaan kuljettaessa vastaan tuleva liikennemerkki. Tuntomerkit viittaavat liikenteenjakajaan, mutta mikään tieliikennelain mukaisista vaihtoehdoista D3.1, D3.2 ja D3.3 se ei ole. Olisiko se sitten vaikka D3.4?
Valtion työmailla on pikkuhiljaa päästy kohti sitä ajattelua, että työmaiden opastus ei voi olla hällä väliä ‑tyyliin. Kuntien urakoissa tähän on vielä matkaa.
Kuvan ottamisen aikaan keli oli surkea ja näkyvyyttä ei kovinkaan paljon. "Korokkeen" vasemmalla puolella ajorata on eri levyinen, ja kun merkki lävähtää yllättäen silmille, hetken ajan voi vallita epäselvyys, mistä on todella on tarkoitus ajaa. Ennakkomerkintä kun ei ajoradan haarautumisesta anna mitään indikaatioita.
Viisastelunkin varaa merkki jättää. Eikö tuossa selvästi ole määrätty, että oikealla kaistalla ajavat ohittakoot korokkeen vasemmalta ja vasemmalla ajavat oikealta?
Valtion ja kuntien työmaiden liikenteenohjauksen laatutason osalta olen samaa mieltä blogistin kanssa. Valtion työmailla isoja virheitä tai poikkeuksia näkee nykyään sen verran harvoin, että niihin kiinnittää huomiota. Katuverkolla isomman kokonaisuuden onnistunut suoritus on sen verran harvinainen, että tekee mieli ottaa kuva.
VastaaPoistaPohjanoteerauksen liinenteenohjauksen sarjassa saavat kiistatta (talon)rakennustyömaat, jotka levittäytyvät katualueelle. Luvan kanssa ja/tai ilman.
Työmaalle tehdään ex-tempore-liittymiä keskeltä risteyksiä, rakennetaan kaistoille sivusuuntaisia ramppeja, kadun ainoa jalkakäytävä tukitaan niin, että kaikki jalankulku 'ohjataan' variuttamatta ajoradalle jne. Liikennemerkkejä kylvetään lavalta LIFO-periaatteella riippumatta siitä ovatko ne oikeita, loogisia tai keskenään ristiriidattomia. Pahimmillaan aiheutetaan kulkijoille hengenvaara, jonka olisi voinut välttää vaikkapa jättämällä merkit kokonaan kylvämättä.
Ainoa luvatonta kadulle leviämistä valvontaa (teoriassa) hoitava viranomainen on rakennusvalvonta.
Sama merkki oli aiemmin Itäväylällä REDIn länsipuolella itään ajettaessa. Otin kuvan ja jäin ihmettelemään. Eipä auttanut, en vieläkään jaksa uskoa, että merkin tarkoitus on ohjata ko. kohdassa vaihtamaan kaistoja ristiin.
VastaaPoistaOlisiko niin että olemme siirtymässä vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja merkillä totutetaan autoilijoita ajatukseen?
Autoliikenteen työmaajärjestelyt ovat tosiaan kaupungeissa aivan mitä sattuu, mutta vielä huonommalla tasolla on pyörä- ja jalankulkuliikenteen järjestelyt. Keskimääräinen työmaajärjestely koostuu reitin sulkevasta aidasta ja kyltistä, jossa lukee suurin piirtein "painu v***uun".
VastaaPoista