Viime viikot on maailmalla tohistu ChatGPT:stä, joka kuulemma on tekoälyä ja tietää kaiken. Tietäähän se toki, kuka on Urho Kekkonen, mutta muuten taitaakin olla kyse keisarin uusista vaatteista. Homma on vähän kuin entisenkin konsultin: Hän kertoo sinulle sen, minkä jo tiesitkin, mutta monimutkaisemmin. Sataprosenttinen analogia on tulevaisuudessa, jos ChatGPT konsulttimme tapaan ryhtyy laskuttamaan kuuntelijaansa.
Tietämyksenkin kanssa on vähän niin ja näin. Katsellaanpa, kuinka hyvin tekoälyn huippusaavutus tuntee Suomen tieverkkoa esittämällä sille muutama kysymys:
Missä kulkee valtatie 4?
Ja tekoäly vastaa: Valtatie 4 eli VT4 on Suomen valtatie, joka kulkee Turusta Porin kautta Raumalle ja edelleen Helsinkiin. Se on yksi Suomen pääteistä ja sen pituus on noin 260 kilometriä. Valtatie 4 kulkee suurimmaksi osaksi maanteitä pitkin, mutta osa sen reitistä kulkee myös moottoriteitä pitkin. Valtatie 4:n varrella sijaitsevat mm. Turun, Porin, Rauman ja Helsingin kaupungit sekä monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja. Valtatie 4 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Suomea ja se on tärkeä väylä myös kansainväliselle liikenteelle.
(Oikea vastaus: Nelostie kulkee Helsingistä muun muassa Jyväskylä, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle.)
Missä kulkee valtatie 23?
Ja tekoäly vastaa: Valtatie 23 eli VT23 on Suomen valtatie, joka kulkee Lapin läänissä. Se alkaa Tornion ja Haaparannan välisen rajanylityspaikan kautta ja päättyy Rovaniemelle. Valtatie 23 on noin 572 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Valtatie 23 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Lappia ja se on tärkeä väylä myös kansainväliselle liikenteelle. Valtatie 23:n varrella sijaitsevat mm. Tornio, Haaparanta, Keminmaa, Tervola, Rovaniemi ja monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja.
(Oikea vastaus: Valtatie 23 kulkee Porista Jyväskylän ja Varkauden kautta Joensuuhun.)
Missä kulkee valtatie 32?
Ja tekoäly vastaa: Valtatie 32 eli VT32 on Suomen valtatie, joka kulkee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Se alkaa Oulusta ja päättyy Kajaaniin. Valtatie 32 on noin 280 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Valtatie 32 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta sekä on tärkeä väylä myös kansainväliselle liikenteelle. Valtatie 32:n varrella sijaitsevat mm. Oulu, Liminka, Ylivieska, Kaustinen, Sievi, Kajaani ja monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja.
(Oikea vastaus: Suomessa ei ole valtatietä 32.)
Missä kulkee kantatie 51?
Ja tekoäly vastaa: Kantatie 51 eli KT51 on Suomen kantatie, joka kulkee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se alkaa Alajärveltä ja päättyy Seinäjoelle. Kantatie 51 on noin 70 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Kantatie 51 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Etelä-Pohjanmaata ja se on tärkeä väylä myös paikalliselle liikenteelle. Kantatie 51:n varrella sijaitsevat mm. Alajärvi, Isokyrö, Laihia, Teuva ja Seinäjoki sekä monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja.
(Oikea vastaus: Kantatie 51 kulkee Helsingistä Kirkkonummen, Karjaan ja Tammisaaren kautta Hankoon.)
Nyt on vaikea: Missä kulkee seututie 816?
Ja tekoäly vastaa: En valitettavasti pysty tarjoamaan tietoa tiettyyn seututiehen, sillä en tiedä missä seututie 816 kulkee. Seututiet ovat paikallisia teitä, jotka kulkevat kuntien ja kaupunkien sisällä tai niiden lähialueilla. Niitä ylläpitävät yleensä kunnat tai kaupungit, ja niiden tehtävänä on tarjota yhteyksiä eri puolille aluetta ja palvella paikallista liikennettä. Seututiet ovat yleensä merkitty maantieteellisellä numerolla, joka alkaa kirjaimella "T" tai "K". Seututie 816 voi kulkea missä tahansa Suomessa, sillä seututiet ovat paikallisia teitä ja niiden reitit vaihtelevat alueittain. Jos haluat tietää enemmän seututie 816:n sijainnista ja reitistä, voit ottaa yhteyttä alueesi kuntaan tai kaupunkiin tai tarkistaa paikallisen tiekartan.
(Useakaan yritys ei tuottanut oikeaa vastausta, eli seututien 816 reittiä Kempele-Oulunsalo-Hailuoto)
Muotoillaan uudelleen: Missä kulkee maantie 816?
Ja tekoäly vastaa: The server experienced an error while processing your request. Sorry about that! You can retry your request, or contact us through our help center at help.openai.com if the error persists.
(Uskotaan, antaa olla.)
Missä kulkee yhdystie 8000?
Ja tekoäly vastaa: Yhdystie 8000 on Suomen yhdystie, joka kulkee Pohjois-Savon maakunnassa. Se alkaa Iisalmesta ja päättyy Kuopioon. Yhdystie 8000 on noin 50 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Yhdystie 8000 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Pohjois-Savoa ja se on tärkeä väylä myös paikalliselle liikenteelle. Yhdystie 8000:n varrella sijaitsevat mm. Iisalmi, Juankoski ja Kuopio sekä monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja. Yhdystiet ovat maakunnallisia tai paikallisia tieverkostoja, jotka tarjoavat yhteyksiä eri paikkakuntien välillä ja ovat tärkeitä paikallisen liikenteen väyliä. Yhdystiet ovat yleensä lyhyempiä kuin valtatiet ja niillä on pienempi liikennemäärä verrattuna esimerkiksi valtateihin. Yhdystiet ovat merkitty kartoille ja ne ovat yleensä numeroidut alueellisten tai paikallisten suunnitelmien mukaisesti.
(Oikea vastaus: Yhdystie 8000 on entinen nelostien osa, joka kulkee Kärsämäen Saviselältä Piippolaan.)
Lopuksi: Missä sijaitsee Suomen pisin silta?
Ja tekoäly vastaa: Suomen pisin silta on Raumansilta, joka sijaitsee Raumalla. Se on 1 090 metriä pitkä ja se ylittää Raumanlahden. Raumansilta on valtatie 8:n ylittävä silta ja se on yksi Suomen tärkeimmistä teistä, jonka kautta liikenne kulkee Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Raumansilta on rakennettu vuonna 1976 ja se on yksi Suomen vanhimmista ja pitkimmistä betonisista silloista. Se on myös tärkeä matkailunähtävyys ja sen yli kulkee vuosittain satoja tuhansia autoja ja moottoripyöriä.
(Oikea vastaus: Suomen pisin silta on Raippaluodon silta Mustasaaressa, pituus 1045 metriä, valmistunut 1997. Raumansiltakin on olemassa, tosin Porissa, kulkee Kirjurinluodolle Kokemäenjoen haaran ylitse, on valmistunut 1973 ja on pituudeltaan 72 metriä)
Hieno juttu, että ChatGPT:stä kirjoitetaan muutakin kuin vähämielistä hehkutusta, että ChatGPT on ehtymätön ja erehtymätön tiedon lähde. Kiitos Teillä ja turuilla!
VastaaPoistaEhkä asiavirheiden määrä vähenee AI-sovellusten kehittyessä, mutta tosiasiaksi jää kuitenkin jatkossakin, että sovelluksen suoltaman tiedon jäljitettävyys on nolla ja siksi myös mahdollisuus harrastaa lähdekritiikkiä on olematon. Jos tai kun sovelluksen tuottamaa tietoa viedään ihmisten nimissä tehtyihin artikkeleihin ja tutkimuksiin, laskee tiedon oikeellisuus ja luotettavuus niissäkin. Ikävää ja pelottavaa.
ChatGPT tuottaa todella vaikuttavan itsevarmaa ja uskottavan kuuluista pajunköyttä. Sopivilla kysymyksillä saa hurjia tuloksia. Faktat nyt voivat olla hukassa, mutta onko sillä niin väliä? Tässäpä makupala:
VastaaPoista"Kirjoita Matti Grönroosin tapaan Merenkurkun sillan nähtävyyksistä."
"Merenkurkun sillan nähtävyyksistä on puhuttava erityisesti sen upeasta arkkitehtuurista ja huikeasta maisemasta. Silta ylittää Merenkurkun salmen ja yhdistää Suomen saariston Ahvenanmaan saareen. Sillan ylitys tarjoaa upeat näkymät merelle ja saaristoon, ja se onkin suosittu paikka ihmisten käydä katsomassa auringonlaskua tai nauttia rauhassa luonnon kauneudesta. Sillan alapuolella on myös mielenkiintoinen luontoalue, jossa voi tutustua esimerkiksi erilaisiin kaloihin ja lintuihin..."
"Milloin se rakennettiin?"
"Merenkurkun silta on rakennettu vuosina 1987–1990. Se on yksi Suomen suurimmista ja näyttävimmistä silloista, ja se yhdistää Suomen saariston Ahvenanmaan saareen Merenkurkun salmen yli. Silta on noin 3,5 kilometriä pitkä ja sen huippu on noin 50 metriä merenpinnan yläpuolella ..."
Pari kysymystä myöhemmin botti jo valisti Ahvenanmaan kuuluvan Ruotsin kuningaskuntaan, joskin se vuoteen 1921 kuului Suomelle. Kysyin vielä voisiko sillan keskeltä rakentaa haaran yhdistämään Torniota ja Haaparantaa, ja kyllähän siitäkin tuli paljon argumentteja puolesta ja vastaan. Kaupunkien etäisyys on kuulemma nyt noin 70 kilometriä, joten haara Merenkurkun kautta voisi tosiaan lyhentää sitä; Merenkurkku kun on Ahvenanmaalla 75 kilometrin päässä Torniosta. Kyllä tällä varmasti muutaman virkamiesmietinnöin kirjoittaisi.
VastaaPoistaOlen testannut ChatGPT:tä monin tavoin ja surkuhupaisia vastauksia riittäisi kohtaan kirjaan, enkä niillä rasita teitä.
VastaaPoistaTässäpä kuitenkin yksi urheiluaiheinen. Kysyin, miksi joukkuemäenlaskussa ei laske joukkue, vaan jokainen laskija erikseen. ChatGPT:n mukaan selitys löytyy säännöistä: "Joukkuemäenlaskun säännöissä määritellään, että joukkueen jäsenten tulee laskettava mäet erikseen, eli he eivät saa laskettaa mäkeä yhdessä tai toistensa tuella. Tämä on tarkoitettu varmistamaan, että jokainen joukkueen jäsen on vastuussa omasta suorituksestaan ja että kilpailu on reilua kaikille osallistujille."
Mihin me enää karttoja ja navigaattoreita tarvitaan? Luotetaan ChatGPT:n asiantunteviin ohjeisiin:
VastaaPoistaMikä on lyhin reitti Nokialta Ylöjärvelle?
Lyhin reitti Nokialta Ylöjärvelle riippuu siitä, kuinka haluat matkustaa. Voit valita esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot:
Auto: Voit ajaa Nokialta Ylöjärvelle seuraavasti: aja Nokian keskustasta pohjoiseen Keminmaantielle (tie 10), joka vie sinut Kemiin. Sieltä voit jatkaa tie 10:tä itään, ja tien varrella olet myös Ylöjärvellä. Matka-aika Nokialta Ylöjärvelle autolla on noin 1,5 tuntia.
Bussi: Voit matkustaa Nokialta Ylöjärvelle myös bussilla. Voit tarkistaa bussireittien ja -aikataulujen saatavuuden matkahuollon verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä matkahuoltoon.
Juna: Voit myös matkustaa Nokialta Ylöjärvelle junalla. Voit tarkistaa junien reittejä ja aikatauluja VR:n verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä VR:n asiakaspalveluun.
Muistathan, että matka-aikoja voi olla vaikea ennustaa tarkasti eri liikennevälineiden käytön sekä muita tekijöitä, kuten liikenteen määrää ja keliä, vaihdellessa. Suosittelen tarkistamaan aikataulut ja mahdolliset muutokset ennen matkaa. Toivon, että tämä vastaus on auttanut sinua.
Nyt tuli tämäkin asia kerralla selväksi. Kysyin, kumpi väistää kohdatessa, autoilija vai polkupyöräilijä?
VastaaPoistaChatGPT:n vastaus: "Suomessa polkupyöräilijän on yleensä väistettävä auton ajaessa. Tämä on määritelty liikenneasetuksessa, jonka mukaan polkupyöräilijä on "pienempää liikennettä" ja auton on siksi väistettävä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että polkupyöräilijän olisi aina väistettävä. Jos polkupyöräilijä ajaa kävelykadulla tai jalkakäytävällä, hänen on väistettävä käveleviä ihmisiä."