Viitisen kuukautta sitten Teillä ja Turuilla osoitteli artikkelissa Erikoisepäjatkuvuutta sormellaan Espoossa Länsiväylällä olevaa viitoitusta, jossa ykköstietä viitoitettiin sekä suoraan ajaville että kääntyville.
Mahdetaankohan väylävirastossa tai paikallisessa ELY-keskuksessa lukea blogia. Joka tapauksessa, nyt on maastoon ilmaantunut pari uutta kilpeä täydentämänä olemassa olevaa viitoitusta.
Se on sitten oma kysymyksensä, ovatko nämä uudet kilvet omiaan selventämään vai epäselventämään tilannetta.
Niitä varten, joilla on oikein pitkät piuhat, on vielä kolmaskin vaihtoehto: kolmoskehä. Jos tänne asti on Helsingin ja Espoon rajalta päädytty, matkaa tulee viitisentoista kilometriä lisää. Yhtä pitkä matka tulee Inkoon ja seututien 186 kautta; matka-aika toki on pitempi.
Hyvä vaihtoehto on myös reitti 1130 - 1131 Veikkolaan. Matkassa pari kilometriä kehä II -reittiä pidempi ja ajassa häviää vajaan 10 minuuttia. Tosin neljän aikoihin arkipäivänä voi jopa voittaa ajassa.
VastaaPoistaJos joku viitoituksesta tuolla vastaava on lukenut blogia, niin aiemman blogikirjoituksen pointti jäi siinä tapauksessa huomaamatta, koska ykköstien osalta uudet viitat eivät ainakaan selkeyttäneet viitoitusta.
VastaaPoistaJotenkin voisin kuvitella, että uudet viitat on tehty Länsisatamasta tulevia ulkomaalaisia rekkoja varten, jotta ne hoksaavat kääntyä Kehä I:lle.
Parasta olisi kyllä ohjata Länsisatama-Turunväylä -suunta kakkoskehän kautta, varsinkin niin kauan Kalevantien valo-ohjattu risteys ykköskehällä on olemassa.
VastaaPoistaPäätellen siitä, että toinen kyltti on vanha ja toinen uusi, heitän veikkauksena että reittiä on tarkoitus vaihtaa, kenties Länsiväylän kuormituksen helpottamiseksi. Ehkäpä tuo ylempi kyltti sitten häviää jossain vaiheessa, joko suunnitellusti tai seuraavan uusimisen myötä.
VastaaPoistaVaikea tuossa on mitään erityistä suunnitelmallisuutta nähdä. Lisäksi ei ole mahdoton odotus, että yhden risteyksen viitoitus pitäisi olla johdonmukainen.
VastaaPoistaItse asiassa Turunväylän kuormitus ykkös- ja kakkoskehän välillä on noin 50% suurempi kuin Länsiväylän, ja se näkyy, eli nimenomaan Turunväylän pitäisi olla helpottamisen kohde, jos sellaista halutaan tehdä.
Vaihtoehtoinen reititys ei ole lainkaan huono ajatus, jos se toteutetaan ymmärrettävästi. Suomessahan se ei ole käytäntönä, vaan viitoitusohjeet vaativat aina parhaan reitin viitoittamista pois lukien moottoriteiden rinnakkaistiet. Se sitten saattaa johtaa outoihin tiedon piilottamisratkaisuihin, kuten esimerkiksi tien 57 osalta on tällä foorumilla nostettu esiin.
Olisi luullut merkin F33 vielä mahtuvan tuohon uuteen suunnistustauluun. Missähän sitä on tarkoitus käyttää jos ei tuollaisessa kohdassa.
VastaaPoistaTuohan haiskahtaa ihan samalta mitä turussa tehtiin jokunen vuosi sitten, ohjattiin sataman (raskas) liikenne 1-tieltä kehätiielle (40) ja Raision kautta satamaan vaikka suorin ja lyhin reitti olisi ykköstietä pitkin.
VastaaPoistaEnsin kehätien/ykköstien liittymään ilmestys juuri tuon tapaisia lisäkylttejä. Yks/kaks piilotettiin myös E18 ykköstieltä kehän ja keskustan väliltä. Sittemmin kehän remontin yhteydessä tuli sitten uudet hienot ja jättikokoiset plakaatit ohjailemaan kehälle liittymään,jossa rajouituksen mukaan ei missään kohtaa tarvi hidastaa alle satasen :P
Case Espoo ja Case Turku ovat kuitenkin aika eri juttuja. Espoossa on kyse poispäin kulkevan liikenteen ohjaamisesta ja Turussa taas raskaan satamaliikenteen pitämisestä poissa kaupungin keskustasta.
VastaaPoistaTurussahan ei ole oikein päästy itsensä kanssa sopuun siitä, mistä satamaliikenne ohjattaisiin: Milloin Rantakatua, milloin Köydenpunojankatua, milloin Ratapihankatua, milloin Suikkilantietä ja nyt Raision kautta. Eiköhän jossain vaiheessa taas jotain uutta keksitä.
Helsingin seudulla ajattelu taas saattaa olla sen suuntaista, että osoitetaan useita poistumisteitä varmuuden vuoksi, jotta varmasti poistuvat. :-)
Takavuosina tuli testattua pidätyskykyä Tuupakassa sen verran, että kt55/Vt25 porkoosta hyvingen kautta lojoon tuli ihan hyväksi vaihtoehdoksi välillä Kotka-Kaarina, ainakin kellon huidellessa ip neljää Porvoon tasalla ja rasavillin futistreenit alkoi klo 18 Pargasin Tennbyn kentällä, missasin ne pari kertaa ja nykyinen EX veti murot sieraimiin. Ykköstien vienti Turkuun takapihojen kautta huutonaurattaa vieläkin, jos latu olisi vedetty oikein olisi rata tien itäpuolella ja pari typerää siltaa olisi jäänyt tekemättä mutta kun ei. Nyt ne pöljät pyssää junat Kupittaalle kun mukamas vanhaa siltaa ei voi käyttää ? ja Kupittaan-TYKSin alue ei kerta kaikkiaan niele junilta tulevia aamuisin
VastaaPoistaTurun satamaliikenne on luokkaa hilpeä. Vuonna 6 olisi ollut paria ratanaulaa vaille valmis eritasoyhteys rautatehtaan kautta mutta kun ei, on mukavampaa tukkia sataman tiet just kun sinne ollaan menossa. Pohjoisesta tuleva yhteys olisi tietty sorsinut punaisia mukasuomalaisia laivoja joten maan pisin tasoristeys oli perusteltu vaihtoehto. Onneksi tsadin junat jäävät Kupittaalle ja vain toijalalainen ajaa satamaan, mutta joskus 2030 sinne menee taas 2 junaa
VastaaPoistaYnnäilin kartalta matkaa satamaan, 460 m mentäis viikkarin paatin kyljestä sisään. Tuo matka K43 kiskoilla tuplaraiteena 1840 m kiskoa eli 80 tonnia rautaa, purettavissa nykyreitiltä ja 600 ratapölkkyä 65 cm jaolla, purettavissa nykyreitiltä. Laiturien siirto, oletan niiden olevan elementtejä, 2 viikkoa päällystystöineen. K43 kisko riittää pistoraiteella, itse asiassa pääradat oli kiskotettu sillä vielä 50 v sitten ja matkustajavaunu on kevyt. Raiteiden siirto töineen alle 500 k€. Miksi, MIKSI työtä ei ole jo aloitettu?
VastaaPoistaJunantuomana somerolaisena (mikä vit*n juna) siis entisenä junantuomana joxulaisena (Humppila-Jokioinen 750 mm) okei v**tu haminalaisena saattanen sanoa jotain. Somerolta ajaa teoriassa tunnissa tsadiin. Käytännössä ei. Mulla tuli mitta täyteen restian särkiessä ehjää moottoritietä Epsoossa 2018. Matka Konalasta Lohjanharjulle kesti 1 h 40 min. Lohjanharjulta Somerolle ajaa tunnin Pusulan mummojen perässä, ne ohittaen 40 min. 2 h 20 min toimivalla henkilöautolla, jonka huippunopeus on rajoitettu 213 km/h sadan kilsan matkaan on vit*uilua. Samassa ajassa pyyhkäisin Porista ja Tampereelta himaan, jumankauta ajoin 1990 Piikkiöstä Kemiin 8 tunnissa 700 kilsaa polttaen nortin tunnin välein ja tankaten Sepänkylässä enkä ajanut ylinopeutta, tehkääs Teslakkeilla perässä. Olin vielä iltavuoron duunissa, saunoin ja ajelin Haaparannan kautta himaan samoilla silmillä. Silloinen Nissan Cherry 1,5 GL imi bensaa 5,6 litraa sadalla, halvin auto mun historiassa koskaan
VastaaPoista