Höga Kusten on alue Pohjanlahden rannikolla Ruotsissa. Alue ei ole täsmällisesti rajattu, mutta pääosa siitä sijoittuu Härnösandin ja Örnsköldvikin väliselle rannikkoalueelle. Nimitys tulee vähintäänkin väkevistä maaston muodoista, jotka poikkeavat muusta Pohjanlahden rannikosta. Hyvin reipas kontrasti syntyy samoilla leveysasteilla lahden toisella puolelle levittäytyvään Etelä-Pohjanmaan aakeeseen laakeeseen.
Alueella on vuonomaisia merenlahtia ja leveitä jokia. Tarkastellaanpa muutamaa seudun siltaa, joille jonkinmoisena yhteisenä tekijänä on E4-tie.
E4 kulki aikaisemmin Sundsvallin kaupungin katuverkossa, mikä ei herättänyt ihastusta ei kaupunkilaisissa eikä matkalaisissakaan. Asia ratkaistiin rakentamalla silta keskustan itäpuolen lahden yli. Silta vihittiin käyttöön joulukuussa 2014. Sillä on pituutta 2019 metriä. Kohta valmistumisen jälkeen raportointiin, että bakteeri peijakas syö siltaa rikki. Tästä ja muista siltaa kohdanneista vastoinkäymisistä on Teillä ja Turuilla aiemmin raportoinut artikkelissa Sundsvall.
Sillan tiemaksu on edelleenkin yhdeksän kruunua. Teillä ja Turuillakin taannoin aivan periaatteesta ajoi sillan ylitse saadakseen ryhtyäkseen Ruotsin valtion iloiseksi veronmaksajaksi. Kruunun nykyisellä kurssilla on muutaman kuukauden kuluttua odotettavissa 0,80 euron verolippu.
Sundsvallbron
Sundsvallbron
Pohjoiseen kuljettaessa vastaan tulee Timråssa Indalsälvenin mahtijoen suisto. E4 oikaistiin suistoalueen poikki 1980-luvun lopulla arvostelun siivittämänä. Moottoritie ylittää joen tusinasiltoja pitkin, mutta vieressä on komea nelikaarinen silta. Sundsvallin-Timrån lentokenttä keksittiin aikoinaan laittaa suistoon jokihaarojen väliselle saarelle, jonne kuljettiin lautalla. Lauttayhteys lentokentälle kävi pitkän päälle kovin hankalaksi konseptiksi ja joen yli laitettiin silta.
Indalsälvenin kaarisilta
Härnösandin koillispuolella ylitetään Ångermanelva. Sen ylitys oli aikoinaan viimeinen lauttayhteys Tukholman ja Haaparannan välisellä maantiellä.
1930-luvun lopulla ruvettiin rakentamaan siltaa Kramforsin eteläpuolelle joen ylitse Sandön saaren kautta. Urakoitsija toimi Skånska Cementgjuteriet Ab, josta sittemmin tuli Skanska. Kaaren valu meni ns. kiville rakennelman sortuessa. 18 työntekijää sai vammoja. Sortumisen syystä käytiin debattia vuosikymmenet ja vahvin epäily kohdistuu työnaikaisiin rakennelmiin. Urakoitsija sai toisen mahdollisuuden ja nyt työt tehtiin eri tavoin, Kaarisilta valmistui vuonna 1943.
Sandönbron. Kunnianarvoisia s/s Birger Jarl makaa Lunden laiturissa
Sandöbron
Sandön siltatyön romahdus
Sandön silta ei kuitenkaan ollut mitoitettu aina vain kasvaville tavarankuljetusautojen painoille. Yli 52 tonnin painoiset rekat jouduttiin ohjaamaan runsaat 30 kilometriä pitkälle kiertotielle.
Tilanne oli kestämätön ja vajaan kymmenen kilometrin päähän alavirtaan tehtiin uusi näyttävä riippusilta. Tämän Högakustenbronin kävi vihkaisemassa vuonna 1997 itse kuningas Kaarle XVI Kustaa. Sillan pituus on 1867 metriä ja sen jänneväli 1210 metriä on Ruotsin pisin. Vertailun vuoksi: Raippaluodon sillan pääjänne on runsaat viidesosa tästä, 250 metriä. Högakustenbronin pylonit ulottuvat 182 metrin korkeuteen. Sillan rakentamisen ohessa tehtiin 32 kilometriä uutta valtatietä (E4 ja 90).
Högakustenbron
Lähestytään, pylonit näkyvät kauas
Högakustenbron
Härnosandissa E4 menee keskustan läpi. Mielenkiintoisena ratkaisuna keskustaan on rakennettu muutama eritasoliittymä (mutta yksi liikennevaloristeyskin on) sen sijaan että Härnösandille olisi tehty ohitustie. Härnosandin keskustan kautta poikkeaminen tekee aikamoisen mutkan eli ohitustie myös lyhentäisi matkaa selvästi. Ohitustietä on kyllä suunniteltu jo 1950-luvulta lähtien.
VastaaPoistaHärnösandin keskusta sijaitsee kanaalin toisella puolella Härnön saarella, eli aivan keskustassa E4 ei kulje. Pikemminkin sitä ehkä voisi verrata keskustan reunamia kulkevaan Salon ensimmäiseen ohikulkutiehen.
VastaaPoistaSaattaa hyvin olla, että Forssan kokoisen kaupungin ohitus ei ole Tukholman pohjoispuoleisen E4:n parantamisen ykköskohteita. Uumajan itäpuoleisen ohituksen runsaat liikenneympyrät kielivät siitä, että liikennevirran nopeus ei noissa ole tärkein optimoitava seikka.
E4 on Gävlen pohjoispuolella pääosin rakennettu 2+1-tieksi ja on varsin sujuva noilla liikennemäärillä. Maassa on koko joukko kaupunkeja, joiden läpi valtatie kulkee. Saattaa olla, että niitä pidetään case Härnösandia tähdellisempinä.
Mielenkiintoisia ratkaisuja kyllä tuolla lahden takana. Aika vähän E4:llä kyllä on klassisia ohitusteitä, ja ne mitä on, ovat Hämeenlinna-tyylisiä brutaalimoottoriteitä. Eritasoliittymiä on, kiertoliittymien käyttäminen todella yleistä, jopa valtateillä. Ja tietysti tuo lähes jatkuva ohituskaistatie.
VastaaPoistaMutta on siellä pöyristyttäviä vanhanaikaisuuksiakin, kuten Luulajan neliapilaliittymä, jossa ei ole lainkaan kiihdytyskaistoja, motoristiviipaloijalla toteutetut keskikaiteet ja keskustan läpi liikennevaloissa kulkeva pitkänmatkanliikenne.
Uumaja onkin mielenkiintoinen tapaus. Pitääkin ensi kesänä kokea itse tuo pohjoinen liikenneympyrä, jossa yhtyy 5 (!) tietä, joista kolme (!) eurooppateitä.
Pohjois-Ruotsiin ollaan houkuttelemassa jopa 100000 uutta asukasta ja investointeja olisi tulossa samaan aikaan kymmenien miljardien edestä. Tämähän merkitsee myös sitä että E4:llä liikenne tulee lisääntymään aika paljon.
VastaaPoistaOnko Gävlen ja Sundsvallin väliin suunnitteilla moottoritietä, eikös se ole tällä hetkellä ns.sillisalaattitie 2+1 yms. ratkaisuineen?