Edellisen artikkelin tiimoilta syntyi keskustelua Uumajan kehätiestä. Palataanpa 11 vuoden takaiseen artikkeliin Pyörällä päästä. Artikkelissa käytiin läpi tuolloista tilannetta kehätien suhteen.
Ruotsissa kehätie on verraten harvinainen ilmestys. Isoista kaupungeista Malmössä sellainen on ja pienempien kaupunkien sarjassa Växjötä sellainen kiertää puolen kierroksen verran. Muuten vanhat moottoritiet on linjattu melko läheltä keskustaa. Uudemmat ohitustiet sentään pääosin kulkevat kauempana, jossain kaupunkialueen reunalla.
Tukholmassa kehätieksi on helppo tulkita Norra Länkenin, Essingeledenin ja Södra Länkenin yhdistelmä. Essingeleden on vanha: ensimmäiset osat avattiin vuonna 1966. Norra ja Södra Länken ovat pääosin tunneliteitä ja uudempia: Norra Länken on valmistunut 2014 ja Södra 2004. Kaupungin länsipuolelle rakennetaan ohikulkutietä, joka valmistuu Sitten Joskus.
Uumajassa syntyy pikkuhiljaa tie, joka kiertää koko kaupungin. Pohjoisessa Ruotsissa eritasoliittymä on verraten harvinainen ilmestys. Liikennemäärät selittävät: Esimerkiksi E4:n kuormitus Uumajan pohjoispuolella on pienempi kuin nelostiellä Oulun ja Kemin välillä.
Västra Länkenin osuudet merkitty värillisenä. Urakka 8 valmis, urakat 9 ja 10 käynnissä
Niinpä sitten Uumajankin kehätie on rakennettu pääosin ilman eritasoliittymiä, liikenneympyröiden varaan.
Itäinen ja pohjoinen osuus ovat olleen valmiina jo kymmenkunta vuotta. Pitkään käytiin diskuteerausta läntisen osuuden reitistä. Siitä saatiin päätös vuonna 2015 ja uuden tien on luvattu olevan valmiina kuluvan vuoden aikana. Valmistuttuaan tie numeroidaan E12:ksi, jolloin Helsingin ja Mo i Ranan välinen matka lyhenee noin kahdeksan kilometrin verran.
Toisin kuin silloisten suunnitelmien pohjalta laadittu viitattu artikkeli kertoo, ympyröitä ei ole kuusi vaan seitsemän. Nopeusrajoitus ei ole 50 km/h vaan 80, myös ympyröissä. Eteläisimmässä ja pohjoisimmassa rajoitus on 60-70 ja kahden pohjoisimman ympyrän välisellä pitemmällä osuudella 100.
Söderslättsrondellen
Alviksrondellen
Uumajanjoen pohjoisen haaran yli on laitettu vinoköysisilta.
Gimonäsrondellen
Carlshemsrondellen
Carlslidssrondellen
Tomteborondellen
Universitetsrondellen
On itäisellä osalla yksi eritasoliittymäkin
Nydalarondellen
Kun läntinen osa valmistuu, maan ensimmäinen 360 asteen kehätie on valmis. Piirileikiksi voisi juhlan kunniaksi pistää!
Hämmästyttävän innokasta rondellien käyttöä. Ruotsalaiset autoilijat taitavat hallita niissä ajon meikäläisiä paremmin.
VastaaPoistaTarkasti ottaen itäisellä ohitustiellä on kaksi eritasolittymää, vaikka toinen niistä ei olekaan erityisen tyypillinen. Uumajajoen saaresta näet löytyy liittymä ilman ympyrää, mutta ei siinäkään tarvitse kaistoja ylittää. Suomessa vähän vastaava löytyy Iistä, sielläkin liittymä on toteutettu joen saaressa.
Uumajanjoen saari muuten on nimeltään niinkin yllätyksellinen kuin Ön.
VastaaPoistaLiittymä jäi laskuista, koska ruotsalainenkaan ei oikein tunnu pitävän sitä todellisena liittymänä: ei ennakkoviittoja, ei kiihdytyskaistoja. Risteyksestä on pääsy paikalliselle jätevedenpuhdistuslaitokselle.
Noita kevytliittymiä on Suomessa muun muassa viitostiellä Mikkelin lounaispuolella.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEhkä tällä on jotain tekemistä kansanluonteen eron kanssa. Ruotsalaiset ovat saaneet nauttia rauhan ajasta rapiat 200 vuotta, suomalaiset taitavat tappelemisen edelleen. Meille riittää hyvin kun tiedämme kuka maksaa, rytisi tai ei. Ruotsalaiset sen sijaan on opetettu jonottamaan kiltisti vuoroaan rondelliin ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään. Sama toistuu rautateiden tasoristeyksissä. Ruotsissa voidaan ajaa suurnopeusjunilla puomein varustettujen tasoristeysten läpi, koska autoilijat odottavat vuoroaan kiltisti. Suomessa samaan paikkaan on pakko rakentaa 10 miljoonan silta, koska muuten risteyksessä rytisee monta kertaa vuodessa.
VastaaPoistaAika samaan tapaan tuolla ajellaan liikenneympyröissä kuin Suomessakin. Tosin vilkkua näytetään miten sattuu, eikä yleensä lainkaan.
VastaaPoistaHarvemmin Suomessakaan puomien läpi ajetaan, onnettomuudet sattuvat pääosin ilman turvalaitetta olevissa tasoristeyksissä, joita Ruotsissa juuri ei ole.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaModeraatiokommentti. Tämän artikkelin kommentointi on nyt suljettu. Muistutetaan kommentointiohjeista.
VastaaPoista