Tromssassa, tuossa Pohjoiskalotin suurkaupungissa, on keksitty uusi tapa rahastaa turisteilla.
Tenk Tromsø on ohjelma, jolla pyritään kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä suosimalla henkilöautoliikenteen nollakasvuun. Eritoten pyöräilyhän on mitä kiehtovin harrastus 300 kilometriä napapiirin pohjoispuolella.
Kuten aina, hieno ajatus toteutetaan rokottamalla.
Norjassa kaupunkitulli ei ole mitenkään harvinainen ilmestys. Siellä käyneet tietävät, että vuodenkin kuluttua pistäytymisestä tippuu postista muutaman euron laskuja tulliasemien ohittamisesta. Yleensä kaupunkitullit ovat kohtalaisen maltillisia.
Tromssan kehitelmä on hieno. Kaupunkiin on laitettu 15 tulliasemaa, josta jokaisesta lähtee lasku, ajaa kumpaan suuntaan tahansa. Ohitus maksaa 12 kruunua, runsaan euron, paitsi ruuhka-aikoina 36 kruunua.
Kaupungin läpiajo E8-tietä laskutetaan tullipisteillä 1, 3, 4, 6 ja 9.
Mutta tässäpä hienous piileekin: Norjalaisilla on kansallinen Autopass-järjestelmänsä. Siihen kuuluu tuulilasiin laitettava laite, jota ei saa hankituksi rajalla vaan muutamalta operaattorilta ja operaattori sitten perii kuukausimaksua tai panttimaksua tai on perimättä. Yleensä turisti ei vaivaudu asiaan liittyvään byrokratiaan.
Tromssassa homma toimii niin, että paikalliset Autopassin haltijat maksavat vain yhden kerran tunnin sisällä tehdyistä ohituksista ja lisäksi kuukaudessa ei makseta kuin enintään 80 ohituksesta. Turistiin ei sovelleta tunnin sääntöä eikä kuukauden ylityksilläkään ole laskutuskattoa.
Tromssan läpi on tehty hieno tunnelijärjestelmä, joka mahdollistaa kaupungin läpiajon käymättä keskustan taajama-alueella lainkaan. Myös tämä järjestelmä on maksun piirissä. Kun päräytetään kaupungin läpi E8-tietä, maksuportteja on matkalla viisi (5) kappaletta, eli turisti maksaa 60 kruunua. Paikallinen saa 20 pinnaa alennusta, eli hänen laskunsa on 9,60 kruunua. Artisti maksaa siis yli kuusinkertaisesti. Hieno tervetuliaistoivotus eikö vain!
Tunnelit ovat asiallisia ja hyvin toteutettuja
Tunneleissa on useita liikenneympyröitä
Tromssa on liikenteellisesti varsin haastavassa paikassa. Kaupunkikeskus on Kvaløyan saaren ja manterereen välisellä saarella vilkkaan laivaväylän varrella. Kaupungin ja mantereen välinen silta oli valmistuessaan vuonna 1960 Pohjois-Euroopan pisin silta (1036 metriä). Silta on 1+1-kaistainen, eikä se kestänyt kasvua. 1990-luvulla rakennettiin kolme kilometriä pohjoisemmas 3,5 kilometriä pitkä meren alittava kaksiputkinen tunneli. Nyt käyttöön otetulla kaupunkitullilla ei rahoiteta näiden ja muun tunnelijärjestelmän rakentamista.
Laskeudutaan Tromssan sillalta kaupungille. Kuvassa oikealla runsaan metrin levyinen kaksisuuntainen pyörätie, joka on ainoa pyöräilyreitti keskustan ja kaupungin itäosien välillä.
Kustannuksena yksittäinen tullijärjestelmän maksupiste on muihin matkailun kuluihin nähden tietysti marginaalinen. Mutta jos kaupunkialueella aikoo enemmän seikkailla, on hyvä vähän suunnitella tulemisia ja menemisiä.
Tai helpompaa on pysyä kokonaan poissa mokomasta kylästä.
Tarkan kruunun turisti ajaa keskustan läpi ja maksaa vain kolmesti (1,15,10).
VastaaPoistaOnkohan tätä nyt ajateltu ihan loppuun asti?
Minulla on samoja kokemuksia Ruotsista jo melkein vuosikymmenen takaa, erityisesti Göteborgista. Onneksi matkassa oli kokenut luotsi. Kiersimme sujuvasti portit asuntokatujen kautta, eikä kahden viikon retkeltä tullut yhtään lappua Itämaahan asti. Uskoakseni säästimme Kruunun rahoja melko ruman pinon. Katsokaas kun Ruotsin laki määrää, että tietulliflitikat lähetetään tasa-arvoisesti kaikille maailman autoilijoille, maksoi mitä maksoi. Ruotsissa ulkomaista tietulliperintää hoitaa yksityinen advokaattitoimisto, jonka tuntiveloitus oli jo siäheen aikaan tonni Ruotsin rahaa.
VastaaPoistaToissa päivänä maksoin Ruotsin valtiolle roponi toukokuussa tapahtuneesta Sundsvallin sillan ylityksestä. Sillan olisi pyhäaamuna hyvin voinut kiertääkin, mutta halusin nähdä sen laskun. Laskun loppusumma oli 0,77 euroa. Tuskin lontoolainen agentuuri hommaa hoitaa aivan muutamalla eurolla. Taloudellisessa mielessä hommassa ei ole tolkun tolkkua, mutta onpahan ruotsalainen tasa-arvoihanne rikkomaton.
VastaaPoista