15.7.2023

Onko moottoritie moottoritie?

Tilastonikkarit tunnetusti hakevat erilaisia ilmiöitä ja analysoivat niitä. Yksi tilastonikkarin arkkityyppi on urheiluselostaja: Niilo Oskari Hääppönen on tehnyt historiaan, koska hän on ensimmäisenä savolaisena tehnyt kahdessa peräkkäisessä kolmannen divisioonan ottelussa maalin vierasottelun lisäajan ensimmäisellä puoliskolla etäisyyden kotikentältä ollessa yli 200 kilometriä! 

Tilastonikkarit ovat myös tutkineet Suomen tieverkkoa ja listanneet lyhyimpiä moottoriteitä.

Kriteerinä tietenkin on moottoritie-liikennemerkin sijainti.

Mutta alkaako moottoritie moottoritie-merkistä? Siinäpä vasta kysymys.

Tieliikennelaki toteaa merkeistä E15 (moottoritie) ja E16 (se päättyy) seuraavaa:

Merkkien E15 ja E16 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä.

Sanamuodosta voisi päätellä, että rampin, siis liittymis- ja erkanemistien, ei välttämättä tarvitse kuulua moottoritiehen. Kyse on siis analogiasta tunneli-merkin kanssa: Se kertoo, että tiellä on voimassa tunnelia koskevat säännöt ja säännöt voivat koskea muutakin tietä kuin itse tunnelia. Vinkki Helsingin kaupungille: Kadulle voi yhdellä liikennemerkillä merkitä sekä pysäköinti- että U-käännöskiellon merkitsemällä katu tunneliksi.

Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä hieman täsmentää asiaa:

Merkkiä [E15 ja E16] saa käyttää vain tiellä, joka on liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisesti tiesuunnitelmassa määrätty moottoritieksi.

Seuraavaksi käännymme auktoriteetin eli Digiroadin puoleen. Lyhyimmäksi moottoritieksi on mainittu muun muassa valtatie 15. Mutta kuinka ollakaan, Digiroadissa ei ole metriäkään valtatietä 15 merkittynä moottoritieksi.

Tutkitaanpa asiaa tarkemmin. Aloitetaan Espoosta.

Kun joitakin vuosia sitten kehäykkösen valtava tunnelointiurakka Keilaniemessä oli valmistumassa, paikalle tuotiin kehälle ohjaavat uudet vihreät viitat. Tie on liikennemerkein merkitty moottoritieksi noin 1200 metrin matkan Länsiväylästä pohjoiseen.


Kehäykkönen haarautuu Länsiväylästä Tapiolan kohdalla. Puutarhakaupungin rakennuskantaa vasemmalla.

Digiroad on kuitenkin sitä mieltä, että tiellä 101 ei ole moottoritietä. Sen sijaan Digiroad kertoo moottoritieksi merkityn tieosuuden olevan tyyppiä 2, eli "moniajorataisen tien osa, joka ei ole moottoritie".

Olemme siirtymässä moniajorataisen tien osalle, joka ei ole moottoritie.

No entäpä se 15? Tie liittyy valtatiehen 7 trumpettiliittymällä ja moottoritiemerkki on tien 15 puolella kohdassa, josta ei enää pääse kuin moottoritielle. Sinänsä täysin loogista. Myös kyseinen tieosuus on Digiroadissa moniajorataisen tien osa, joka ei ole moottoritie.

Olemme siirtymässä moniajorataisen tien osalle, joka ei ole moottoritie ja jossa on kulkusuunnassa vain yksi kaista.

Mutta onko tästä säännöksi? Eipä näytä olevan. Kakkostie päättyy Vihdissä ykköstiehen trumpettina, kuten on tapana. Myös tässä viimeinen poistumismahdollisuuden jälkeinen osuus on merkitty moottoritieksi.

Mutta mitä sanoo Digiroad? Nytpä tyyppikoodi ei olekaan 2, vaan 4 eli moottoriliikennetie!


Moottoriliikennetie alkaa.

Ei kovinkaan kaukaa löydämme seuraavan trumpetin. Lohjalla tie 25 Hangosta ohittaa Vesitornin laajan liikenneympyrän ja lähestyy 1200 metrin päässä luuraavaa ykköstietä. Moottoritien merkit ovat heti rinkulan jälkeen. Onko nyt Digiroadin mielestä tien tyyppi 2 vai 4?

Ei ole, ei. Se on 1, eli moottoritien osa! Digiroad siis vastaa tässä tapauksessa liikennemerkkejä.


Moottoritie alkaa.

Jos tie merkitään moottoritieksi, mutta sen moottoritieksi merkitsemistä tietä kuvaavaan tietokantaan vältellään, siihen on todennäköisesti jokin syy. Teillä ja Turuilla on kiinnostunut kuuntelemaan.

8 kommenttia:

  1. Ei hirveästi herätä luottamusta Digiroadin aineiston laatuun.

    Jos tilastonikkarointi jätetään sikseen, voi pohtia, mitkä tiet on laskettavissa itsenäisiksi moottoriteikseen ja mitkä eivät. Jokaisella on tietysti oma mielipiteensä asiasta. Minä olisin valmis laskemaan Kehä I:n länsipään itsenäiseksi, koska se on kokonaisen liittymävälin mittainen.

    VastaaPoista
  2. Komppaan tienkäyttäjää tuosta Digiroadin laadun puutteesta. Esim Kt52:lla on pätkä mikä ei ole varmaan yli 10 vuoteen enään ollut satasen pätkä vaan 80:ä mutta silti on Digiroadissa sitkeesti merkitty satasen alueeksi.

    Noita motariksi merkittyjä "viimeisen poistumisen" jälkeisiä pätkiä löytyy myös mm turusta/kaarniasta ykköstien liittymistä, ja muistaakseni myös 9-tien viimeinen väli ennen 3-tietä turusta tullessa on sellainen. Eli lienee ihan "käytäntö" nykyään siinä kohtaa kun risteävä tie loppuu motarin liittymään.

    VastaaPoista
  3. Moottoritien ja moottoriliikennetien eroja pitäisi kyllä selkeyttää paremmin. Esimerkiksi Kuopio-humaljoen välinen keskikaiteellinen 2+2 -osuus saisi olla mielellään moottoriliikennetie eikä mikään moottoritie. Ei oikein käy järkeen tuollainen "karvahattu"-keskikaidetie olisi täysiverinen moottoritie. Ruotsia ei tarvitse matkia joka asiassa.

    Termin moottoriliikennetie ihmiset voisivat käsittää paremmin kun se tarkoittaisi selkeämmin "vähäliikenteisiä" moottoritietä, oli se sitten 2+2 tai vaikkapa vain 1+1 keskikaiteella.
    Moottoritie olisi vain ja ainoastaan järeästi tehty 2-ajoratainen ja keskialueella erotettu tie7väylä.Aina.

    VastaaPoista
  4. Mikä merkitys on alimmassa kuvassa näkyvällä liikennemerkillä C15 Jalankulku ja polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty? Kyseiset tienkäyttäjäryhmäthän eivät muutenkaan saa moottoritietä käyttää. Vai enkö nyt hoksaa jotain?

    Olli H.: En nyt aivan hahmota, miksi keskialueen leveys (kun sellainen kuitenkin on vähintään kaiteen muodossa) olisi niin oleellinen asia, että jako moottori- ja moottoriliikennetien välille pitäisi tehdä sen perusteella. Minusta oleellisempaa on kaistojen määrä sekä se, täyttääkö tie muuten (esim. geometriansa puolesta) moottoritielle asetetut vaatimukset. Siksi esim. Kuopion eteläpuolella kulkevan tien kyltittäminen moottoriliikennetieksi ei suinkaan selkiyttäisi tilannetta.

    VastaaPoista
  5. Sen merkitys on osoittaa, että sikäläinen tienpitäjä ei tunne käyttöasetuksen 34 pykälän 2 momenttia: "Kieltoa tai rajoitusta osoittavaa merkkiä ei käytetä, jos tieliikennelain säännökset muutenkin edellyttävät vastaavan kiellon tai rajoituksen noudattamista.” Tämä ei liene yllätys kenellekään...

    Toisaalta kieltomerkissä mainittujen ryhmien keskimääräinen tietämys liikennesäännöistä on sen verran huteralla pohjalla, että tällainen pieni virkavirhe saattaa olla perusteltavissa.

    VastaaPoista
  6. Oulussa tuota C15-merkkiä käytetään surkuhupaisalla tavalla, lisäkilpi alla: "Ei koske mopoja"

    C14 ajaisi saman asian.

    VastaaPoista
  7. Enemmän minä olen nähnyt autoja pyöräteillä ja jalkakäytävillä kuin polkupyöriä tai jalankulkijoita moottoriteillä.

    VastaaPoista
  8. Varkaudessa valtatien 23 alikulkevalta Mustikkatieltä valtatien pysäkeille nousevissa 'poluissa' on huvittava kylttiyhdistelmä.

    Valtatieltä katsottaessa tolpassa on ylimpänä punakeltainen merkki Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty. Sen alla sinivalkoinen merkki Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Ja alimpana punakeltainen tekstillinen lisäkilpi "Ei talvikunnossapitoa"

    Vastaava kohta hieman idempänä Pohjois-Kurolantien kohdalla muuten sama, mutta ilman lisäkilpeä.

    Mikä mahtaa olla motiivi kahden lähes identtisen kiellon/määräyksen tuplakyltitykseen?

    Järjestelyn kruunaa kärkikolmiot polkujen yläpäässä sekä keskenään poikkeavat/puuttuvat kyltitykset polkujen alapäissä. Pohjois-Kurolantieltä polkua ylämäkeen valtatielle länteen liittyminen onnistuu laillisesti, vaikka ei liene tarkoitus, koska polku on toiseen suuntaan blokattu sellaisilta tuolla tuplakiellolla.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.