8.1.2024

Huoliteltua opastusta

Turengin suunnasta kun ajaa Hämeenlinnan keskustan itäpuolta pohjoiseen, pääsee nauttimaan mielenkiintoisen ja huolitellun näköisistä suunnistustauluista.

Ensimmäisenä on vastassa valtatien 10 ja seututien 290 risteys, liikenneympyrä. Merkki on hieman paikatun näköinen ja voisihan siinä nyt olla Tampereenkin suunnasta maininta, kun kolmostiestä on kyse. Mielenkiintoista olisikin tietää, mitä tuon Turku-nimen alla on ennen ollut; näyttää paikalta.

Mutta ennen kaikkea merkissä on kiinnostava eteenpäin ohjaavan nuolen tienumero. Valtatien numero kun ei koskaan ole ollut sinipohjainen. Eli ei voida vedota 30 vuotta paikallaan olleen peitelevynkään putoamiseen, kuten kanta- ja seututeiden osalta voitaisiin.


Tästä jokusen sadan metrin päässä on seuraava liikenneympyrä, jossa valtatie 10 kääntyy oikealle ja jatkuu Lahden suuntaan.

Suunnistustaulun esitystapa on kevyen kompakti. Tarpeensahan se täyttää, koska tekstien asettelusta voidaan päätellä, että Lahteen ehkä ei kuljeta samaan suuntaan kuin Hämeenlinnaan ja Aulangolle.



10 kommenttia:

  1. Miltähän ajalta nuo valokuvat ovat? Google Mapsissa on tältä paikalta StreetView-kuvia huhtikuulta 2009 saakka, ja tämä opastetaulu on jo silloin ollut uusi ja kirkas. Kuva täällä (Google Maps)

    VastaaPoista
  2. Kuvat ovat marraskuun loppupuolelta 2023. Uusia siis.

    VastaaPoista
  3. Tuossa vuoden vanhassa kuvassa on punainen kymppinumero ylhäällä ehkä vähän vinossa, joten liekö liimattu päälle ja sittemmin irronnut?

    https://maps.app.goo.gl/RLZLFcgGzwudN4Jt8?g_st=ic

    VastaaPoista
  4. Kymppitie on kuitenkin ns. aina ollut viitoitettuna Hämeenlinnasta Turkuun, ei Vorsaan. 54-tien viitoituksessa on Lahden päässä jonkin verran horjuvuutta Riksu vs. Vorsa.

    VastaaPoista
  5. Tuo on näköjään se taulu josta joku joskus sanoi että oikealle kääntyvä tie on tarkoitettu katumaastureille mutta kirjoitustila on loppunut kesken.

    VastaaPoista
  6. Mihin tai kenelle näistä vanhoista ja rikkinäisistä voisi ilmoittaa? Meillä Porin suunnallakin paljon rikkinäisiä merkkejä.

    VastaaPoista
  7. Juselius, valtion tieverkolla (maanteillä) olevista rikkinäisistä merkeistä voi ilmoittaa Palauteväylä-nimisen palvelun kautta. Kuntien katuverkon osalta palautteen oikea osoite taas on kyseinen kunta.

    Sen, onko kyseessä kyseessä maantie vai katu, selvittämisessä auttaa Suomen Väylät -kartta. Kaikki ko. palvelussa esitetyt värilliset tiet ovat lähtökohtaisesti maanteitä (pl. mustalla reunuksella esitetyt katuosuudet). Loput tiet ovat sitten katuja tai yksityisteitä. Siitä, miten kadut ja yksityistiet erottaa toisistaa, minulla ei ole aavistustakaan. Onko blogin pitäjällä?

    Toki siinäkin tapauksessa, että palaute menee väärälle taholle, viranomaisen pitäisi hallintolain 8 § 2 momentin nojalla auttaa kansalainen oikean viranomaisen puheille.

    VastaaPoista
  8. Ja sellainen lisäys, että jos tiellä on yhtenäisellä kehyksellä (siis ei katkoviivakehyksellä) liikennemerkissä esitetty tienumero, kyseessä on lähes aina maantie.

    VastaaPoista
  9. Mainittu Suomen väylät -kartta näyttää hallinnollisen luokan: valinta Digiroad ja sieltä hallinnollinen luokka. Pitää zoomata isommaksi, jotta luokitus näkyy täydellisenä.

    Luokkia on kolme: Jos se ei ole maantie eikä katu, se on yksityistie. Nimitys "yksityistie" on vähän harhaanjohtava, koska yksityistien osakkaana voi olla julkinen taho. Termi ei myöskään implikoi ajokieltoa. Ruotsinkielinen lakitermi tuo esiin eron: Nimitys on "enskild väg", ei "privat väg".

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.