Näillä matalilla silloilla on pari yhteistä tekijää: Ensinnäkin, ne varsin usein ovat vanhojen rautateiden alituksia. Toisekseen, ennakkovaroitukset ovat usein kovin vaatimattomia ja ennakkoviitoitus osapuilleen olematonta.
Katsellaanpa kolmea tapausta.
Ensimmäisenä olkoon seututie 364, joka Korialla alittaa Helsingistä itään kulkevan rautatien. Hieman länteen komeasta Korian vuonna 1925 valmistuneesta rautatiesillasta on pikkuruinen tunneli, josta seututie pujahtaa radan alitse. Ennen 1970-luvulla rakennettua Kouvolan pohjoista ohikulkutietä tämä tunneli oli osa valtatietä 6.
Tunnelista sentään on itään ajettaessa ennakkoilmoitus tien varressa tien 359 risteyksen jälkeen.
Sen sijaan risteyksen ennakkoviitoitus ei mitenkään noteeraa estettä, joka koskee suurta osaa raskasta liikennettä.
Länteen päin tilanne on jos mahdollista vielä karumpi. Tunnelin suulla on liikenneympyrä, josta liikenne ohjataan tunneliin.
Ensimmäinen korkeusrajoituksesta kertova merkki on vasta tunnelin suulla. Onneksi se näkyy liikenneympyrästä käsin, jotta siihen voi jäädä kiertämään ja tekemään vaihtoehtoista reittisuunnitelmaa.
Toinen esimerkkimme on Lappeenrannasta, jossa keskeinen ulosmenotie seututie 387 alittaa radan ja suurin sallittu korkeus on 3,80 metriä.
Liikenneympyrästä ohjataan Kouvolan suuntaan. Mikäs se siellä kauempana luuraakaan?
No korkeusrajoituksen ennakkomerkkihän se on. Tälläkään reitillä ei ole mitään ennakkoviitoitusta, eli varsin yllättävästi rajoitus tulee vastaan. Tässä vaiheessa sentään on vielä pakoreitti tarjolla.
Sillan kunnosta päätellen sen lujuutta on kokeiltu. Viimeisen pakotien risteyksen jälkeen on vielä helistinportti. Jos helistin pitää ääntä, on parasta ruveta pakittamaan. Toivottavasti se onnistuu.
Silta on matala.
Lopuksi matkaamme Kainuuseen. Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä tie 8891 (entinen viitostie muuten) ylittää Emäjoen Kalliokosken yhdistettyä rautatie- ja maantiesiltaa.
Tie haarautuu viitostiestä tavanomaisena kainuulaisena maantienä.
Hetken kuluttua tulee ensimmäinen ilmoitus esteestä. Kääntöpaikkoja ei edessä ole, vaan tielle korkealla ajoneuvolla erehtyneen homma on pakittaa takaisin viitostielle.
Silta itsessään on komea ja sillä on tiehistoriallista arvoa.
Vastakkaisessakaan suunnassa ei ennakkovaroituksia ole kuin juuri ennen siltaa.
Onko tietoa, mikä on Suomen tieverkon siltojen mataluusennätys? Itselleni tulee mieleen Petäjäveden keskustasta rautatien alitus, jossa on rajoituksena 2,9 metriä, mutta hauskasti täsmennyksellä "Tien keskellä 3,7 m".
VastaaPoistahttps://www.google.fi/maps/@62.2564664,25.1820199,3a,75y,336.11h,85.73t/data=!3m6!1e1!3m4!1sQPSxcNEkzS925Bs4QiXo8Q!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu
Erilaisia kevyen liikenteen ja maatalouden putkisiltoja toki on hyvinkin matalia. Jos kuitenkin keskitytään autoliikenteen siltoihin, pienin lukema 2,10 m Digiroadissa on Alavuden Tuurissa Keskisen kaupan takana oleva radan alittava Pysäkkitie. Kuvamateriaalista päätellen se ei kuitenkaan vaikuta autotieltä.
VastaaPoistaMutta selvästi katu on Helsingissä Tammasaarenlaituri, joka alittaa Lauttasaaren sillan. Korkeusrajoitus on 2,20 metriä.
Lukemalla 2,9 m päästään tässä tilastossa jaetulle 75. sijalle.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMielenkiintoinen esimerkki, joskaan ei päätiellä, on rautatien alitus Vehmaan Rahkmalassa. (Toivottavasti linkki toimii)
VastaaPoistaSinänsä mielenkiintoista noiden ennakkovaroitusten puuttuminen. Edellinen ajoneuvon korkeuden maksimirajan nosto toi tiestölle valtavan määrän "matalia" siltoja, joista kyllä ennakkotiedotetaan likimain kattavasti. Ehkä tässä yhteydessä vain unohdettiin tarkistaa näiden vanhojen tapausten ennakkovaroitukset.
VastaaPoistaAmerikan mallin mukaista purkinavaajasiltaa Suomesta ei sentään taida löytyä, vaikka silloin tällöin joku nosturi jääkin sillan rakenteisiin.
Vanhahkona helsinkiläisenä muistan yhä hyvin myös sen kivisen kaarisillan, jota pitkin Helsingistä länteen johtava rautatie vielä 1970-luvun alussa ylitti Nuijamiestentietä pitkin kulkeneen silloisen kolmostien Haagassa. Moni siltä suunnalta kaupunkiin tuleva varmaankin mielsi sen jonkinlaiseksi symboliseksi kaupungin portiksi. Siinä oli myös ajoneuvon korkeuden ja taisi olla leveydenkin rajoitusmerkki. Suurimpien kuorma-autojen oli kierrettävä toista reittiä, esimerkiksi Vihdintien ja Kaupintien kautta. Bussit sen sillan ali kyllä kulkivat, mutta niidenkin kuljettajien oli siinä kohdassa oltava erityisen varovaisia.
VastaaPoistaSe silta kuitenkin purettiin, kun kolmostie Helsingin alueella levennettiin nelikaistaiseksi, moottoritietä muistuttavaksi, vaikkei sitä liikennemerkeillä moottoritieksi osoitettukaan. Samalla se Pohjois-Haagan kohdalla siirrettiin hieman idemmäksi, niin että Nuijamiestentie jäi sivukaduksi. Samassa yhteydessä myös rautatielle rakennettiin uusi, entistä paljon pidempi betoninen silta, joka ulottuu koko laakson yli, niin että valtatien lisäksi sen ali kulkemaan mahtuvat myös Keskuspuiston ulkoilutiet.
Rantaradan suunnassa on Helsingin seudulla päästy historian saatossa nauttimaan ahtaista alikuluista laajemminkin: Helsinginkadulla, Nordenskiöldinkadulla, Haagan Tunnelitiellä, Pitäjänmäentiellä ja Kauniaisten Tunnelitiellä.
VastaaPoistaJa kun Rantaradasta puhutaan, niin parhaillaan Turussa rakennetaan Koulukadulle uutta siltaa satamaraiteen kohdalle. Uuden sillan alikulkukorkeus on sama kuin vanhan eli 3,6 m, vaikka Koulukatu onkin tuossa vt 8:aa. Toiseen suuntaan vt 8 kulkee Puistokatua, jossa ajorata on kaivettu sillan kohdalla sen verran alemmaksi, ettei suurinta sallittua korkeutta ole edes merkitty.
VastaaPoistaEi ole Koulukatu kasitietä, vaan numeron 42830 saanut katu [väyläviraston tienumerokartta]. Varsinaisesti valtatie alkaa Manhattanin nurkalta. Kasitieksi numeroitu katureitti koukkaa Köydenpunojankadulle radan pohjoispuolelle ja edelleen Tuomiokirkkosillaksi.
VastaaPoistaTurun Köydenpunojankatu on vastaus triviakysymykseen "missä kasitie matkallaan Turusta Ouluun kulkee lounaan suuntaan.
Silta jää matalaksi, koska virallisen selityksen mukaan ratapihan nostaminen metrin tuli julmetun kalliiksi eikä hankalissa pohjaolosuhteissa alaspäinkään haluta mennä.
Eipä olisi pitänyt luottaa Googlen tietoihin siitä, miten kasitie kulkee Turun katuverkolla.
VastaaPoistaKoko Turun ratapihan nostaminen Koulukadun alikulkukorkeuden nostamiseksi olisi tietysti ihan absurdia. Vaikka pohjaolosuhteet paikalla ovat hankalat, niin alaspäin meneminen olisi silti ilmiselvästi halvempaa, mutta ehkä sitten liian kallista hyötyihin nähden sekin.
Tienkäyttäjä: Et kovasti ole väärässä. Vielä kymmenisen vuotta sitten kasitie viitoitettiin Turun kaduilla pitkin Hämeenkatua, Itäistä Rantakatua ja Koulukatua. Nyt sinne on vaihdettu katkoviivalliset kasitien merkit ainakin Itäisen Rantakadulle.
VastaaPoistaNyt on kuitenkin hyvä muistaa, että tienumero ja viitoitus ovat kaksi eri asiaa. Kysymystä avaa artikkeli Tie vai reitti parin vuoden takaa.
VastaaPoistaTuolla oli siis aiemmin yhtenäisellä reunuksella olevat tiennumerot, mutta ne on viimeisen 10 vuoden aikana siis vaihdettu katkoviivareunuksellisiin kasitien numeroihin. Eli nykyään lienee oikein merkitty.
VastaaPoistaSillä, minkälaisia katko- tai kiinteäreunaisia lappuja kaupunki pylväisiinsä on vuosien varrella laittanut, ei tämän asian kannalta ole merkitystä. Vuoden 2011 tienumerokartassa Turun osalta kasitien reititys on sama kuin nykyisin eli katuna Tuomiokirkkosillalta Aninkaistenkatua ja Köydenpunojankatua Naantalin Pikatielle, jossa Pitkämäentien risteyksen kohdalla katu muuttuu valtatieksi 8.
VastaaPoistaTurku on vuosien varrella tehnyt aika monta eri viitoitusta keskustassa, eikä kovinkaan johdonmukaisesti. Mutta kuten todettua, viitoitus ja tienumero ovat kaksi eri asiaa ja asiaan liittyvät käytännöt ovat horjuvia. Esimerkiksi valtatiessä 23 on noin 85 kilometriä pitkä aukko Petäjäveden ja Hankasalmen välillä, mutta numero 23 kuitenkin esiintyy kiinteäreunaisena koko tämän matkan viitoituksessa.
Espookin on yli 30 vuotta mainostanut kehäkolmosta viitostienä, eikä se vieläkään ole viitostieksi muuttunut.