Olipa kerran Digiroad.
Se on väyläviraston avoimiin palveluihin sisältyvä tietokanta, joka periaatteessa sisältää Suomen kaikki tiet ja yhtä sun toista asiaan liittyvää tietoa. Palvelu on syntynyt vuonna 2004 ja sitä on pikkuhiljaa kehitetty nämä vuodet. Aineistoa ylläpitää monta tahoa: maanmittauslaitos, väylävirasto, ELY-keskukset, kunnat, Höselikin, yksityiset tiekunnat ym. Tämä on sekä vahvuus että heikkous: monenlaista tietoa on koottu yhteen, mutta tiedon laadussa voi olla vaihteluita.
Jakelu tapahtuu aineistopäivityksinä, joita on ollut 3–4 kappaletta vuosittain. Kukin tarvitsija muokkaa sitten aineiston sopivimmaksi katsomaansa muotoon. Teillä ja Turuilla -kirjoittamo tekee siitä SQL-tietokannan, josta sitten tietoja poimitaan eri tavoin ja yhdistellään tarvittaessa muuhun paikkatietoaineistoon.
Haetaan kymmenen Suomen pisintä valtatietä
Tai siis tapahtui.
Paria kohdetta lukuun ottamatta aineiston geometriatiedot ovat viimeksi päivittyneet toukokuussa 2022. Kävi nimittäin vanhanaikainen, mutta tietotekniikan tontilla niin yleinen: Jäätiin odottamaan toisen projektin valmistumista ja odottaminen onkin venähtänyt. Viimeisin aineistopäivitys on loppuvuodelta 2022, mutta osa tiedoista tosiaankin on lähes kaksi vuotta vanhaa. Lisäksi tietomassa, jossa on uutta ja vanhaa sekaisin, jää helposti hyllyyn odottamaan parempia aikoja.
Suomen pisimmät valtatiet
Jäädyttääkö Citymarket tilausprosessinsa, jos Maanviljelijäin Maitokeskuksen pastörointitietojärjestelmästä tiedetään jossain vaiheessa tulevan uusi versio? Aivan niin, oikein arvattu. Hyvin sanottu siellä takana.
Mitähän nimiä kunnat ovat antaneet alueellaan kulkevalle valtatielle 19?
Jossain vaiheessa lupailtiin lyhyehköä katkoa päivityksissä, sitten päivitystä vuodelle 2023 johonkin aikaan, aina päivämäärää siirtäen. Nyt tiedottaja lienee kyllästynyt ja tiedotteissa on lopetettu ennustaminen. Tilanne on jossain määrin yllättävä – sen lisäksi että ei ole – koska Digiroad-konsortiossa on mukana myös usein hyvämaineiseksi luonnehdittu tietotekniikkatalo.
Kuusi kuntaa, kymmenen nimeä
Maailmassa on jonkin verran varsin hyvin toimivaa digitalisaatiota. Sitten on valtavat määrät silkkaa pilipalisaatiota. Ei tämä nyt skaalan kumpaankaan päähän oikein istu. Olisiko se sitten tikidalisaatiota.
Valta-, kanta- ja seututeiden nimeäminen ja osoitteiden anto ei ole itse asiassa kovinkaan vanha asia. Yleensä kunnat nimesivät tiet kunnan itsensä tai sitten sen kunnan mukaan mihin tie vei. Näitä asioita ei suinkaan synkronoitu kuntien välillä, joten tulokset olivat välillä hieman koomisiakin. Syntymäkunnassani kunnan halkova seututie (813) nimettiin toiseen suuntaan Lumijoentieksi ja toiseen Siikajoentieksi. Pari ongelmaahan siitä syntyi: ensinnäkin kunnantoimiston osoitteeksi tuli Siikajoentie 1. Kiusallista. Se ratkaistiin nimeämällä kunnantoimiston tonttiliitymä Kunnankujaksi ja antamalla kunnantoimistolle ja terveysasemalle osoitteeksi Kunnankuja 1 & 2. Mielenkiintoista kyllä, moista kujannimeä ei esimerkiksi karttapaikka tunnista lainkaan.
VastaaPoistaToinen ongelma tuli sitten naapurikunnista. Liminka nimesi oman osuutensa Lumijoentieksi, joten Lumijoentie kohtasi kunnanrajalla, missä osoitenumerot alkoivat jälleen pienetä. Suurempi ongelma tuli toisessa suunnassa, missä naapurikunta oli myös nimennyt tien Siikajoentieksi. Valitettavasti Lumijoen läntisin kylä kuului postinumerojaottelussa naapurikunnan Karinkantaan, joten Siikajoentie numerointeineen jatkui kunnanrajan yli, ja osoitteiden epäjatkuvuuskohta löytyikin Lumijoen puolelta. Nämä ongelmat ratkaistiin sitten aikanaan nimeämällä koko tieosuus 8-tien liittymästä Limingassa aina Lumijoen ja Siikajoen rajalle yhdeksi ja samaksi Lumijoentieksi. Ratkaisun ainoa huono puoli on se, että Lumijoen keskustaajaman osoitenumerot ovat varsin suuria...
Valtateillä tapana on nimetä tie usein lähimmän suurimman kaupungin mukaan. Niinpä esimerkiksi nelostie Oulun ja Jyväskylän välillä on varsin säännöllisesti joko Ouluntie tai Jyväskyläntie, hieman riippuen kummalla puolen kunnan keskustaajamaa ollaan...