Eri firmat ovat taas hehkuttaneet tekoälyjään. Onkin siis aika tehdä taas pieniä kokeita. Ääneen pääsee tällä kertaa Gemini, joka on Googlen näkemys asiasta.
Esitetään kolme kysymystä, ja saadaan vastaukseksi kolme stooria, jotka ovat silkkaa hölynpölyä.
Kysymys 1: Mikä oli valtatien 2 reitti vuonna 1955?
Valtatie 2:n reitti vuonna 1955 oli pääosin sama kuin nykyään, mutta joitakin merkittäviä eroja oli:
Reitin alku ja loppu:
- Alkoi Helsingin Hakaniemestä (nykyään Sörnäisten rantatie)
- Päätyi Turkuun Aurakadun ja Linnankadun risteykseen
Merkittävimmät poikkeamat nykyiseen reittiin verrattuna:
- Kulki Helsingin keskustan läpi Hämeentietä ja Kaivokatuja pitkin
- Ei kulkenut Kehä I:n tai Lahden ohikulkutien kautta
- Kulki Hämeenlinnan keskustan läpi Hämeentie/Satakunnantie/Raatihuoneenkatu -reittiä
- Kulki Tampereen keskustan läpi Hämeenpuistoa ja Tammelan puistokatuja pitkin
- Ei kulkenut Porin ohikulkutien kautta
Muita poikkeamia:
- Tie oli pääosin kapeampi ja mutkaisempi
- Liittymiä ja eritasoliittymiä oli vähemmän
- Nopeusrajoitukset olivat alhaisemmat
Vuoden 1955 jälkeen valtatie 2:a on parannettu ja suoristettu useissa paikoissa. Kehä I ja Lahden ohikulkutie ovat merkittävästi lyhentäneet matkaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen välillä. Myös Hämeenlinnan ja Tampereen keskustan läpi kulkevat reitit on parannettu.
Kommentti:
"Tiedot" tyyliin "Kehä I ja Lahden ohikulkutie ovat merkittävästi lyhentäneet matkaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen välillä" kertovat, että hommasta tuntuu katoavan järki aivan tyystin, kun ruvetaan kyselemään faktojen perään.
Kakkostie ei kulkenut Helsingin ja Turun välillä eikä varsinkaan Tampereen kautta, vaan Helsingistä yhdessä ykköstien kanssa Nummelle, josta reittiä Somero-Ypäjä-Loimaa-Alastaro-Vampula Huittisiin ja sieltä nykyisen tien lähettyvillä Poriin.
Kakkostie 1950-luvulla
Kysymys 2: Koska Tenholan ja Bromarvin välinen maantietunneli valmistui?
Tenholan ja Bromarvin välinen maantietunneli, Länsilinkki, valmistui vuonna 2022. Tunnelin liikenne avattiin 30.11.2022.
Länsilinkki on 2,3 kilometriä pitkä tunneli, joka kulkee merenpohjan läpi. Se on Suomen pisin maantietunneli ja yksi pisimmistä merenalaisista tunneleista maailmassa. Tunneli parantaa merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta alueella.
Kommentti:
Tenholan ja Bromarvin välinen maantie 1081 ei kulje metriäkään tunnelissa.
Tiedonmurusista voi lähteä tekemään joitain päätelmiä ns. tekoälyn logiikasta. Mainittuna päivänä ei ole avattu yhtään tunnelia. Sen sijaan Kauppakamarilehdessä on tuolloin ollut Helsingin sataman toimitusjohtajan kirjoitus, jossa lobataan Jätkäsaaren ja Länsiväylän välistä satamatunnelia. Länsilinkki, sen lisäksi että se on turkulainen telealan yhtiö, on Helsingissä eräänlainen aukio, jonka kautta muun muassa kuljetaan Jätkäsaaren satamaan. Suomen pisin maantietunneli on Tampereen rantatunneli, jonka pituus on 2,3 km. Merenalaisuus on vedetty hatusta.
Eli jostain internetin syövereistä haetaan mahdollisesti jollain logiikalla toisiinsa liittyviä tietoja ja niistä sitten vankalla arvaamistaktiikalla rakennetaan kertomus.
Kysymys 3: Mikä on lyhyin reitti Joensuusta Vaasaan?
Lyhyin reitti Joensuusta Vaasaan autolla on ajaa valtatietä 8 pitkin. Matkan pituus on noin 494 kilometriä ja se kestää noin 5 tuntia 53 minuuttia.
Vaihtoehtoinen reitti on ajaa valtatietä 6 pitkin Jyväskylän ja Seinäjoen kautta. Tämä reitti on noin 50 kilometriä pidempi, mutta se voi olla nopeampi, jos liikenne valtatiellä 8 on ruuhkaista.
Jos matkustat julkisilla kulkuvälineillä, voit ottaa junan Joensuusta Helsinkiin ja vaihtaa junaan Vaasaan. Matka kestää noin 7 tuntia.
Tässä on yksityiskohtaisempia tietoja eri reiteistä:
Valtatie 8
- Pituus: 494 km
- Matka-aika: 5 h 53 min
- Reitti: Joensuu – Kontiolahti – Juuka – Nurmes – Lieksa – Kuhmo – Kajaani – Oulu – Kokkola – Vaasa
Valtatie 6
- Pituus: 544 km
- Matka-aika: 6 h 20 min
- Reitti: Joensuu – Liperi – Polvijärvi – Juuka – Nurmes – Pyhäselkä – Joensuu – Pieksämäki – Jyväskylä – Seinäjoki – Vaasa
Juna
- Matka-aika: 7 h
- Reitti: Joensuu – Helsinki – Vaasa
Tekoälystä on haaveiltu jo Alan Turingin ajoista lähtien. "Turingin kokeena" tunnetaan järjestely, jossa koehenkilön tehtävänä on arvioida kysymyksillä ja vastauksilla, onko päätteen takana tekoäly vai ihminen. Gemini ei läpäissyt Grönroosin Turingin koetta.
VastaaPoistaTekoäly on kätevä rajatuissa rutiinitehtävissä. Automaattimetro, varastorobotti, pörssirobotti, teollisuuden keinonenä tai -näkö tmv. ovat esimerkkejä hyvistä tekoälysovelluksista. Luotettavasti toimiva yleinen tekoäly, puhumattakaan keinotietoisuudesta, on vielä scifiä. Riippumatta siitä miten paljon sopulit sitä hehkuttavat.
Kommentteja julkaistaessa pitää todistaa ruutu ruksaamalla, ettei kommentoija ole robotti. Pitäisikö jatkossa tämän lisäksi tarkistaa, ettei kommentoija ole tekoäly? Mikähän mahtaisi olla paras tapa sen tarkistamiseen? Yksi keino voisi olla kysyä Turun ja Åbon välistä etäisyyttä; jos vastaus on jotain muuta kuin nolla, on kyseessä tekoäly.
VastaaPoista