Tukholman ohikulkutieprojektin suunnasta kuuluu kummia. Pohjoisin osuus E4-tien ja E18-tien välillä aiotaan avata vuonna 2026, neljä vuotta suunniteltua aikaisemmin.
Osuus ei ole hirveän pitkä, nelisen kilometriä. Se kuitenkin tuottaa uuden reittimahdollisuuden niille, jotka haluavat kulkea Kapellskäristä Oslon suuntaan E18-tielle mahdollisimman vähällä vaivalla.
Tämänhetkiset mahdollisuudet ovat seurata E18-viitoitusta Danderydin kautta usein melko ruuhkaisia reittejä tai kulkea tietä 265 Norrortsleden Sollentunaan, E4-tietä Rotebrohon ja tietä 267 Stäketiin. Uusi mahdollisuus on kulkea Norrortsledeniä Sollentunaan ja edelleen ohikulkutietä Hjulstan liittymään.
Hjustan liittymä on havainnekuvissa vaikuttanut varsin epäilyttävältä. Liikenneympyräratkaisussa on lyhyitä sekoittumisalueita ja ympyrästä on lisäksi haara paikalliseen katuverkkoon. Näyttää ruuhka- ja onnettomuusalttiilta, koska kääntyvän liikenteen määrä tullee olemaan merkittävä.
Asiaan on herätty ja erilaisia suunnitelmia liittymän parantamiseksi on esitetty. Suosituimmassa versiossa on piirretty lisää ramppeja, muun muassa ympyrästä erillinen silmukkaramppi etelästä E18-tielle Oslon suuntaan. Ramppi on merkitty katkoviivalla havainnekuvaan.
Toi Häggvikin kohta alkaa muistuttamaan suurten kaupunkien spagettimaisia liikenteen solmukohtia, jossa on parisen kymmentä kaistaa viereikkäin. Hyvin ovat ottaneet huomioon liikenteen kasvun Tukholman seudulla. Toista se on täällä kun kitistään "vaatimattomasta" puskiaisen ohituksesta tai kehä I ja kehä III:sen väliin tulevasta ahtaaseen paikkaan tulevasta levennyksestä.
VastaaPoistaTiedä sitten tuosta kasvun huomioon ottamisesta. Kehätien rakentamiseen ryhdyttiin 50 vuotta liian myöhään, ja kyllä siitäkin on paikan päällä diskuteerattu vähintään kiitettävästi. Suomessa Helsingin kehätie (kolmonen) osattiin tehdä silloin, kun maa oli seudulla halpaa ja seuduilla väljää.
VastaaPoista