Kuuden vuoden motti

Helsingin Tattariharjussa on Suomessa harvinainen moottoritieliittymä, jossa nelostie ja seiskatie haarautuvat. Liittymässä ei ole ramppeja pohjoisesta itään eikä päinvastoin, vaan tämän suunnan liikenne kulkee Kehä III:n kautta. Teiden haarukan sisään jää Jakomäen kaupunginosa, jota rakennettiin samoihin aikoihin kuin moottoriteitäkin.

Nelostien moottoriliikennetien osuuden valmistuttua Viikistä Vantaan Helsingin maalaiskunnan Kuninkaanmäkeen vuonna 1973 aiheutti Jakomäessä myrskyn. Moottoritieltä poistettiin pysäkit ja jakomäkiset menettivät valtaosan julkisesta liikenteestään.

TVH puolustautui ja esitti kantanaan, että moottoritiesuunnitelmat ovat olleet olemassa vuodesta 1965 saakka ja niissä ei bussipysäkkejä esiinny. Viraston näkemyksen mukaan Jakomäestä asuntoja ostaneita oli johdettu harhaan.

TVH tässä asiassa näyttäisi olleen oikeassa. Esimerkiksi vuonna 1970 Suur-Helsingin Osuuspankki julkaisi Helsingin Sanomissa ison ilmoituksen, jossa muun muassa kehuttiin moottoritien vieläpä parantavan kulkuyhteyksiä. Tällaisesta markkinoinnista pääsisi nykyään kuluttaja-asiamiehen hampaisiin tai raastuvan penkille.

Jakomäkeläiset toki ymmärsivät, että aivan joka kylän kohdalla ei ole mahdollista olla liittymää moottoritielle. Närkästys on kuitenkin ymmärrettävää, koska pääsy moottoritielle oli varsin monimutkainen projekti.

7,7 kilometriä kunnes päästään vieressä kulkevalle moottoritielle

TVH:n asenne tuohon aikaa oli kuntia ja hallintoalamaisia kohtaan varsin yliolkainen. Pääjohtajat olivat Kekkosen kavereita, ja selusta oli siten hyvin turvattu. Nelostie eli Lahden moottoritie Helsingissä oli aika outolintu, koska siinä ei Helsingin kaupungin alueella ollut ainoatakaan varsinaisesti paikallisen liikenteen liittymää. Kivistön liittymän kautta syntyi kulkemaan Kehä ykkönen ja liittymistä toinen, Tattariharju jo mainittiinkin. Tämä on sillä tavoin yllättävää, että Lahdentietä rakennettiin samoihin aikoihin, kun selvästi kaupunkimoottoritieksi rakennettu Länsiväylä valmistui. Länsiväylälle jo ensi vaiheessa tuli yhdeksän liittymää Lauttasaaren ja Kivenlahden välille.

Vuonna 1975 Helsingin kaupunki käänsi korvansa jakomäkisten vaatimuksille. Jakomäen kohdalle ryhdyttiin suunnittelemaan liittymää Helsingin suuntaan. Ei kuitenkaan nelostielle vaan seiskatielle, Porvoonväylälle. Kaupunki pääsi TVH:n kanssa sopimukseen, että TVH rakentaa ja kaupunki ottaa hoitaakseen. Uusi liittymä avattiin 4.12.1979 ja kuuden vuoden motti oli auennut.

Pihlajamäen ja Viikin suunnassa käytiin samanlaisesta asiasta debattia. Myös siellä oli TVH haistattanut paikalliselle liikenteelle pitkät. 

Pihlajamäentien kohta 1970-luvulla

Myös Pihlajamäen kohdalle ruvettiin suunnittelemaan liittymää samoihin aikoihin kuin Jakomäkeen. Liittymä avattiin marraskuussa 1980.