24.11.2024

Silta-asiantuntijoiden invaasio

Viikon takaisia isoja uutisia oli Jyväskylän Säynätsalossa sijaitsevan Louhunsalmen sillan vaurioituminen. Siltaan vuoden 1982 remontissa lisätyistä pohjoisen pään neljästä vetokaapelista yksi katkesi.

Muuten hyödyllisistä lähteistä ei ole löytynyt tietoa kyseisestä remontista eikä syistä kaapeleiden asentamiseksi. Olisivatko alkuperäiset maatuet uhanneet antaa periksi, mene ja tiedä.

Perussyy vaatimattomiin tietoihin on, että siltaa ei rakentanut valtio, vaan Säynätsalon kunta. Valtionrahoitusta saatiin 25 prosenttia ja loput lainattiin Enso-Gutzeitilta. Valtionkin hoidossa se on välillä ollut, mutta nykyisin taas se on kunnan, tällä kertaa Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

Kun tuli tietoa, että silta ei ole romahtamassa ja korjaukseen menee jokunen kuukausi, lehtien kommentointiosioissa nousi esiin huomattava määrä silta-asiantuntijoita. Vähän samaan tapaan kuin Suomessa oli korona-aikaan pari miljoonaa virologia, mikä on asukaslukuun suhteutettuna kohtalaisen paljon.

Nostetaanpa esiin muutamia sitaatteja, joissa muun muassa arvostellaan sitä, että siltaa ei korjata saman tien, vaan korjausta pitää suunnitellakin.

Lähikuvien perusteella vaikuttavat lisätyt uudet vaijerit olevan jotain muuta kuin perinteistä rakennetta. Ovat uutisoinnin mukaan lisätty jokunen aika sitten ja nyt jo alkanut katkeilu. Alkuperäiset ehjiä. Joskus vanha on parempaa kuin pussillinen uutta.

Uudet kaapelit ovat olleet paikallaan runsaat 40 vuotta.

On tämä kyllä maa. Jossain kehittyneessä valtiossa lujuuslaskelmat olisivat jo tehtynä ja työt sillan vakauttamiseksi käynnissä. Täällä vasta alotetaan väittely siitä mikä puolue pystyy kuppaamaan eniten rahaa konsultoinnista miten ehkä jo ensi tai seuraavana vuonna tehdään selvitys siitä mikänkä puolueen rakennusliike korjaa sillan viiden vuoden päästä hirveällä ylihinnalla. Miksi me maksamme veroja?

Vahingosta oli siis kulunut vuorokauden verran.

Vihervasemmiston säästöt väylien hoidosta alkaa tuottaa tulosta. Paljonkohan näitä romahdusvaarassa olevia siltoja Suomessa mahtaa olla? Pienen ajan sisällä Turussa romahti, Paraisten tiellä jäätävät liikennöintirajoitukset jne

Tiestön korjausvelan kasvattamiseen on jokainen hallitus osallistunut viimeisten muutaman kymmenen vuoden ajan. Turun romahduksella tarkoitettaneen 14 vuoden takaista Myllysillan notkahdusta, joka oli seurausta virheellisistä lujuuslaskelmista.

Onko kuultu sakkeleista ja vanttiketjuista niillä väliaikainen korjaus ja sitten vaihtoon kaikki vaijerit,ei tarvi ukkojen koko talven liikennettä ohjailla.Ja sitten joku oikea ammattimies valitsee uuden vaijeritoimittajan ja asennusporukan..

Sakkelit ja vanttiketjut ovat mitä tyypillisimpiä riippusiltojen kannatinkaapeleiden korjausvälineitä.

Hankintahinta tulee myöhemmin kriteeriksi ensin on hyvävelijärjestelmä,kun on tarpeeksi voideltu saa urakan vaikka ei olisi työhön edellytyksiä.Oikeasti kukaan ei näitä valvo vaan pienessä piirissä tehdään päätökset.

Tietämyksen varmalla rintaäänellä.

Vauhtia vaijerin uusimiseen. Ei tuon luulisi päivää kauemmin kestävän vai mikä Jyväskylässä mättää?! Vuorokaudessa on 24 tuntia ja sen pitää riittää korjaamiseen.

K-Raudassahan noita kaiketi myydään, metritavarana.

Eikö katkenneeseen vaijeriin osata tehdä kestävää liitosta ? Kun korjaus kestää vuoden, on osaajista pulaa.

Riittäisikö umpisolmuun kiskaisu?

Japanissa olisi jo uusi vaijeri paikallaan tai silta rakennettu kokonaan uusiksi. Tässä juodaan vielä vähän vissyä ja palaveerataan jokusen kerran lounaiden merkeissä niin sitten saadan lista eri vaihtoehdoista miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin, jokainen vaihtoehto sitten vaatii oman syventävän palaverinsa.

Japani on tunnettu siitä, että siellä sillat syntyvät kolmessa päivässä.

Miten tyhmiä ihmiset ovat? Yksi katkennut kaapeli ei teräksestä valmistettua siltaa romahduta vaikka siihen ajaisi 10 henkilöautoa kerralla Se on sitten eri asia jos 10 rekkaa on yhtäaikaa vaikka sekin on epätodennäköistä että silta siitäkään romahtaisi Pelkkää ihmisten kulkemisen häiriköintiä ihan samoin kuin julkisten liikenteen lakkojen sekä elokapinan tiellä istuskelun aikana

On tainnut käsite "riippusilta" jäädä hataraksi. Eivät ne kaapelit siellä koristeina ole.

Sitäkin on arvosteltu, että Louhunsalmen sillan valmistuttua lossi on poistettu käytöstä, eikä sitä ole jätetty paikalleen varayhteydeksi liikennehäiriön varalle.


Louhunsalmen lossi

Lossihan myytiin Koskenpään kunnalle Nousialansalmen uudeksi lossiksi. Kuljetuksessa kävi hassusti, kun tien reuna petti kuljetuksen alta ja lossi putosi ojaan. Sitä ei saatu sulan maan aikana ylös, vaan vasta pakkasten lujitettua maata. 

Nousialansalmen lossipaikka on lakkautettu vuonna 1969 Kukkassalmen sillan valmistuttua Koskenpään kirkonkylän kupeeseen.

5 kommenttia:

  1. Näin se menee, ensin hankesuunnitelmaa ym, pyydetään tarjous jokaisesta vaihtoehdosta ja kokoustetaan ja ihmetellään, kun kestää

    VastaaPoista
  2. Tottahan sosj.mediasta liejua löytää, jos tekee mieli piehtaroida. Onneksi sillankorjaus on niin vakava asia, ettei sitä koskevia päätöksiä anneta maallikkojen äänestettäväksi, meidänkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia voidaan nähdä eräänlaisena sosiaalipsykologisena kokeena, joka vahvistaa sen vanhan peukalosäänmön, että mitä vähemmän asiasta tiedetään sen helpommaksi se kuvitellaan.

      Poista
  3. Louhunsalmen sillasta löytyy näköjään yksi vuodelle 1979 päivätty VTT:n tutkimusraportti. Ehkäpä sen perusteella riippuköysiin on asennettu nuo lisäkiristykset vuonna 1982. Joitakin kymmeniä kertoja on alta tullut mentyä veneellä. Alituskorkeus 3 metriä rajoittaa isomman kaluston pääsyä sillan länsipuolelle, ellei sitten kierrä Muuratsaloa etelän kautta.

    VastaaPoista
  4. Tästähän on olemassa ikivanha sananlaskukin: Kyllä maalla ollaan viisaita kun merellä on hätä.

    Ei siis oikeastaan mitään uutta auringon alla. Some vain tuo törttöjen(kin) äänen entistä paremmin kuuluville.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.