Kaikesta päätellen on löytynyt uusi eläinlaji. Se piileksii lähellä raideliikennetyömaita ja aika ajoin laskeutuu puusta silloin, kun on aika tehdä poikkeavien liikennejärjestelyjen opastusta. Pienillä mutta kätevillä kätösillään se yön hiljaisuudessa tekee jotain sellaista, jota ihminen ei kuuna päivänä keksisi. Aamulla sitten vain päästään ihailemaan ja ihmettelemään näitä innovaatioita.
Mallia se toki on ottanut muualta, kuten taannoisen artikkelin Salamitaktiikkaa ja ohjeistusta mukaisista ratkaisuista.
Aloitetaanpa Espoosta.
Kaupunkiratatyömaa tarvitsi Kirkkojärventien varren bussiterminaalin alueen käyttöönsä. Kadun toiselle puolelle tehtiin tilapäinen terminaali ja siitä lyötiin rumpua pitkään. Rummunlyönti oli kovin vaimeata silloin, kun olisi ollut hyvä kertoa, että samassa yhteydessä Kirkkojärventie katkaistaan läpikululta.
No, puusta kun laskeuduttiin, niin askarreltiin Kyltti. Juuri sellainen Kyltti, että voidaan sanoa, että opasteet on tehty, mutta joka on tienkäyttäjän kannalta kutakuinkin hyödytön.
Kyltissä oli yksi pieni mutta fundamentaalinen vika. Se opasti kiertotieksi Espoontien tai Siltakadun. Jos kylttiä laadittaessa olisi jaksettu vilkaista radan toiselle puolelle, olisi huomattu myös Siltakadun olevan suljettu. Muutaman päivän päästä joku oli huomannut tämän höyhenenkevyen epämukavuuden ja käynyt pakkausteipillä yliviivaamassa Siltakadun. Tosin ruotsinkielisiä edelleen johdetaan harhaan, mutta olisiko se niille aivan oikein? Ratatyömaan mestari varmaan tietäisi.
Kaikki hyvin?
No ei. Espoontielle olisi pitänyt osata kääntyä 900 metriä ennen Kylttiä. Kyltin jälkeen asiallisia kääntöpaikkoja ei vähään aikaan sitten olekaan.
Tuomarilan kohdalla kadussa on jokin Ehdottoman Välttämätön kuoppa, jonka pitää ilmeisesti olla siinä muutaman viikon. Paikalla on liikenteenohjaus ja tiekohtainen nopeusrajoitus 30. Varastolla on ilmeisesti ollut ylimääräisiä nopeusrajoitusalue päättyy ‑kilpiä, kun sellaisella on keksitty päättää tämä tiekohtainen rajoitus.
Vaihdetaan kaupunkia, Helsinkiin, tuonne maailman toimivimpaan kaupunkiin. Nimitykselle on viime aikoina syntynyt aivan uusia ulottuvuuksia, onhan se mestarijunailija Vapaavuoren käsialaa hänen olleessaan Tatin kaupunginjohtajana.
Tatissa tehtään uutta ratikkalinjaa. Kaivinkoneet on tuotu ja uusia jänniä liikennejärjestelyjä on otettu käyttöön.
Turunväylän ja Huopalahdentien liittymä laitetaan uuteen uskoon. Opastetauluja on siirretty ja keskustaan kulkijat ohjataan sille kaistalle, joka päättyy kohta Huopalahdentielle. Parhaiten pääsee keskustan suuntaan, kun pitää totutun ajolinjansa ja jättää kyltit huomiotta.
Vasenta Pasilaan ja Pitäjänmäelle, oikeata keskustaan. Niinhän sitä voisi luulla.
Vasen kaista avautuu kahdeksi
Ja nämä kaksi kumpikin vievätkin keskustaan!
Kaistat menevät siis suunnilleen tämän kaavion mukaan. Toisin kuin suunnistustaulussa kuvataan (kaksi kaistaa oikealle, kaksi vasemmalle), kääntyviä kaistoja on yhteensä viisi. Tämä on vähän kuin viisi kirjainta, johon voit luottaa, Ford.
Vihdintielläkin on otettu käyttöön kylttitemppu.
Ympyrän jälkeen teollisuusalueelle on kaksi reittiä, Karvaamokuja ja Valimokuja. Valimokuja on suljettu kesäksi ja asiaan tietenkin kuuluu, että asiasta tiedottamista varten laitetaan Kyltti. Kyltti on kuitenkin kaksikaistaisella ajoradalla keksitty laittaa vain vasemmalle puolelle. Ja kuten aina, pitää tietää, missä Karvaamokuja on. Kylttikin on jopa vähän toistakymmentä metriä ennen kuin Karvaamokujalle vievä kaista alkaa. Reaktioiden pitää olla James Bond ‑tasoa.
On se kyltti oikeallakin. Mutta vasta Karvaamokujan risteyksen jälkeen, jolloin se on täysin hyödytön. Tällä pienellä käytännön pilalla saadaan porukka ajamaan ylimääräinen runsaan kolmen kilometrin kierros plus eksymislisä.
Pientä kiertoa.
Ilmeisesti on täysin pois suljettu ajatus hoitaa työmaan poikkeusreitit älyvapaiden tekstikilpien sijaan ajoreittiopastuksella, esimerkiksi tällaisella.
Ai niin, se olisi erilainen toisesta suunnasta tultaessa. Se ei käy, se ei käy, se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy.
No, päättyy se Vihdintienkin työmaa aikanaan ja 30 km/h nopeusrajoitus poistetaan. Ja mitä tulee tilalle? Ähäkutti, eipäs tulekaan Vihdintien normaalirajoitus, vaan laitetaanpas tuohon 40, suoralle nelikaistaiselle tielle, jossa ei ole mitään esteitä.
Mitähän suomarakatti syö? Pähkinöitä varmaankin.
Ainakin Googlen karttojen reittiohjeissa suljetut tiet näkyvät oikein ja tarjotut reitit näyttäisivät menevän kylttien mukaisesti. Eli navigaattorin avustuksella ehkä välttää kiertotiet. Vanhasta muistista tai ilman navia ajavat ovat sitten kylttien armoilla. Varmasti kiertotieopaste auttaisi navin käyttäjiäkin.
VastaaPoistaPäivämäärien lukeminen kyltistä vauhdissa voi olla myös aika haastavaa.
Voisiko ajoreittiopasteessa olla vaikka lisäkilvessä maininta työmaan kestosta? Kuukauden tarkkuus tosin riittäisi siihen. Säännöllisesti kulkeva varmasti arvostaa, jos näkee työmaan kestävän kolme kuukautta muutaman päivän/viikon sijaan.
Tiedottaminen ei tosiaan kuulu suomalaisten vahvuuksiin. Mökkireissullani törmäsin yllättäen tietyöhön st813:n Siikajoen sillalla. Liikenne on kavennettu yhdelle kaistalle ja kummallekin siltapenkereelle on rakennettu/rakenteilla varsin näyttävät tellingit. Yritin etsiä tietoa mitä, miksi ja kuinka kauan, mutta kohde tuntuu olevan täysin tuntematon. Finntrafic, liikennetiedotteet, google, kunnan sivut, ELY, tiedotusvälineet... yksikään ei tuntunut tietävän asiasta yhtikäs mitään. No, kohde näytti olevan varsin uusi, että ehkä se on aloitushötäkässä vain unohtunut.
VastaaPoistaJa mitä googlen karttojen luotettavuuteen tulee, sekin sai heinäkuun alussa kolauksen. Eihän google ole koskaan talvinopeusrajoituksista tiennyt, mutta nyt Oulun pohjoispuolisella moottoritiellä oli sen mukaan 120 km/h rajoitus. No eipä ollut, sama satasen rajoitus siellä on edelleenkin. Jos oululainen haluaa moista nopeuden hurmaa kokea on syytä suunnata Keminmaahan Tornion moottoritielle. Siellä on lähin moinen rajoitus.
Noista Google Mapsien rajoituksista niin ovat ainakin täälläpäin täyttä huuhaata. Kesä-satasen tiet (niitä täältä lähtee useampikin) ovat laakista mapsissa 80:ä ja motarillakin missä 120 km/h rajoitus mapsi kertoilee 100 tai jopa 80:ä...
PoistaVertailun vuoksi Valtatien 6 päällyste oli mennyt huonoon kuntoon Rautjärven ja Parikkalan välillä kesäkuun lopun helleaallon ja sitä seuranneen myrskyn sekä viilenemisen aikana. Täällä työmaan pidentäminen sujui hyvin; vanha päivämäärä ja pituus pois kyltistä kolikolla, uusi teippi tilalle. Lisäksi tietyömaalle pysähtyessä myös odotusaika ja liikennevalon tarve voitiin arvioida suoraan hiljaisena aikana.
VastaaPoistaMyös kahden uudemman myrskyn aikaan tulvasta ilmoittamisessa tienkäyttäjän linja toimi hyvin.
Kuntien opasteet ovatkin sitten täysin eri asia, erityisesti Helsinki kunnostautuu näissä syvällä toimimattomuudella. Viime talvena HSY:n tiedotuslinja ei lisäksi ollut edes käytössä viikkoihin missään muussakaan.
Opastuksen laatu riippuu aika paljon siitä, kuka työmaata valvoo ja kuka on urakan tilaajana.
PoistaIsot väylävirastovetoiset työmaat ovat yleensä viimeisen päälle oikein hoidettuja. Kunnan hommissa noudatetaan usein vastakkaisia äärimmäisyyttä. Pienemmät valtion työt ovat entisten elyjen nykyisten elinvoimakeskusten vastuulla ja tuntuu asenteissa olevan eroavaisuuksia keskusten välillä. Seututieltä 130 kerättyjen havaintojen perusteella ainakin Uudenmaan keskuksessa on vallalla melkoinen hälläväliämeininki eikä väyläviraston ohjeita ole kaiketi vaivauduttu lainkaan lukemaan.
Kun taitamattoman laittaa tekemään tarpeellista (alk. tarpeetonta), tuntuu, että turha homma meni hukkaan.
VastaaPoistaEhkä suomalaisten onnellisuus piilee siinä, että kaikki on vähän vinksin vonksin.