Kokemäenjoella

Läntisin maan kolmesta suurvesistöstä laskee mereen Pirkanmaan ja Satakunnan valtasuonta Kokemäenjokea. Huittisten ja Kokemäen välisellä alavalla maa-alueella joki on aikoinaan haarautunut suistoksi, joka on jäänyt jäljelle maan noustessa. Jokien useiden haarojen väliin jää saaria, joissa monessa on asutusta. Joen ylitykseen on syntynyt useita näyttäviä ratkaisuja.



Tulkkilan silta

Suistoalueen alapuolella Kokemäen keskustassa Tulkkilassa sijaitsee komea kaarisilta, joka on rakennettu vuosien 1918 tapahtuneessa tuhoutuneen puusillan sijaan. Silta on nykyisin museosilta.



Tampereen ja Porin välinen rautatie ylittää Kokemäenjoen Kokemäen itäpuolella. Rata ylittää kolme joen haaraa ja komein silta ylittää joen toisen pääuoman Kiettareenhaaran Pahakosken kohdalla. Paikalla sijaitsi vuoteen 1918 asti teräsristikkosilta, joka räjäytettiin kansalaissodan melskeissä. Nykyinen silta on vuodelta 1919.

Pahakosken rautatiesilta



Kiettareen riippusilta

Pääuomien Kiettareenhaaran ja Kyttälänhaaran väliin jää Kiettareenluodon saari. Se on pinta-alaltaan 18 neliökilometriä ja Satakunnan maakunnan suurin saari. Saareen valmistui vuonna 1958 teräsrakenteinen riippusilta.



Säpilän riippusilta

Mutkitteleva joki erottaa noin seitsemän kilometriä pitkän Säpilän niemen, josta ei ole maantieyhteyttä joen yli. Sen sijaan niemen kärjen lähellä joen ylittää puukantinen kevyen liikenteen käyttöön tarkoitettu riippusilta. Vastaavien siltojen tapaa silta huojuu ja notkuu kannatinvaijereidensa varassa.



Yksityinen lossi Kiettareenhaarassa

Kokemäen ja Huittisten alueella on koko joukko yksityisiä käsikäyttöisiä losseja, joista osa on ollut paikallaan jo 1800-luvulla. Niiden olemassaolosta käynnisti paikallinen ympäristökeskus ristiretken 1990-luvun lopulla vedoten lossien vedenpinnan yläpuolella sijaisevien vaijereiden aiheuttamaan kulkuhaittaan. Ympäristökeskus hävisi juttunsa ja lossit jäivät paikalleen.

Kuutiometreittäin kiveä

Teillä ja Turuilla kiinnitti Muurla-Lahnajärvi-koeajoraportissaan huomiota moottoritien korkeisiin kallioleikkauksiin ja niiden sijaintiin hyvin lähellä tietä. Juuri tien avauduttuahan tielle oli pudonnut aimo lasti kallioleikkauksesta irronnutta kiveä.

Helluntaina 23.5.2010 tie oli suljettuna "usean kuutiometrin" suuruisen kivivyöryn takia. Vyöry tapahtui samoilla seuduilla kuin aiempi vyöry.

Kallioleikkaukset voivat Suomen graniittimaaperässäkin geologisesti epästabiileja. Yleensä asiaan varaudutaan siten, että tien reunan ja kallioleikkauksen väliin jätetään turvaväli. Erinäisistä syistä Muurlan-Lohjan moottoritie haluttiin tehdä mahdollisimman kapeaan maastokäytävään. Näyttäisi olevan, että turvaväli ei ole riittävän suuri, vaan ylhäältä putoavat massat päätyvät ainakin osin reunakaiteen väärälle puolelle, ajoradalle.

Teillä ja Turuilla ennustaa, että kivivyöryongelmat johtavat tien konstruktion uudelleenarviointiin. Nyt tapahtuneissa onnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja, mutta hyvään onneen tuskin halutaan jatkossakaan luottaa. Leikkauksia tuskin tullaan leventämään, vaan ratkaisu todennäköisesti löydetään turvaverkosta.

Hyvinkään Prisman pysäköintisheriffi

Hyvinkään Prisman pysäköintihalliin on ilmestynyt uhkauksia. Siellä täällä on pysäköintialue-liikennemerkkejä, joissa on pysäköintikiekon käyttämiseen velvoittavat lisäkilvet ja lisäksi pisimpänä sallittuna pysäköintiaikana 90 minuuttia. Edelleen ilmoitetaan, että kunnallinen pysäköintivalvonta on valtuutettu hoitamaan valvonta.

Tähän asti kaikki hyvin.

Asiassa on kuitenkin pari muttaa. Kauppakeskuksen pysäköintialue katsotaan tieliikennelain tarkoittamaksi tieksi, jolloin siellä pitää käyttää säädösten mukaisia liikennemerkkejä. Tiepitäjää velvoittava ns. liikennemerkkipäätös, eli Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista 203/1982 säätää, että pysäköintikiekon käyttövelvollisuutta ilmaisevaa lisäkilpeä saadaan käyttää vain puoleen tuntiin tai täysiin tunteihin rajoitetun pysäköinnin yhteydessä. 90 minuutin kiekkorajoitus on siis lainvastainen. Lisäksi rajoitusta osoittavia liikennemerkkejä ei ole asetettu pysäköintitalon kaikille sisääntuloteille.

Hyvinkään kaupungissa toimii kunnallinen pysäköinnin valvonta. Pysäköinninvalvoja ei kuitenkaan ole päätoimisesti kaupungin palveluksessa, vaan toimeen on nimitetty seudulla vaikuttava komisario. Pysäköinninvalvonnan voidaan katsoa olevan asiantuntijaorganisaatio. Siksi onkin hämmästyttävää, että se Hyvinkäällä on lähtenyt tukemaan selkeästi virheellisiä toimintatapoja.

Aameeriikan herkkuva

Historiallinen kahden moottoritien liittymätyyppi on neliapila. Se on verraten halpa toteuttaa, koska minimissään se sisältää vain yhden risteyssillan.

Neliapila on kuitenkin liikenteellisesti ongelmallinen: Siinä on neljä silmukkaramppia, jotka itsessään helposti ovat pullonkauloja, ellei liittymästä tehdä erityisen suurikokoista. Lisäksi vastatusten sijaitsevat silmukoiden päät tekevät liittymään neljä sekoittumisaluetta, jotka ovat pullonkauloja ja onnettomuusherkkiä kohtia.



Jos tilaa on, usein pyritään pääliikennesuunnat välittämään mahdollisimman suoria ramppeja pitkin. Syntyvät liittymäratkaisut ovat usein tilaa vieviä ja kartalla varsin näyttäviä. Tutustumme kolmeen esimerkkiin monimutkaisista liittymistä.



Detroitissa sijaitseva kahden moottoritien liittymä, jossa monimutkaisuutta lisäävät liittymät paikalliseen katuverkkoon. Moottoriteiden kesken on vain yksi silmukkaramppi.



Wilmingtonissa on isokokoinen liittymä, joka välittää liikennettä kahden moottoritien ja paikallisen liikenneverkon välillä. Moottotiteiden väliset tiet ovat suoria, mutta muualla on silmukkaramppeja.



Pentagon sijaitsee teiden muodostaman kolmion sisällä. Paikka on ahdas ja silmukkaramppeja on jouduttu käyttämään. Välityskykyä on lisätty useilla rinnakkaisilla ajoradoilla.

[Kuvat Google]

Vettä, lunta, mutaa ja kiviä

Suomessa kevään tulo aiheuttaa tieverkolle lähinnä routaongelmia. Suuret tulvaongelmat ovat verraten harvinaisia. Norjassa asiat ovat toisin.

Varsin pienetkin vesi- ja maaperämäärät aiheuttavat yllättävän suuria vahinkoja pudotessaan satoja metrejä alas vuorenrinnettä. Varsinkin eteläisen Norjan jyrkillä vuoristoalueilla merkittävä osa tunneliverkostosta on rakennettu suojaamaan tieverkkoa vyöryiltä.

Viimeisen viikon aikana erittäin nopeasti lämmennyt sää on aiheuttanut isoja ongelmia pohjoisessa Norjassa. Siltoja on karannut tulvaveden vieminä ja henkilövahingoiltakaan ei ole vältytty. Osa teistä on suljettuna tulvien ja vyöryjen takia.

Ongelmat eivät koske vain alempaa tieverkkoa, vaan myös pääteitä. Muun muassa E6-tie on ollut poikki Skibotnin lähettyvillä tulvan rikottua tien. Myös Alta-Kautokeino-Enontekiö-tie on suljettuna tulvan tuhottua sillan perustukset Altan eteläpuolella ja tie todennäköisesti pysyy suljettuna useita päiviä ennen kuin paikalle saadaan tilapäinen silta.

Teillä ja Turuilla testaa...

...mitä tapahtuu, kun tietyömaalla ajetaan vain pientä ylinopeutta.

Ykköstiellä Espoossa Kehä I:n kohdalla on varsin massiivinen tietyö, jossa rakennetaan kahta eritasoliittymää, useita siltoja ja uuttaa kaistaa. Kaistat mutkittelevat ja niitä on kavennettu, kiihdytyskaistoja on lyhennetty ja alueella liikkuu runsaasti työkoneita ja -miehiä.

Noin 1,8 kilometrin matkalle on asetettu 60 km/h nopeusrajoitus 100 km/h rajoituksen sijaan.

Teillä ja Turuilla eräänä aamupäivänä hiljaisen liikenteen aikana ajoi osuuden pienellä ylinopeudella, noin 63-64 km/h. Jalkoihin jäätiin ja kunnolla.

Toistakymmentä autoa meni vauhdilla ohi, nopeimmat kellotusarvion perusteella luokkaa 120 km/h. Yksi ohitti oikealta, liittymän hidastuskaistan kautta koukaten.

Aikasäästö 1,8 kilometrin matkalla ajettaessa 100 km/h on 43 sekuntia verrattuna nopeuteen 60 km/h. Kannattaakohan?

Sipoonlahden sillat

Porvoon moottoritie eli valtatie 7 ylittää Sipoonlahden kahta rinnakkaista siltaa pitkin. Siltojen suunnittelu ja rakentaminen oli aikanaan varsin vaativa urakka. Pohjaolosuhteet rakennuspaikalla ovat vaikeat: mutaa on "puoleen väliin Kiinaa" asti. Kaarevien siltojen lujuuslaskelmat eivät ole helppoja ja monimutkaisuutta lisää siltojen leveminen Porvoon puoleisessa päässä liittymän takia.

Siltojen tienoilla käytiin aikanaan vuosikausia kestänyt kärhämä, jossa olivat vastakkain periaatteellisuus ja käytännöllisyys. Sipoonlahden itäpuolelle rakennettiin liittymä tienvarsihuoltamolle, mutta liittymästä ei saanut siirtyä huoltotietä pitkin paikalliselle tieverkolle, joka kulki huoltamon vierestä. Myöhemmin käytännöllisyys vei voiton ja kiistanalainen 50 metrin mittainen tieosuus avattiin kaikelle liikenteelle.

Sipoonlahden sillat ovat tulleet peruskorjausikään ja puolitoista vuotta kestävä remontti on alkanut. Sillat korjataan vuorotellen ja koko moottoritien liikenne ohjataan toiselle silloista. Paikalla on 50 km/h nopeusrajoitus.

Maksuteiden kiemuroita

Silloin tällöin kartasta löytää erikoisen näköisiä risteysjärjestelyjä, joille ei oikopäätä keksi selitystä. Selitys saattaa olla se, että kyse on maksullisesta tiestä.

Esimerkiksi Ranskassa valtaosa moottoritiekilometreistä on maksullista. Siellä moottoritien liittymä useinkaan ei ole "teorian" mukainen joukko risteävään tiehen liittyviä ramppeja. Sen sijaan moottoritielle rakennetaan trumpettiliittymä ja liikenne kanavoidaan trumpetin ja risteävän tien välillä yhdelle ajoradalle. Näin riittää yhden tiemaksukopin rakentaminen ja vieläpä sellaisen kaksipuoleisen kopin, jonka toimintaan hiljaisena aikana riittää yksi henkilö.



Tässä on verraten tyypillinen ranskalainen maksullisen moottoritien liittymä. Moottoritien ja risteävän tien välillä on maksupiste tielle tuleville ja sieltä poistuville. Tielle liittyvä saa itselleen kortin, joka luetaan poistuttaessa ja maksua peritään ajetun matkan perusteella.



Tämä spagetti on Norjasta. Siinä on kyse järjestelystä, jossa kolmen tien risteyksessä peritään maksu aina risteyksen läpi ajamisesta. Syy järjestelyyn on kallis investointi: Risteyksessä yhtyvät tiet, joista kahdelle on rakennettu suuri silta ja kolmas sukeltaa merenalaiseen tunneliin. Risteyksessä on yksi kaksipuoleinen tiemaksupiste, jotka ei pääse ohittamaan mihinkään suuntaan ajettaessa. Vilunkipelaajia varten on valvontakamerat, joiden kuvien perusteella lähetetään lasku korotetusta maksusta.