2.12.2015

Ramppeja ja vuoristorataa

Kehä ykkösen länsipään tiesuunnitelma Espoossa on pitkän keskustelun jälkeen saanut hyväksyntäleiman Liikennevirastosta. Keskustelua ratkaisusta on käyty vuosikymmenet. Ei ole helppo sijoittaa samalle kapealle kannakselle seudullista päätietä, asukkaita, toimistokortteleita ja metroasemaa. Vastustusta ovat keränneet yllättävätkin asiat, kuten kehän tunnelointi piiloon. Kuten yleensäkin tällaisissa hankkeissa argumentaatio on ollut kovin tunteisiin vetoavaa.

Tiesuunnitelman on laadituttanut Espoon kaupunki, ELY-keskuksen lempeässä ohjauksessa. ELY-keskus on asettanut reunaehtoja ramppien geometrialle ja muille sellaisille asioille.

Havainnekuvat ja piirustukset kertovat, että varsin monimutkaisesta suunnittelutyöstä on ollut kyse. Keilaniemen työpaikka-alue tarvitsee sujuvat liikenneyhteydet, Kehästä halutaan liikennevalovapaa väylä ja neljä uutta asuintornia tuottavat uutta liikennettä nekin


Havainnekuva Länsiväylän suunnalta



Länsiväylän ja Keilaniemen liittymän välinen ramppispagetti on varsin näyttävä. Suunnittelussa on päästy siihen, että tällä hyvin lyhyellä noin 300 metrin mittaisella osuudella ei tapahdu liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta hankalaa liikennevirtojen sekoittumista. Rinnakkaisia kaistoja on paljon, mutta uudet kaistat ovat liikenteen kanavointia varten. Itse kehän kapasiteetti ei kasva: läpikulkevalle liikenteelle on nykyiseen tapaan 2+2 kaistaa. Suunnitelmaan kuuluvassa tunnelissa sekoittumista kuitenkin tapahtuu: Lännen suunnasta saapuva Kehälle jatkava liikenne vaihtaa kaistaa tunnelissa samalla sekoittumisalueella kuin idästä saapuva Otaniemen ja Lehtisaaren suuntaan kulkeva.




Piirustusten poikkileikkaukset kertovat, että pientä vuoristoratatunnelmaankin on odotettavissa. Helsingin suunnasta nouseva ramppi nousee noin viiden metrin korkeudesta noin 12 metriin ja laskeutuu tunneliin takaisin noin viiden metrin tasolle. Alamäen jyrkkyys on 3,1 prosenttia eli kohtuuden rajoissa. Otaniemen vesitornin luokse noustaessa ylämäki jyrkkenee nykyisestä 2,6 prosentista 4,8:aan, eli talvikeleillä tulemme näkemään runsaasti jumiin jääneitä itäeurooppalaisia rekkoja. Tämä muuttuu, jos vesitornin kohdan tunnelointi toteutuu.

Nykyinen liikennevaloristeys korvautuu eritasoliittymällä, jonka ylätaso on liikenneympyrä. Uutena kulkusuuntana on Keilaniemi. Länsiväylältä Otaniemen ja Lehtisaaren suuntaan kulkevalla liikenteellä on ohituskaista.




Tapiolantien ja Otaniemen välinen yhteys on ollut ilmeisen hankala toteutettava, lähinnä siksi, että risteyksen kohdalla Otaniemen puoleinen Miestentie on viitisen metriä korkeammalla kuin Tapiolantie. S

Suunnitelmassa esiintyvä nykyisestä liikennevaloristeyksestä noin 150 metriä itään oleva silta on eräänlainen ratkaisu asiaan. Sillalle vievä ramppi nousee muutaman metrin verran nykyisen kehän tason yläpuolelle ja selvästi Itärannan taloriviä lähempänä. Siltasuunnitelmaa on arvosteltu varsin jyrkästi, eikä sillan rakentaminen ole lopullisesti varmaa. Järjestely ei ole kovin sujuva Tapiolasta kehälle kohti Leppävaaraa suuntautuvan liikenteen osalta.



Jotain myös katoaa maisemasta: Otaniemen Neste-huoltoasema jää uusien teiden alle.

2 kommenttia:

  1. Onko näitä suunnitelmia jossain netissä nähtävillä?
    Olisi kiva, jos laittaisit näihin uutisiin likit lisätietoihin.

    VastaaPoista
  2. Suunnitelmat osoitteessa http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_liikenne/Liikennesuunnittelu/Liikennehankkeet/Ajankohtaiset_hankkeet/Keha_In_parantaminen_Keilaniemessa löytyvät helposti googlen hakusanoilla Keilaniemi ja tiesuunnitelma.

    Jutut ovat hyvin koosteita useasta lähteestä. Linkkejä ei tarkoituksella ole juuri julkaistu, jotta blogista ei synny kuolleiden linkkien kokoelmaa.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.