26.6.2018

Raisionlahti

Raisionlahti sijaitsee Raision keskustan ja Naantalin puolessa välissä. Lahden kummallakin rannalla on raskasta teollisuutta: itärannalla Turun telakka ja länsipuolella Nesteen Naantalin jalostamo. Liikennettä riittää.

Joskus 1980-luvulla seudun tieverkkoa uusittiin: Turun kehätien numerointia jatkettiin Naantaliin, kun uusi reitti Naantaliin oli valmistunut: Raision keskustasta nykyistä pohjoisempaa reittiä kulkenut tuolloinen maantie 189 muuttui osaksi alempaa tieverkkoa ja kantatie 40 linjattiin Nesteen jalostamolle vienyttä tietä 188 pitkin Raisionlahdelle, josta se kaartoi luoteeseen kohti Naantalia.

Tässä yhteydessä rakennettiin myös Turusta Naantalin suuntaa vievä tie 185, Naantalin Pikatie.

Naantalin Pikatien ja uuden kantatien yhtymäkohta rakennettiin lievästi sanoen eriskummalliseksi.

Pikatie tulee idästä ja kohtaa kantatien pienessä kulmassa ja ylittää sen. Tässä kohdassa ei ole pääsyä tieltä toiselle. Raisionlahti ylitetään rinnatusten ja tiet kohtaavat lahden länsipuolella olevassa liittymässä. Se taas on organisoitu siten, että kantatie on risteyksessä sivutienä.


Teiden liittymä. Kantatie 40 (Nesteentie) päätyy T-risteykseen ja sille myös kuljetaan T-risteyksen kautta. Samasta liittymästä on yhteys paikalliseen katuverkkoon.


Seututie 185 (Raisionlahdentie) ylittää kantatien 40.


Teitä maalaismaisemassa


Siinä ne kulkevat tiet nätisti rinnatusten, vähän kuin kaksisuuntaiset moottoritien ajoradat. Välissään kevyen liikenteen väylä.


Kantatietä ajettaessa tulee eteen kääntyminen.


Nesteen jalostamolta pois pääsyyn Turun suuntaan on tehty oikotie tieltä toiselle. Tuossa kohdassa pyöräilijän elämänlanka on varsin ohut. Pusikko leikkisästi peittää näkyvyyden kevyen liikenteen väylän suuntaan.

Turku-Raisio-Naantali-seudun tiestöä ollaan suunnittelemassa uusiksi. Tuoreessa yleissuunnitelmassa uudistetaan liittymiä, rakennetaan tielle 185 uudet liittymät telakan liikennettä varten ja puretaan Raisionlahden hassutus.


Nykyinen liittymä korvataan tavanomaisella.


Lahden itärannalle suunnitellaan Y-liittymää. Sen itäpuolelle on piirretty liittymäpari teiden välistä ja telakalle kulkevaa liikennettä varten.

Kun yleissuunnitelma on hyväksytty, alkaa tiesuunnitelman laatiminen. Paikallinen ELY-keskus tavoittelee sitä, että lapiota voitaisiin ruveta heiluttamaan joskus vuoden 2025 tienoilla.

4 kommenttia:

  1. Mikähän mahtaa olla syynä siihen, että järjestelystä alun perin on tehty tuollainen? Ainakaan pelkästään karttaa katsomalla siitä on vaikea löytää sen enempää toiminnallisia etuja kuin halvempia rakentamiskustannuksiakaan.

    VastaaPoista
  2. Jo 1960-luvun alkupuolen suunnitelmissa, joissa Naantalin pikatie oli piirretty nykyiselle reitilleen, Raisionlahden liittymäkaavailut olivat erikoisia, joskaan ei ihan sen mukaisia, mikä toteutui 25 vuotta myöhemmin. Vanhoissa suunnitelmissa Naantalin pikatien kaavailtiin Turusta tullessaan ylittävän Raisiosta tulevan Nesteentien, kuten toteutuneessa versiossa, mutta yhtyvän T-risteyksenä Nesteentiehen ennen Raision lahden ylitystä. Raisionlahden länsipuolella tie olisi sitten jälleen erkaantunut Naantalin suuntaan. Melko omituinen viritys, mutta syynä Nesteentien ylitykseen ilman eritasoliittymää lienee ollut viereinen rautatie, jonka yli tie samalla olisi kulkenut.
    Onkohan tämä 1980-luvun versio syntynyt jotenkin modifiointina vanhasta suunnitelmasta niin, ettei Turku-Naantali -liikenteen tarvitsisi kulkea kahden T-risteyksen kautta vaan suoraan Nesteentien rinnalla...

    VastaaPoista
  3. Eikös siellä Raisiossa ollut niitä erikoisia betonikouruja kevyttä liikennettä varten. Kulkivat korkeuksissa ja aiheuttivat ainakin minussa hämmästystä.

    Että joskopa olisi ollut kysymys jostain kokeilusta, jossa tehdään asiat aivan uudella tavalla, ja katsotaan sitten miten homma toimii?

    VastaaPoista
  4. Erään määritelmän mukaan Raisio on Suomen tiheimmin asuttu tienristeys.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.