Eurostatin määritelmissä vastaava kaupunkialue Suomessa on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostama pääkaupunkiseutu, jolla on pinta-alaa 770 neliökilometriä ja asukkaita 1,2 miljoonaa. Barcelonan kaupunkialueen pinta-ala on 4260 neliökilometriä ja se koostuu 228 itsenäisestä kunnasta. Kokoeroa on, mutta yhtäläisyyksiäkin on paljon: kuljetuksia (ihmisiä ja jätteitä) hoitavat ylikunnalliset organisaatiot ja alue koostuu useista itsenäisestä kasvavista alakeskuksista. Delftin yliopiston termin Polynuclear Urban Region tarkoittamia alueita siis.
Keskustasta pohjoiseen sijaitsevalla esikaupunkialueella on liittymäkompleksi, joka ansaitsee huomiomme. Siinä leikkaavat moottoritiet AP-7 (Ranskan rajalta Le Perthus'stä rannikkoa pitkin Espanjan eteläkärkeen Gibraltarin salmen rannoille) ja C-58 (yksi Barcelonan seudun säteittäisväylistä) sekä maantie N-150 ja kulkutiet paikalliseen ostoshelvettiin.
(Espanjan tieluokitus on asia erikseen. Sen läpikäynti edellyttäisi varsin laajan erillisen artikkelinsa.)
Kartalla liittymäkompleksi näyttää kovin messevältä.
Kuitenkin kun asiaa jälleen kerran lähestytään elefantin syömisen taktiikalla — pala kerrallaan — niin päädymme kuitenkin siihen, että ei se nyt niin hurja olekaan. Espanjalainen viitoitus on kohtalaisen selkeää, ainakin pääteiden osalta. No, jonkin verran silmukoita on matkassa; eritoten ostoksille menijöillä.
Seuraavassa syömme elefantin seitsemällä kuvalla. Kuviin on piirretty, kuinka mistäkin suunnasta pääsee mihinkin (moottoriteiden läpiajosuuntia ei ole piirretty).
C-58 idästä
C-58 lännestä
AP-7 koillisesta
AP-7 lounaasta
N-150 pohjoisesta
N-150 etelästä
Kauppakeskuksesta (huom: toinen poistumisväylä pohjoiseen koilliskolkasta)
Miten liittymä käytännössä toimii? Kartan ja satelliittikuvien perusteella näyttäisi olevan useampi aika tiukka silmukka ja muutama lyhyt sekoittumisväli.
VastaaPoistaVaikeaa sanoa, kun ei ole tullut käydyksi koeajamassa... Ajelin sitä kuitenkin Streetview'llä ja näyttäisi aika viisaasti suunnitellulta.Jokunen tiukka ramppi on,mutta moottoritieltä poistuttaessa vain kaksi. Sekoittumista pääliikennesuunnilla ei juuri ole. Lisäksi liittyvä ja erkaneva liikenne on järjestetty kokoojaramppien kautta; parhaimmillaan tuossa kulkee kolme erillistä rinnakkaista ajorataa samaan suuntaan. Pari melko lyhyttä kiihdytyskaistaa on, mutta niitä kompensoi se, että tuolla maailmankolkalla vetoketju toimii yleensä hyvin. Toisin kuin Oulussa, jossa kaistanvaihto edelleenkin perustuu ensisijaisesti vastustajan hämäämiseen ja yllättämiseen. :-)
VastaaPoistaMuutama kohta näyttää ensisilmäykseltä huimalta sekoittumiselta, mutta tarkemmin katsottaessa pelin henki aukeaa: erkaneva ramppi irtoaa hieman ennen kuin toiselta puolelta ramppi liittyy, jolloin rampilta toiselle ei ole kulkua eikä siten sekoittumista esiinny.
Jos sama viritys olisi Suomessa, siinä nopeusrajoitus olisi enintään 80 km/h. Tuolla moottoriteiden läpikulkevan liikenteen nopeusrajoitus näkyy olevan 120 km/h. Toisin kuin usein arvellaan, Espanjan liikennekuolleisuus per capita on Suomea alhaisempi ja EU-maiden parhaimmistoa.
"Espanjan Katalonian maakunnan pääkaupungin Barcelonan kaupunkialue on väkiluvultaan Euroopan kuudenneksi suurin taajama-alue Pariisin, Lontoon, Ruhrin, Madridin ja Milanon jälkeen. Asukkaita on noin 5,3 miljoonaa; noin kaksi kolmannesta koko Katalonian väestöstä. Itse Barcelonan kaupungin asukasluku on noin 1,6 miljonaa."
VastaaPoistaTarkoittanet EU:n kuudenneksi suurinta taajama-aluetta (paitsi mitä tulee Lontooseen)? Koko Euroopassa edelle menevät vielä Moskova, Istanbul ja Pietari.
Kaupunkialue ei ole täsmällisesti määritelty käsite ja eri lähteissä on huomattavastikin poikkeavia lukuja, kun asioita on laskettu vaihtelevien kriteerien mukaisesti.
VastaaPoistaRanking-sijoitus ei kuitenkaan ole oleellinen varsinaisen asian kannalta, vaan se tuo esiin sitä, että paljon on porukkaa paikkaseudulla ja tiet sen mukaisia. Jättäkäämme epäolennaisuuksien kaivelu vähemmälle.