6.5.2021

Opastusta vai "opastusta"

Verrattuna saksalaiseen käytäntöön suomalainen tapa tehdä kaistaopastusta on vähän kuin vertaisi Mersua ja Wartburgia toisiinsa. Kummankin tuotemerkin alla on tehty autoksi tulkittavia tuotteita, mutta siihenpä yhtäläisyydet loppuvatkin. Erona viitoituksessa on, että Saksassa voi luottaa siihen, että kaista johtaa sinne, minne opastus kertoo, eikä äkkinäisiin yllättäviin kaistanvaihtoihin jouduta. Jos on tarkoitus ajaa suoraan, asiat on hoidettu niin, että kaistaa ei tarvitse vaihdella.

Otetaanpa tapaus Helsingistä Veturitien ja Hakamäentien liittymästä. Kohti keskustaa kuljettaessa Veturitie jakautuu kahteen eteenpäin kulkevaan kaistaa, joista viittojen mukaan vasen kulkee Länsi-Pasilaan.

Kun liikennevaloristeys on ohitettu, karvas totuus paljastuu. Vasen kaista ei todellisuudessa johdakaan Länsi-Pasilaan, vaan Hartwall-Areenan pysäköintialueelle. 

Yksi nykyisen Autoliiton edeltäjistä, Suomen Autoklubi, julkaisi 1960-luvulla opasvihkosen "Aja oikein Helsingissä". Se oli autokoulujen oppimateriaalia ja sen pohjalta opeteltiin ulkoa Helsingin hankalia risteyksiä. Niinpä tatilaisen tuntee siitä, että hän saattaa vaihtaa kaistan ajolinjojen kannalta sopivaksi korttelikaupalla ennen H-hetkeä. Näin toimitaan Veturitielläkin: Paikalliset kyllä tietävät, että Länsi-Pasilaan päästäkseen kannattaa valita oikea kaista, eikä se, joka sinne on viitoitettu. Ja auta armias sitä hölmöä lantavarvasta, joka ruuhka-aikaan luottaa viittoihin ja joutuu sitten tunkemaan väliin! Kyllä sitä pitää opettaa.

Aja oikein Helsingissä, Töölöntorin ympäristö, Suomen Autoklubi

Paikan olisi voinut suunnitella kunnollakin. Sen sijaan, että ajokaista yhtäkkiä muuttuukin vasemmalle kääntyväksi, vasemmalle kääntymisen olisi voinut selvemmin tehdä haarautuvaksi, esimerkiksi malli B:n mukaan. Malli B:kään ei ole optimaalinen, koska siinä liittymässä Länsi-Pasilaan kääntyvä liikenne joutuu ylittämään yhden kaistan. Mallissa ei kuitenkaan kolme liikennevirtaa tunge yhdelle kaistalle kuten nykyisessä.



Malli A, nykytila

Malli B, vaihtoehto

Ulkomaan esimerkkimme on Berliinistä. Saksalainen ei hevin unohda ilmoittaa hyvissä ajoin, jos kaista ei jatkukaan risteyksen ylitse.

8 kommenttia:

  1. Se on kyllä kumma, että Suomessa ei osata näinkin yksinkertaista asiaa. Parhaimmat paikallisopasteet löytyvät Saksan lisäksi Baltiasta, jossa jokaisessa risteyksessä on kaistalistaus omassa liikennemerkissä maalausten ja mahdollisten portaalimerkkien tukena. Liikenneympyrätkin merkitään selkeästi, jotta oikea kaista valikoituu jo etukäteen.

    VastaaPoista
  2. Ennen Vt5:n Asema-Pitkäjärvi -remonttia(Mikkelin kohta) tuli pari kertaa ajettua Kuopiosta päin tullessa väärää kaistaa(siis oikeanpuoleista kaistaa, puolihuolimattomasti) ja meinasin ajaa vahingossa keskustaan kun määränpää oli Etelä-Suomi.

    https://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/8169063596/in/album-72157631966754278/
    Tarkoitan kuvan alareunassa olevaa liittymää missä meinasin ajaa keskustaan.

    Muistaakseni liittymän kyltitys oli kunnossa mutta jotenkin se vain tuntui erikoiselta että Kuopiosta päin tullessa joutuisi vaihtamaan kaistaa kesken matkan. Kyseessä on sentään valtatie.

    VastaaPoista
  3. Nämä aprillia-opastukset ovat kyllä hauskoja. Vähän asiaan liipaten: Kun monikaistaiselta tieltä on erkaneminen paikkaan X, siitä kyllä kerrotaan km-kaupalla etukäteen. Mutta tietoa miten kaistat menevät pantataan. Sen voi aina arvata, että vaikka oikeanpuoleisin kaista kuinka on merkitty "suoraan", niin kohta se kumminkin erkanee, joten ei sinne kannata mennä.

    Tämän takia suomalainen ei koskaan 3-kaistaisella tiellä aja oikealla kaistalla, vaan 2. kaistalla ahtaassa jonossa. Vasemmalle kaistallehan ei myöskään voi mennä koska se on ohituskaista.

    VastaaPoista
  4. Näitä tapauksia, joissa kahdesta pitkään jatkuneesta kaistasta oikeanpuoleinen päättyykin yhtäkkiä rampille, on kai menneinä vuosikymmeninä rakennettu enemmänkin. Ilmeisesti usein syynä oli kustannussäästö; esimerkiksi tuossa Mikkelin tapauksessa vasemmanpuoleisen kaistan päättäminen "oikein" olisi todennäköisesti edellyttänyt leveämpää siltaa risteävän tien yli. Nykyään nämä ratkaisut onneksi taitavat olla pikku hiljaa katoavaa kansanperinnettä.

    Kolmesta samansuuntaisesta kaistasta oikeanpuoleisin on toki nykyisinkin ns. ramppikaista. Tässä järjestelyssä ei minusta sinänsä ole mitään ongelmaa, jos opastus on johdonmukaista (ts. pääsuuntaa ei missään vaiheessa viitoiteta ramppikaistalle) ja jos pääsuunnalla pysyminen ei edellytä kaistanvaihtoja. (Ts. näissä tapauksissa oikeanpuoleisen kaistan pitäisi myös alkaa rampista.)

    VastaaPoista
  5. Onahan näitä...
    Vasenta kaistaa pitkin et todellakaan pääse Turkuun vaan Forssaan. Sillan toisessa päässä jos Turkuun haluaa niin käännös oikealle.
    https://www.google.fi/maps/@60.4162722,23.1642616,3a,75y,23.04h,108.79t/data=!3m7!1e1!3m5!1sAF1QipNzEqCPbzsiRzGKGKALJqJb5HnOmeu2FZ3OdLsd!2e10!3e11!7i7680!8i3840

    VastaaPoista
  6. Minä sinänsä ymmärrän logiikan tuon Pohjois-Pasilan viitoituksen takana. Jos kaikki ajavat viittojen mukaan, vaihtavat kaikki oikeaa kaistaa suoraan ajavat kaistaa oikealle risteyksen jälkeen, jolloin Länsi-Pasilaan päin meneville vapautuu taas tyhjä kaista, jolle he voivat vaihtaa. Ensimmäisestä risteyksestä päästään liikennevalojen yli kahta kaistaa, kun kaikki eivät pakkaudu oikeanpuolimmaiselle kaistalle. Tietysti olisi hyvä, jos asia voitaisiin ilmaista viitoituksella jotenkin etukäteen - tai sitten kaistajärjestely voisi olla erilainen, kuten blogikirjoituksessa ehdotetaan.

    Aidosti 3+3 -kaistaisia osuuksia, joilla kolmannet kaistat jatkuvat myös liittymien läpi, on Suomessa tosi harvakseltaan. Yleensä 3+3 -kaistaisilla osuuksilla uloimmat kaistat ovat ramppikaistoja. Ei siinä sinänsä mitään, nekin ajavat tarkoituksensa hyvin. Esim. Espoossa Turunväylän (vt 1) ja Kehä II:n liittymä oli ennen vuotta 2018 iltapäiväruuhkassa kauhea sumppu Turkuun päin, jonka läpi pääseminen kesti 10 - 15 min. Kun Kehä II:n ja seuraavana olevan Tuomarilan liittymän väliselle osuudelle tehtiin ramppikaistat vuonna 2018, katosivat ruuhkat kokonaan. Oikeasti 3+3 -kaistaisillakin osuuksilla tyypillistä on, että osuuden alussa ja lopussa kaistamäärän muutos tapahtuu erkanevan tai liittyvän rampin avulla.

    VastaaPoista
  7. Kehä 1 Laajalahti-Tapiola välillä kans nyt järjestely joka toivottavasti ei ole ”lopullinen” . Pohjoistapiolan liittymä tasari ja Otaniemen suuntaan on kaistaa muutettu kun aiemmin pitkät jonot.
    Kehä 1 siirtyy viitoituksella yhden kaistan verran oikealle kun vanha dösäkaista muuttuu portaalin kohdalla kehä 1 oikeanpuoleiseksi kaistaksi
    Saksalainen sai paskahalvauksen jos näkis tämän

    VastaaPoista
  8. Kehäykkösen tapaus oli ehdolla Teillä ja Turuilla -artikkeliksi. Se kuitenkin pantiin jäihin, koska Laajalahden työt alkoivat heti järjestelyn valmistuttua, ja niin ollen jäätiin odottamaan, millainen lopullinen ratkaisu aikanaan on. Keskeneräisen työn arviointia pyritään välttämään. Ei tietenkään koske työnaikaisten liikennejärjestelyjen ihmettelemistä.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.