Pernajanlahti on Porvoon ja Loviisan puolessa välissä sijaitseva kymmenkunta kilometriä pitkä merenlahti. Siihen laskevat vetensä Koskenkylänjoen kautta Myrskylän-Artjärven suunnan järvet itäisellä Uudellamaalla. Lahden rannat ovat rikasta linnustoaluetta.
Otsikoihin lahti pääsi 1970- ja 1980-luvuilla, kun Porvooseen tuolloin päättyneen moottoritien linjauksen jatkoa suunniteltiin.
Pöydällä oli kolme linjausvaihtoehtoa, joista TVH oli valinnut vaihtoehdon C, joka oli esillä olleista selvästi halvin. Se linjattiin viistämään Pernajanlahden pohjukan kosteikkoaluetta. Toinen hylätyistä vaihtoehdoista olisi kiertänyt Koskenkylän pohjoispuolelta ja toinen olisi ylittänyt lahden etelämpänä kulkevaa siltaa pitkin.
Suunnitelma tietysti aiheutti äläkän, jonka tiimellyksessä Uudenmaan lääninhallitus maaherra Kaarlo Pitsingin johdolla teki kaksi keskenään ristiriitaista päätöstä.
Lääninhallitus vuonna 1977 hyväksyi TVH:n esittämän tielinjauksen.
Alueen maanomistajat esittivät pohjukan ranta-alueiden julistamista luonnonsuojelualueeksi. Maaherra Pitsinki 1979 seudulla veneretkellä. Tämän jälkeen lääninhallitus hyväksyi 180 hehtaarin laajuisen luonnonsuojelualueen perustamisen samalle paikalle kuin se oli kaksi vuotta aiemmin hyväksynyt moottoriliikennetien rakentamisen.
TVH pillastui ja yhdessä Pernajan kunnan kanssa se valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ratkaisussaan vuonna 1981 KHO totesi, toisin kuin valittajat esittivät, että luonnonsuojelualueen perustaminen edisti yleistä etua, ja jätti voimaan perustamispäätöksen. Itse tiekysymykseen KHO otti Pontius Pilatuksen roolin: Se ei ottanut kantaa tarkoituksenmukaisuuskysymykseen, vaan jätti valtioneuvoston ratkaistavaksi sen, kumpi on tärkeämpi, tie vai luonnonsuojelualue.
Syksyllä 1981 valtioneuvosto teki päätöksen, että tie edustaa suurempaa yleistä etua ja muutti alueen suojelumääräyksiä siten, että tien rakentaminen mahdollista. Tieosuus avattiin vuonna 1987.
Rakentamispäätökseen sisältyi linnuston tarkkailuvelvoite, joka ulottui vuoteen 2005 saakka. Aluksi pohjukasta lähti paljon lajistoa, mutta suuri osa lajeista palasi myöhempinä vuosina, myös herkäksi tunnettu kaulushaikara. Vaikka lahti ei aivan entiselleen palannut, se edelleen luokitellaan arvokkaaksi lintuvedeksi.
Kaulushaikara
Vuonna 2001 valmistunut moottoriliikennetien rakentaminen moottoritieksi ei enää aiheuttanut suurta kohua. Uusi ajorata rakennettiin Pernajanlahden kohdalla ensimmäisen pohjoispuolelle eli mereltä poispäin, ja kummankin ajoradan reunassa on meluesteet. Myös moottoritien reuna on kasvanut ääntä vaimentavaa metsää ja pusikkoa.
Nykyisellään Pernajanlahti kuuluu suurelta osaltaan Natura2000-alueisiin ja on pääosin yksityiselle maalle perustettua luonnonsuojelualuetta.
Pernajanlahden luonnonsuojelualueet 2021 merkitty harmaalla
Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta voisipa olla, jotta tänä päivänä sekä toteutunut että lahden ylittävä vaihtoehto olisi haudattu suurella metelillä.
VastaaPoistaMoni yli 40 vuotta sitten tehty tiesuunnitelma olisi jäänyt edes ehdottamatta nykyisin, esimerkiksi vesistöjen lähes totaaliset katkaisut pitkillä pengerteillä. Kehitys kehittyy ja asenteet muuttuvat. Esimerkiksi tapaus Pernajanlahtea silloinen TVH ajoi puhtailla kustannusperusteilla. Kustannusvertailut osoittivat, että Koskenkylän kiertäminen pohjoispuolelta olisi tullut selvästi kalliimmaksi. Tosin kustannusero koko hankkeesta, ei vain Pernajanlahden kohdasta, oli vajaat kymmenen prosenttia.
VastaaPoista