1.7.2021

Tieverkko 2.0

Artikkelin Vuokatin parturointi kommentit lähtivät laukalle asianharrastajien kilpaa suunnitellessa uusia suoria reittejä pääteillä. Harmittaahan tuo mutkittelu, joka saattaa aiheuttaa parin tunnin matkalla viisikin ylimääräistä minuuttia.

Astutaanpa askel eteenpäin osaoptimoinnista ja ollaan peijakkaan radikaaleja.

Otetaan nykyinen päätieverkko ja uusitaan se niin, että päätepisteiden väliin vedetään viivasuora tie.


Valtatiet 1-29

Valtateiden osalta tulos on varsin mielenkiintoinen. Sekä Itä-Suomi että Pohjanlahden rannikko jäävät pääosin ilman valtateitä. Pohjois-eteläsuunnassa maata halkovat nelostie ja viitostie muutaman kilometrin päässä toisistaan. Valtatie 26 ja Tornionjokilaakson valtatiet ovat irti muusta valtatieverkosta.

Täydennetään siis verkosto kantateillä, saman periaatteen mukaan. Samat aukot kuitenkin jäävät, ja tie 21, 26 ja 29 ovat edelleen irrallisia saarekkeita.


Valtatiet (siniset) ja kantatiet (vihreät), pois lukien kt50 ja kt98

Valtatie-kantatie-mallissa syntyy mielenkiintoisia liikenteen solmukohtia:

Vorsan kulmilla risteävät vt2, vt9, vt10, kt52 ja kt54

Hämeenlinna jää jonkin verran sivuun kolmostiestä. Kaupungissa kohtaavat vt9, vt10, vt12 ja kt57 ja hieman etelämpänä kt54.

Kärsämäellä kohtaavat nykyisinkin nelostie, vt28 ja kt58. Nyt saadaan kartalle vielä viitostie ja vt27.

Lahti jää vähän sivuun. Pohjois-eteläsuunnassa kulkee kuutostie ja sitä risteävät vt9 ja vt24. Kt54 Vorsaan alkaa Lahdesta. Vääksyyn syntyy kolmen valtatien risteysalue.


Mikkelin kaakkoispuolella Parkkilassa kohtaavat vt9, vt13 ja kt62.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt tieverkkosuunnitelmaa koskevat valitukset ja verkon rakentaminen alkaa tuohikuussa suutarinpäivän aikaan vielä tänä vuonna ja samassa yhteydessä puretaan nykyinen päätieverkko.
klo

9 kommenttia:

  1. Elyas1/7/21 13:45

    Valtatiet 1, 9, 20, 25 ja 26 näyttävät näin äkkivilkaisulla parhaiten täyttävän "optimireitin" määritteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tienkäyttäjä1/7/21 23:08

      Valtatie 9 oli varmaan kirjoitusvirhe? Sehän kiertää aivan valtavasti päätepisteidensä välillä, lähinnä siksi että 1996 siihen liitettiin valtatie 17 ja kantatie 70.

      Poista
  2. tienkäyttäjä2/7/21 12:15

    Väylävirasto julkaisi kilpailevan (aika paljon suppeamman) ehdotuksen tieverkko 2.0:sta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=16169

    Eduskunta käsitteli asiaa vasta eilen, joten luonnoksen julkaisemisen lykkääntyikin vähän kesäkuusta.

    VastaaPoista
  3. weatherc3/7/21 00:25

    Valtatie 1 ei nykyään tee kovin paljoo mutkia loppujen lopuksi. Motarin alku-loppu n 158 km, linnuntietä n 144 km Gmapsin mukaan.

    Tässähän voisi bloginpitäjälle olla seuraava idea: valta/kantateiden mutkaisuusprosentti vs linnuntietä sama matka :)

    VastaaPoista
  4. eSa4/7/21 23:41

    Suorista teistä vielä, että onkohan Savukosken Lunkkauksen suora (seututie 965) Suomen pisin luotisuora maantie..?

    VastaaPoista
  5. Oula Lintula6/7/21 22:46

    Missä ovat 5- ja 6-teiden eteläpäät? Luulin tähän asti että Lusissa ja Koskenkylässä.

    VastaaPoista
  6. Matti Grönroos6/7/21 23:00

    Yksimielisellä päätöksellä 1-0 on päätetty, että päätiet kulkevat kaupungista tms toiseen, vaikka niitä onkin myöhempinä aikoina pätkitty haarautumispisteeseen. Näin ollen valtatiet 2, 5 ja 6 lähtevät Helsingistä, kuten alunperinkin. 54 kulkee Vorsasta Lahteen, ei Tammelan Perähuhdasta Hollolan Soramäkeen, 11 Tonpereelta Poriin, 16 Vaasasta Kyyjärvelle, 75 Kuopiosta Kuhmoon jne. Eikä 23:ssa ole kymmenien kilometrien aukkoa.

    VastaaPoista
  7. Toni Hartonen24/7/21 15:00

    Ii:stä Rovaniemelle olis paikka tehdä suora yhteys. Aikapaljon kiertää nykyinen tie Kemin kautta. Keskeinen yhteys Lapille

    VastaaPoista
  8. MH30/6/23 10:11

    Valtatiestä 17 ja kantatiestä 70 tuli osa valtatietä 9 vasta vuonna 2010, ei vuonna 1996.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.