Teillä ja Turuilla kirjoitti vastikään artikkelin Koskelantien eritasoliittymä, joka käsittelee Helsingin Mäkelänkadun ja Koskelantien toteutumatonta suunnitelmaa eritasoliittymän rakentamiseksi.
Koskelantien toisessa päässä puolestaan on toteutunut liittymä. Se on vuosien varrella muuttanut muotoaan.
Kaikki alkoi siitä, kun Kustaa Vaasa antoi 12.6.1550 kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin. Tätä päivää pidetään Helsingin kaupungin perustamispäivänä.
Tasan 400 vuotta myöhemmin 12.6.1950 Helsinki piti suuret 400-vuotisjuhlat ja siinä yhteydessä avattiin uusi katu, Kustaa Vaasan tie. Avajaistilaisuudessa oli edustettuna kaupungin kermaa.
Helsingin kaupunginmuseo
(Täsmälleen ottaen Kustaa Vaasa antoi määräyksen juliaanisen kalenterin aikaan ja sehän tällä hetkellä poikkeaa greroriaanisesta 13 vuorokautta. On vähän makuasia, onko mainittujen päivämäärien välillä tasan 400 vuotta, mutta ei nyt ruveta halkomaan hiuksia.)
Kustaa Vaasan tie oli vähän erikoinen tapaus. Se kulkee Vanhankaupungin länsireunaa, mutta rakentamisensa aikaan se ei johtanut oikeastaan minnekään. Varhaisemmissa toteutumattomissa asemakaavoissa se oli osa Pasilasta koilliseen suunniteltua viertotietä.
Koska tie ei vienyt oikein minnekään, ja koska autoistumisen aika oli vasta edessä, tie oli varsin hiljainen ja hevospelilläkin sitä kuljettiin.
Peruskartta 1961
Helsingin kaupunginmuseo
Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteys
Helsingin kaupunginmuseo
Kustaa Vaasan tien liikennettä
Vasta 1960-luvun lopulla tien merkitys rupesi nousemaan, kun sen jatkoksi ruvettiin rakentamaan moottoritietä, josta oli tuleva yksi maan valtasuonista, Aluksi Koskelantien risteys oli tasoliittymä ja ajan tapaan se oli osapuilleen torin kaltainen ja siinä sitten ajeltiin vähän miten sattuu.
Peruskartta 1967
Ilmakuva 1969
Varsin nopeasti syntyi tarve eritasoliittymälle ja sitä rakennettiin jo heti 1970-luvun alussa. Toteutunut liittymä oli tavanomainen AB-tyypin puolineliapila. Aiemmille futuristisemmille suunnitelmille oli tullut kohtaloksi joutua muiden joukoksi suurten mutta hylättyjen ajatusten mappiin.
Helsingin Sanomat
Liittymäsuunnitelma 1966
Peruskartta 1979
Niin kului aika ja Helsinki aloitti pakonomaisen rakennusmaan etsintänsä. Yksi tontti löytyi liittymämme koillissektorista, mutta siinä kiusallisesti oli ramppi. Niinpä vuonna 2007 liittymä muutettiin nykyisen malliseksi puolirombiseksi, jotta paikalle saatiin mahtumaan hotelli.
Maastokartta 2022
Hotellitontin takia liittymä pääsi välillisesti osaksi keskustelua rakenteellisesta korruptiosta. Uudenmaan ympäristökeskus nimittäin vaati vuonna 2009 Helsingin kaupungilta selvitystä, miksi Helsinki on antanut Nuorisosäätiölle luvan vuokratalon rakentamiseen melualueelle. Kyseessä oli juuri tämä rampin rasitteesta vapautunut tontti. Hotellin rakentamisesta ei ollut kukaan kiinnostunut. Nuorisosäätiö haki poikkeuslupaa, mutta Helsingin kaupungin oma ympäristökeskus hylkäsi sen niin melun kuin hiukkaspäästöjen takia. Seuraavana vuonna poikkeuslupaa haettiin uudelleen. Tällöin ympäristökeskuksen lausunto "yllättäen" hävisi kaikista asiakirjoista ja lupa nuijittiin läpi kaupunginhallitusta myöden. Faktana on tuotu esiin, että lautakunnan puheenjohtaja istui myös Nuorisosäätiön hallituksessa ja että hänen firmansa oli tehnyt säätiölle paljon töitä.
Myös liittymän länsipuolen ramppeja suunniteltiin muutettavan rombisiksi, jotta sinne saataisiin tonttimaata. Johtuuko sitten noista meluasioista, ettei se puoli koskaan edennyt
VastaaPoistaKun Kustaa Vaasan tie vuonna 1960 avattiin, eikö se alusta lähtien ollut osa Helsingistä Porvooseen ja sitä kautta Itä-Suomeen johtaneita valtateitä?
VastaaPoistaSiihen aikaanhan Kulosaaren silta oli vielä vanha puusilta, minkä vuoksi pitkän matkan liikenne viitoitettiin kulkemaan Viikin kautta. Ja vastavalmistunut Kustaa Vaasan tie yhdessä Koskelantien itäisimmän osuuden kanssa oli selvästi leveämpi kuin vieressä kulkeva vanha Hämeentien pohjoisosa, joka jäi sivukaduksi. Eräänlaisesta tienoikaisusta siis siinäkin oli kysymys. Lieneekö sitä paitsi sen jatkeeksi, nykyisen Lahdenväylän alkupään kohdalle jo silloin suunniteltu uutta tietä, vaikka sen rakentaminen lykkäytyikin vielä 17 vuodella?
Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vuonna 1970 julkaisemasta kirjasta Helsingin kadunnimet muuten käy ilmi, että nykyisen Kustaa Vaasan tien paikalle oli aikaisemmin suunniteltu katua nimeltä Toukolantie, paitsi että sen pohjoispää oli suunnitelmissa osa Kumpulantietä. Kumpulantie olisi suunnitelmien mukaan kulkenut Pasilan aseman tienoilta Vanhaankaupunkiin saakka, mutta siitä ei koskaan rakennettu kuin sen molemmat päät, länsipää Vallilan ja Itä-Pasilan rajalla, joka nykyisinkin on nimeltään Kumpulantie, sekä toinen pää, josta vuonna 1950 tuli osa Kustaa Vaasan tietä. Keskiosakin on kyllä katkoviivoilla merkitty joihinkin vanhoihin Helsingin karttoihin, vaikka kyseessä oli vain suunniteltu, kaavaan merkitty mutta rakentamaton tie. Nykyisin osittain samalla paikalla, joskin paljon kapeampana, on kevyen liikenteen väylä nimeltä Kumpulantaival.
Kustaa Vaasan tie valmistuessaan 1950 päättyi T-risteyksen "alakappaleena" sekä Hämeentiehan että Koskelantiehen. Hämeentien linjaus tuolloin kulki nykyisen sillan länsipuolta Vallilanlaakson pohjalla.
VastaaPoistaHämeentie jäi pääkaduksi. Kustaa Vaasan tie oli liikennemerkein merkitty väistämisvelvolliseksi. Artikkelin risteykuvassa näkyy kärkikolmio vaikkakin heikosti. Kaikki bussiliikenne jäi Hämeentielle. Porvoon suunnan teiden 6 ja 7 lisäksi tie oli osa valtateitä 4 ja 5 sen jälkeen, kun uusi tie Lahteen oli valmistunut.
Tilanne muuttui vasta vuonna 1965, kun Hämeentien ruuhkautuneen pohjoisosan kuormaa päätettiin purkaa merkitsemällä Kustaa Vaasan tie etuajo-oikeutetuksi Hämeentien sillan valmistumisen yhteydessä. Samalla myös valtatiet 4 ja 5 siirrettiin Kustaa Vaasan tielle. Jostain syystä kuitenkin päätettiin, että Hämeentien, Koskelantien ja Viikintien risteys jää tasa-arvoiseksi.
Tienkäyttäjä: onhan tuossa tuo Koskelan raitiovaunuvarikko ja sen huoltohalli aivan tiessä kiinni. Olisiko tila mitenkään riittänyt kajoamatta niihin?
VastaaPoistaSamoihin aikoihin kun Koskelan liittymän muuttamista rombiseksi suunniteltiin, tehtiin suunnitelmia Koskelan raitiovaunuvarikon muuttamisesta maanalaiseksi. Sekin suunnitelma jäi toteutumattomien isoon pinoon.
VastaaPoistaTässä liittymässä on muuten Lahden suuntaan mentäessä ramppi, jossa on käyttämätön varaus bussipysäkille. https://www.google.fi/maps/@60.216751,24.9750483,3a,44.7y,65.61h,84.91t/data=!3m6!1e1!3m4!1shy1HHKJbqFxzlaOWjl37NA!2e0!7i13312!8i6656
VastaaPoista