11.10.2023

Tien laatu 95 vuotta sitten

1920-luvun autoistuminen johti siihen, että teiden kunto nousi aivan eri tavalla kysymykseksi kuin aikaisempina aikoina.

Helsingin Sanomissa julkaistiin elokuussa 1928, melko tarkkaan 95 vuotta sitten siis, otsikoilla "Tietiedotuksia" vajaan puolentoista palstan mittainen artikkeli. Se oli Suomen Automobiili Klubin ja Maaseudun Autonomistajain Liiton tiedoksianto. Siinä oli luonnehdittu 45 tien kuntoa nykyajan mittapuissa hieman erikoisin sanankääntein.

Nämä 45 tietä edustavat kohtalaisen hyvin Suomea. Melko monesta niistä tuli valtatietä kymmenen vuoden kuluttua tapahtuneessa ensimmäisessä tienumeroinnissa.


Helsinki–Porvoo–Loviisa–Hamina–ViipuriKohtalainen, paitsi Sipoo–Porvoo ja Pernaja huono
Helsinki–Kirkkonummi–Siuntio–Virkkala–Karja–Tammisaari–HankoVirkkalaan asti aaltoilevaa, Virkkala–Tammisaari hyvä, Tammisaari–Hanko mutkainen ja ajorata pehmeä
Helsinki–Espoo–Nummela–VihtiKohtalainen, paikoittain kuopallista. Korjaus menossa Espoon ja Oitbackan kartanoiden välillä.
Helsinki–Pitäjänmäki–Vantaa–Röykkä–Loppi–Renko–HämeenlinnaHyvänpuoleinen
Helsinki–Malmi–Tuusula–Hyvinkää–Hikiä–Hausjärvi–Turenki–HämeenlinnaKorjaus käynnissä välillä Helsinki–Malmi. Tuusulaan asti paikoitellen aaltoilevaa. Loppuosa kohtalaista.
Helsinki–Tuusula–Mäntsälä–Orimattila–LahtiHyvänpuoleinen, paikoittain sateen johdosta tienpinta syöpynyt kuopille
Turku–Paimio–Salo–Tenala–KarjaKohtalaisen hyvä
Turku–Masku–Mynämäki–Laitila–RaumaYlipäänsä hyvä
Turku–Oripää–Vampula–Huittinen–Vammala–Karkku–Nokia–TampereTurku–Oripää vilkkaan linjaliikenteen takia jonkunverran kuopallista, yleensä kuitenkin hyvänlainen. Karkun pitäjän osa huonoa
Pori–Harjavalta–Kokemäki–HuittinenHyvänlainen
Pori–Kullaa–Lavia–Suodenniemi–Mouhijärvi–TampereKohtalainen
Pori–Noormarkku–KankaanpääNoormarkkuun asti hyvä, loppuosa hyvänpuoleista
Tampere–LempääläVarsin huono
Tampere–Kangasala–Pälkäne–Hattula–HämeenlinnaHyvänpuoleinen paitsi väli Tampere–Kangasala ajoittain aaltoileva
Alvettulan silta HauhollaHuono
Tampere–Ylöjärvi–Hämeenkyrö–Ikaalinen–ParkanoHyvänlainen, väli Ikaalinen–Parkano harjuista ja mäet vaarallisia
Kangasala–Orivesi–Ruovesi–VirratTie yleensä mutkainen, mäissä irtokiviä
Ylöjärvi–Kuru–RuovesiMäet vaarallisia ja tie yleensäkin kuoppaista
Tampere–Teisko–RuovesiErittäin mäkinen tie, väli Murole–Ruovesi hyvänlainen
Orivesi–Juupajoki–VilppulaVarsin huonossa kunnossa
Ruovesi–Vilppula–MänttäHuono, väli Vilppula–Mänttä keskinkertainen
Lahti–Kausala–Kouvola–LappeenrantaTienpinta yleensä kohtalaisessa kunnossa, väli Uusikylä–Kouvola kapeanlaista, paikoin mahdotonta sivuuttaa
Lahti–HeinolaKuoppainen
Mikkeli–Juva–Parkuinmäki–SavonlinnaVäli Mikkeli–Juva mutkainen mutta hyvänlainen, Juva–Savonlinna kohtalainen
Viipuri–Säiniä–Perkjärvi–Uusikirkko–TerijokiAlkupuoli jonkunverran aaltoilevaa, muuten kohtalaista
Viipuri–Lappeenranta–Imatra–Rautjärvi–Syväoro–Jaakkima–SortavalaViipuri–Lappeenranta yleensä kohtalainen, paikoitellen kuoppia ja vaarallisia käänteitä. Imatra–Jaakkima hyvänlaista, Jaakkima–Sortavala huonohkoa.
Viipuri–Heinjoki–KiviniemiHeinjoelle asti ensiluokkaista, siitä eteenpäin jonkunverran kuoppaista
Sortavala–Ruskeala–Kitee–JoensuuKohtalainen, osittain huono
Joensuu–Lieksa–NurmesJoensuu–Lieksa hyvä. Loppupuoli yleensä rautatieylimenot vaarallisia, suositellaan tietä via Vieki.
Joensuu–Karvio–Taipale–VarkausHyvä
Kuopio–VarkausHyvä
Kuopio–Suonenjoki–Rautalampi–Konnevesi–JyväskyläAlkupuoli hyvä, loppuosa kohtalaista
Nurmes–Valtimo–Sotkamo–Paltaniemi–KajaaniHyvä
Sotkamo–KuhmoniemiTyydyttävä
Toivala–Iisalmi–Sukeva–KajaaniKohtalainen, paikoitellen pieniä kuoppia
Kajaani–SuomussalmiHyvä
Kajaani–Vaala–OuluHuononpuoleinen ja aaltoileva
Vaasa–Kristiina–PoriYleensä huononlaista ja kuoppaista, paikoitellen kuitenkin hyviäkin kohtia. Kristiinan ympärillä sillat vaarallisia.
Vaasa–Isokyrö–Lapua–SeinäjokiHyvänlaista, välillä Lapua–Seinäjoki kuoppaista
Vaasa–Laihia–Ilmajoki–Jalasjärvi–Peräseinäjoki–Ähtäri–VirratHyvänlaista, väli Laihia–Ilmajoki kuoppaista
Vaasa–Uusikaarlepyy–Pietarsaari–Kokkola–Raahe–OuluHyvänlainen, paikoitellen hyvä, osittain mutkainen
Oulu–Kemi–Tornio–Ylitornio–MuonioKemiin asti varsin huonoa, välillä Kemi–Tornio huononlaista, Torniosta edelleen hyvää
Kemi–RovaniemiHuonoa
Rovaniemi–KemijärviKohtalainen
Rovaniemi–Sodankylä–Ivalo–PitkäjärviYleensä hyvä


Sipoon–Porvoon maantietä Ollin seisakkeen kohdalla

Historia toistaa itseään mielenkiintoisella tavalla. Esimerkiksi Lahden ja Kouvolan välisen tien luonnehdinta "väli Uusikylä–Kouvola kapeanlaista, paikoin mahdotonta sivuuttaa" kertoo, että tie oli melko surkeassa jamassa vuonna 1928, eikä tilanne ole 95 vuodessa mahdottomasti muuttunut, vaikka tie on uudelleen rakennettukin. 

6 kommenttia:

  1. Voin hyvin uskoa, että Vaasa-Oulu väliä on kutsuttu osittain mutkaiseksi. Melkein kaikki mutkat on oiottu, mutta kyllä ne vanhat osuudet siellä pääsääntöisesti edelleen ovat, mutkine kaikkineen. Onpa tienpitäjä vielä nykypäivänä tarjonnut opasteetkin, joilla noita vanhoja mutkia pääsee kokemaan omakohtaisesti!

    Mitä lieneekään sitten tarkoittanut "aaltoileva" tie. Nimismiehenkiharoita? Vaiko sellaista, mitä paikallisella murteella kutsutaan huppaiseksi tieksi (pienehköjä mäkiä, joiden harjan ylityksen jälkeen vatsa tuntuu tekevän nopean liikkeen ylöspäin).

    VastaaPoista
  2. Tuo artikkeli painottuu tien pintaa koskeviin kysymyksiin (kyllä, mukana on myös mäkisyyskommentteja), mikä vie ajatukset siihen suuntaan, että aaltoilulla tarkoitetaan nimismiehenkiharoita. Nehän ovat kuivan kohtalaisen vilkkaasti liikennöidyn soratien vitsaus.

    VastaaPoista
  3. Kukapa tekisi vastaavan listan nykyteistä?

    VastaaPoista
  4. Jos arvostelija on ollut kaikissa kohdissa sama, olisi kiva tietää millaista tie on ollut vuonna 1928 Kemi-Rovaniemi -välillä jossa se on todettu rehellisesti huonoksi ilman liudennuksia. Tuosta taas kun mennään viitisenkymmentä vuotta eteenpäin, Suomen kuuluisimmaksi tullut huono tie taisi olla valtatie kuuskytkuus. Sen verran siinä on perää että vanha tie oli jo pitkälti päällystetty, ja kovasti routiva mutkainen asfalttitie jää kyllä mieleen kenelle tahansa. Toriseva, sen kohdalla on kuoppia..

    VastaaPoista
  5. Arvostelija tuskin on ollut sama. Osa on kovin yksityiskohtaisia, osa ylimalkaisia. Vuoden 1928 mittaan vastaavia artikkeleita Hesari julkaisi parikin kappaletta ja niiden välissä silloista tieverkkoa pitkin tietoa tuskin olisi yksi henkilö ehtinyt keräämään.

    Taiteilija Raittinen sekä laulu- ja soitinyhtye The Boys julkaisi vuonna 1965 kappaleen "Valtatie 66", joka muuten oli singlen B-puoli. Tuolloin Hirsilän ja Virtain väli oli päällystetty, mutta vain öljysoralla. Sitähän jouduttiin paikkaamaan osapuilleen vuosittain. Virrat-Alavus-osuus oli soratienä. Tilanne oli samansuuntainen vielä 10 vuotta myöhemmin paitsi että tie oli saanut kestopäällysteen Alavudelta Lapualle ja jonkin matkaa Hirsilän pohjoispuolelle.

    Oriveden-Virtain-Alavuden osuus uudelleenrakennettiin 1970- ja 1980-luvulla. Raittinen esitti päivitetyn arkkiviisunsa "Kun on uus kantatie 66" Virtain ja Alavuden välisen osuuden avajaisissa vuonna 1985. Hieman etukenossa oltiin, koska viimeinen osuus Ruoveden Mustajärven ja Visuveden välillä valmistui vasta vuonna 1988.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.