1920-luvun autoistuminen johti siihen, että teiden kunto nousi aivan eri tavalla kysymykseksi kuin aikaisempina aikoina.
Helsingin Sanomissa julkaistiin elokuussa 1928, melko tarkkaan 95 vuotta sitten siis, otsikoilla "Tietiedotuksia" vajaan puolentoista palstan mittainen artikkeli. Se oli Suomen Automobiili Klubin ja Maaseudun Autonomistajain Liiton tiedoksianto. Siinä oli luonnehdittu 45 tien kuntoa nykyajan mittapuissa hieman erikoisin sanankääntein.
Nämä 45 tietä edustavat kohtalaisen hyvin Suomea. Melko monesta niistä tuli valtatietä kymmenen vuoden kuluttua tapahtuneessa ensimmäisessä tienumeroinnissa.
Helsinki–Porvoo–Loviisa–Hamina–Viipuri | Kohtalainen, paitsi Sipoo–Porvoo ja Pernaja huono |
Helsinki–Kirkkonummi–Siuntio–Virkkala–Karja–Tammisaari–Hanko | Virkkalaan asti aaltoilevaa, Virkkala–Tammisaari hyvä, Tammisaari–Hanko mutkainen ja ajorata pehmeä |
Helsinki–Espoo–Nummela–Vihti | Kohtalainen, paikoittain kuopallista. Korjaus menossa Espoon ja Oitbackan kartanoiden välillä. |
Helsinki–Pitäjänmäki–Vantaa–Röykkä–Loppi–Renko–Hämeenlinna | Hyvänpuoleinen |
Helsinki–Malmi–Tuusula–Hyvinkää–Hikiä–Hausjärvi–Turenki–Hämeenlinna | Korjaus käynnissä välillä Helsinki–Malmi. Tuusulaan asti paikoitellen aaltoilevaa. Loppuosa kohtalaista. |
Helsinki–Tuusula–Mäntsälä–Orimattila–Lahti | Hyvänpuoleinen, paikoittain sateen johdosta tienpinta syöpynyt kuopille |
Turku–Paimio–Salo–Tenala–Karja | Kohtalaisen hyvä |
Turku–Masku–Mynämäki–Laitila–Rauma | Ylipäänsä hyvä |
Turku–Oripää–Vampula–Huittinen–Vammala–Karkku–Nokia–Tampere | Turku–Oripää vilkkaan linjaliikenteen takia jonkunverran kuopallista, yleensä kuitenkin hyvänlainen. Karkun pitäjän osa huonoa |
Pori–Harjavalta–Kokemäki–Huittinen | Hyvänlainen |
Pori–Kullaa–Lavia–Suodenniemi–Mouhijärvi–Tampere | Kohtalainen |
Pori–Noormarkku–Kankaanpää | Noormarkkuun asti hyvä, loppuosa hyvänpuoleista |
Tampere–Lempäälä | Varsin huono |
Tampere–Kangasala–Pälkäne–Hattula–Hämeenlinna | Hyvänpuoleinen paitsi väli Tampere–Kangasala ajoittain aaltoileva |
Alvettulan silta Hauholla | Huono |
Tampere–Ylöjärvi–Hämeenkyrö–Ikaalinen–Parkano | Hyvänlainen, väli Ikaalinen–Parkano harjuista ja mäet vaarallisia |
Kangasala–Orivesi–Ruovesi–Virrat | Tie yleensä mutkainen, mäissä irtokiviä |
Ylöjärvi–Kuru–Ruovesi | Mäet vaarallisia ja tie yleensäkin kuoppaista |
Tampere–Teisko–Ruovesi | Erittäin mäkinen tie, väli Murole–Ruovesi hyvänlainen |
Orivesi–Juupajoki–Vilppula | Varsin huonossa kunnossa |
Ruovesi–Vilppula–Mänttä | Huono, väli Vilppula–Mänttä keskinkertainen |
Lahti–Kausala–Kouvola–Lappeenranta | Tienpinta yleensä kohtalaisessa kunnossa, väli Uusikylä–Kouvola kapeanlaista, paikoin mahdotonta sivuuttaa |
Lahti–Heinola | Kuoppainen |
Mikkeli–Juva–Parkuinmäki–Savonlinna | Väli Mikkeli–Juva mutkainen mutta hyvänlainen, Juva–Savonlinna kohtalainen |
Viipuri–Säiniä–Perkjärvi–Uusikirkko–Terijoki | Alkupuoli jonkunverran aaltoilevaa, muuten kohtalaista |
Viipuri–Lappeenranta–Imatra–Rautjärvi–Syväoro–Jaakkima–Sortavala | Viipuri–Lappeenranta yleensä kohtalainen, paikoitellen kuoppia ja vaarallisia käänteitä. Imatra–Jaakkima hyvänlaista, Jaakkima–Sortavala huonohkoa. |
Viipuri–Heinjoki–Kiviniemi | Heinjoelle asti ensiluokkaista, siitä eteenpäin jonkunverran kuoppaista |
Sortavala–Ruskeala–Kitee–Joensuu | Kohtalainen, osittain huono |
Joensuu–Lieksa–Nurmes | Joensuu–Lieksa hyvä. Loppupuoli yleensä rautatieylimenot vaarallisia, suositellaan tietä via Vieki. |
Joensuu–Karvio–Taipale–Varkaus | Hyvä |
Kuopio–Varkaus | Hyvä |
Kuopio–Suonenjoki–Rautalampi–Konnevesi–Jyväskylä | Alkupuoli hyvä, loppuosa kohtalaista |
Nurmes–Valtimo–Sotkamo–Paltaniemi–Kajaani | Hyvä |
Sotkamo–Kuhmoniemi | Tyydyttävä |
Toivala–Iisalmi–Sukeva–Kajaani | Kohtalainen, paikoitellen pieniä kuoppia |
Kajaani–Suomussalmi | Hyvä |
Kajaani–Vaala–Oulu | Huononpuoleinen ja aaltoileva |
Vaasa–Kristiina–Pori | Yleensä huononlaista ja kuoppaista, paikoitellen kuitenkin hyviäkin kohtia. Kristiinan ympärillä sillat vaarallisia. |
Vaasa–Isokyrö–Lapua–Seinäjoki | Hyvänlaista, välillä Lapua–Seinäjoki kuoppaista |
Vaasa–Laihia–Ilmajoki–Jalasjärvi–Peräseinäjoki–Ähtäri–Virrat | Hyvänlaista, väli Laihia–Ilmajoki kuoppaista |
Vaasa–Uusikaarlepyy–Pietarsaari–Kokkola–Raahe–Oulu | Hyvänlainen, paikoitellen hyvä, osittain mutkainen |
Oulu–Kemi–Tornio–Ylitornio–Muonio | Kemiin asti varsin huonoa, välillä Kemi–Tornio huononlaista, Torniosta edelleen hyvää |
Kemi–Rovaniemi | Huonoa |
Rovaniemi–Kemijärvi | Kohtalainen |
Rovaniemi–Sodankylä–Ivalo–Pitkäjärvi | Yleensä hyvä |
Voin hyvin uskoa, että Vaasa-Oulu väliä on kutsuttu osittain mutkaiseksi. Melkein kaikki mutkat on oiottu, mutta kyllä ne vanhat osuudet siellä pääsääntöisesti edelleen ovat, mutkine kaikkineen. Onpa tienpitäjä vielä nykypäivänä tarjonnut opasteetkin, joilla noita vanhoja mutkia pääsee kokemaan omakohtaisesti!
VastaaPoistaMitä lieneekään sitten tarkoittanut "aaltoileva" tie. Nimismiehenkiharoita? Vaiko sellaista, mitä paikallisella murteella kutsutaan huppaiseksi tieksi (pienehköjä mäkiä, joiden harjan ylityksen jälkeen vatsa tuntuu tekevän nopean liikkeen ylöspäin).
Tuo artikkeli painottuu tien pintaa koskeviin kysymyksiin (kyllä, mukana on myös mäkisyyskommentteja), mikä vie ajatukset siihen suuntaan, että aaltoilulla tarkoitetaan nimismiehenkiharoita. Nehän ovat kuivan kohtalaisen vilkkaasti liikennöidyn soratien vitsaus.
VastaaPoistaKukapa tekisi vastaavan listan nykyteistä?
VastaaPoistaSellainenhan on jo. Teillä ja Turuilla esitteli sen vuonna 2020.
VastaaPoistahttps://teilla.blogspot.com/2020/03/paallysteluokitus.html
Jos arvostelija on ollut kaikissa kohdissa sama, olisi kiva tietää millaista tie on ollut vuonna 1928 Kemi-Rovaniemi -välillä jossa se on todettu rehellisesti huonoksi ilman liudennuksia. Tuosta taas kun mennään viitisenkymmentä vuotta eteenpäin, Suomen kuuluisimmaksi tullut huono tie taisi olla valtatie kuuskytkuus. Sen verran siinä on perää että vanha tie oli jo pitkälti päällystetty, ja kovasti routiva mutkainen asfalttitie jää kyllä mieleen kenelle tahansa. Toriseva, sen kohdalla on kuoppia..
VastaaPoistaArvostelija tuskin on ollut sama. Osa on kovin yksityiskohtaisia, osa ylimalkaisia. Vuoden 1928 mittaan vastaavia artikkeleita Hesari julkaisi parikin kappaletta ja niiden välissä silloista tieverkkoa pitkin tietoa tuskin olisi yksi henkilö ehtinyt keräämään.
VastaaPoistaTaiteilija Raittinen sekä laulu- ja soitinyhtye The Boys julkaisi vuonna 1965 kappaleen "Valtatie 66", joka muuten oli singlen B-puoli. Tuolloin Hirsilän ja Virtain väli oli päällystetty, mutta vain öljysoralla. Sitähän jouduttiin paikkaamaan osapuilleen vuosittain. Virrat-Alavus-osuus oli soratienä. Tilanne oli samansuuntainen vielä 10 vuotta myöhemmin paitsi että tie oli saanut kestopäällysteen Alavudelta Lapualle ja jonkin matkaa Hirsilän pohjoispuolelle.
Oriveden-Virtain-Alavuden osuus uudelleenrakennettiin 1970- ja 1980-luvulla. Raittinen esitti päivitetyn arkkiviisunsa "Kun on uus kantatie 66" Virtain ja Alavuden välisen osuuden avajaisissa vuonna 1985. Hieman etukenossa oltiin, koska viimeinen osuus Ruoveden Mustajärven ja Visuveden välillä valmistui vasta vuonna 1988.