27.2.2024
Miten meni niinku omasta mielestä?
23.2.2024
Potaskaa
Eri firmat ovat taas hehkuttaneet tekoälyjään. Onkin siis aika tehdä taas pieniä kokeita. Ääneen pääsee tällä kertaa Gemini, joka on Googlen näkemys asiasta.
Esitetään kolme kysymystä, ja saadaan vastaukseksi kolme stooria, jotka ovat silkkaa hölynpölyä.
Kysymys 1: Mikä oli valtatien 2 reitti vuonna 1955?
Valtatie 2:n reitti vuonna 1955 oli pääosin sama kuin nykyään, mutta joitakin merkittäviä eroja oli:
Reitin alku ja loppu:
- Alkoi Helsingin Hakaniemestä (nykyään Sörnäisten rantatie)
- Päätyi Turkuun Aurakadun ja Linnankadun risteykseen
Merkittävimmät poikkeamat nykyiseen reittiin verrattuna:
- Kulki Helsingin keskustan läpi Hämeentietä ja Kaivokatuja pitkin
- Ei kulkenut Kehä I:n tai Lahden ohikulkutien kautta
- Kulki Hämeenlinnan keskustan läpi Hämeentie/Satakunnantie/Raatihuoneenkatu -reittiä
- Kulki Tampereen keskustan läpi Hämeenpuistoa ja Tammelan puistokatuja pitkin
- Ei kulkenut Porin ohikulkutien kautta
Muita poikkeamia:
- Tie oli pääosin kapeampi ja mutkaisempi
- Liittymiä ja eritasoliittymiä oli vähemmän
- Nopeusrajoitukset olivat alhaisemmat
Vuoden 1955 jälkeen valtatie 2:a on parannettu ja suoristettu useissa paikoissa. Kehä I ja Lahden ohikulkutie ovat merkittävästi lyhentäneet matkaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen välillä. Myös Hämeenlinnan ja Tampereen keskustan läpi kulkevat reitit on parannettu.
Kommentti:
"Tiedot" tyyliin "Kehä I ja Lahden ohikulkutie ovat merkittävästi lyhentäneet matkaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen välillä" kertovat, että hommasta tuntuu katoavan järki aivan tyystin, kun ruvetaan kyselemään faktojen perään.
Kakkostie ei kulkenut Helsingin ja Turun välillä eikä varsinkaan Tampereen kautta, vaan Helsingistä yhdessä ykköstien kanssa Nummelle, josta reittiä Somero-Ypäjä-Loimaa-Alastaro-Vampula Huittisiin ja sieltä nykyisen tien lähettyvillä Poriin.
Kysymys 2: Koska Tenholan ja Bromarvin välinen maantietunneli valmistui?
Tenholan ja Bromarvin välinen maantietunneli, Länsilinkki, valmistui vuonna 2022. Tunnelin liikenne avattiin 30.11.2022.
Länsilinkki on 2,3 kilometriä pitkä tunneli, joka kulkee merenpohjan läpi. Se on Suomen pisin maantietunneli ja yksi pisimmistä merenalaisista tunneleista maailmassa. Tunneli parantaa merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta alueella.
Kommentti:
Tenholan ja Bromarvin välinen maantie 1081 ei kulje metriäkään tunnelissa.
Tiedonmurusista voi lähteä tekemään joitain päätelmiä ns. tekoälyn logiikasta. Mainittuna päivänä ei ole avattu yhtään tunnelia. Sen sijaan Kauppakamarilehdessä on tuolloin ollut Helsingin sataman toimitusjohtajan kirjoitus, jossa lobataan Jätkäsaaren ja Länsiväylän välistä satamatunnelia. Länsilinkki, sen lisäksi että se on turkulainen telealan yhtiö, on Helsingissä eräänlainen aukio, jonka kautta muun muassa kuljetaan Jätkäsaaren satamaan. Suomen pisin maantietunneli on Tampereen rantatunneli, jonka pituus on 2,3 km. Merenalaisuus on vedetty hatusta.
Eli jostain internetin syövereistä haetaan mahdollisesti jollain logiikalla toisiinsa liittyviä tietoja ja niistä sitten vankalla arvaamistaktiikalla rakennetaan kertomus.
Kysymys 3: Mikä on lyhyin reitti Joensuusta Vaasaan?
Lyhyin reitti Joensuusta Vaasaan autolla on ajaa valtatietä 8 pitkin. Matkan pituus on noin 494 kilometriä ja se kestää noin 5 tuntia 53 minuuttia.
Vaihtoehtoinen reitti on ajaa valtatietä 6 pitkin Jyväskylän ja Seinäjoen kautta. Tämä reitti on noin 50 kilometriä pidempi, mutta se voi olla nopeampi, jos liikenne valtatiellä 8 on ruuhkaista.
Jos matkustat julkisilla kulkuvälineillä, voit ottaa junan Joensuusta Helsinkiin ja vaihtaa junaan Vaasaan. Matka kestää noin 7 tuntia.
Tässä on yksityiskohtaisempia tietoja eri reiteistä:
Valtatie 8
- Pituus: 494 km
- Matka-aika: 5 h 53 min
- Reitti: Joensuu – Kontiolahti – Juuka – Nurmes – Lieksa – Kuhmo – Kajaani – Oulu – Kokkola – Vaasa
Valtatie 6
- Pituus: 544 km
- Matka-aika: 6 h 20 min
- Reitti: Joensuu – Liperi – Polvijärvi – Juuka – Nurmes – Pyhäselkä – Joensuu – Pieksämäki – Jyväskylä – Seinäjoki – Vaasa
Juna
- Matka-aika: 7 h
- Reitti: Joensuu – Helsinki – Vaasa
19.2.2024
Juutit törmäilevät
15.2.2024
Rötösherrat kiikkiin
Kaltimonkoski 1957 kartassa. Kosken rinnalla sulkukavava. Uusi kanava rakennettiin viitisen kilometriä alajuoksun suuntaan. Pielisjoen pintaa nostettiin 3,5 metriä ja Kaltimonkoski katosi.
11.2.2024
Kaupungininsinööri suunnittelee - Vantaa
Alkamisaika merkitään pykälän 3 momentissa säädetyllä tavalla, vaikka pysäköinnin enimmäisajan rajoitus on voimassa vain osan pysäköintiajasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun enimmäisajan rajoitus tulee uudelleen voimaan, esimerkiksi seuraavan vuorokauden puolella, edellisen aikarajoituksen aikana käytetty aika ei vähennä pysäköintiaikaa.
7.2.2024
Hailuodon jäänmurtaja
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli joitakin päiviä sitten päätös, joka hylkää Hailuodon pengertiestä tehdyt loputkin valitukset. Tien rakentaminen voi siis lupien puolesta alkaa. Väylävirasto on arvioinut, että tie voisi olla valmiina loppuvuodesta 2026.
Pengertien karkea linjaus katkoviivoitettuna
Tielinja sijoittuu jonkin verran nykyisen lauttaväylän pohjoispuolelle hyödyntäen matalikoita. Vajaan seitsemän levyinen kilometrin salmi pääosin suljetaan penkereillä lukuun ottamatta kahta yhteensä noin 1,5 kilometriä pitkää siltaa. Tämä penger on keskeinen elementti hankkeessa käydyssä juridisessa taistelussa.
Suuri osa pengertien reitistä on hyvin matalaa.
Varsin suuri osa oikeusasteiden työstä on kohdistunut kiistaan jääeroosiosta: Seudulla on koko joukko saaria ja luotoja, joiden ranta-alueet ovat paljaina jäiden aiheuttaman kuluttavan liikkeen takia, erityisesti tielinjan pohjoispuolella. Nyt tämän jääeroosion pelätään heikkenevän, mistä olisi seurauksena paljaita ranta-alueita hyödyntävien ekosysteemien menetys.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämässä vesitalousluvassa edellytetään eräiden lieventämistoimenpiteiden toteuttamista: toimenpiteitä menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä vesistön käytön turvaamiseksi.
Yksi näistä on nykyisen lauttaväylän aukipitäminen alkutalvesta, kunnes jään paksuus on 30 cm. Tällä haetaan sitä, että jää jatkaa liikkumistaan, kunnes se on niin paksua, että se ei luontaisesti liiku vaakasuorassa.
Valituksessa esitettiin näkemys, että penkereen eteläpuolelle tehty keinotekoinen railo ei vaikuta pätkääkään tien pohjoispuolella.
Mielenkiintoinen kysymys on, miten tienpitäjät aikovat aukipidon toteuttaa. Alueen leveydeksi on määrätty 100 metriä, eli selvästi enemmän kuin on nykyisten lauttojen pituus. Eli ei riitä, vaikka Merisillalla ajettaisiin kylki edellä. Nähtäväksi jää, millaisen jäänmurtajan valtio paikalle aikoo tuottaa. Aivan ilmaiseksi se tuskin ilmaantuu, eli sillan kustannuslaskelmat pitävät vieläkin huonommin kuin hankkeeseen ryhdyttäessä esitettiin.
Säännöllisen lauttaliikenteen tuottama ränni: avovettä muutaman metrin leveydeltä
Lieventämistoimenpideiden todellinen merkitys sekin jää nähtäväksi. Samoin se, jäävätkö ne vain lyhytaikaisiksi hintalappunsa takia. Hyvää tarkoittavat temput joskus kääntyvät itseään vastaan. Siitä on kokemuksia Hailuodossakin: Naturan ja muun suojelun avulla on suojeltu avoimia rantavyöhykkeitä, Suojelun takia nämä ovat kasvamassa umpeen, eli suojelu on johtanut päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus. Pengertie todennäköisesti tulee olemaan vähintään intensiivisen tarkkailun alla, eikä yksinomaan viranomaisten.
3.2.2024
Myrsky
Suljettua E8-tietä Skibotnin ja Kilpisjärven välillä yritetään avata. Tien on täynnä lunta. Valoisa piste on lumiaura.