Bjerkvikissä, E10:n ja E6:n haarassa.
Norja on lyhentämässä osuuttaan tekemällä radikaalisti uutta tieosuutta Hinnøyan saarelle. Projekti ei ole aivan vaatimaton: urakka-alueella on mittaa 82 kilometriä. Kaikki ei tule E10-tielle vaan myös sen haaroille.
Kuten nykyhetken kartasta havaitsemme, tieosuus on vähintäänkin komeilla mutkilla vuononpohjukoiden ympäri.
Oleellista hankkeessa on etelään lähes Lødingeniin asti ulottuvan laajan mutkan oikaiseminen. Tielle tulee seitsemän tunnelia, joiden yhteispituus on noin 27 kilometriä. Tjeldsundin ja Langvassbuktin välimatkasta katoaa peräti 30 kilometriä, minkä ennustetaan tuottavan 30–40 minuutin aikasäästön.
Kun Lofast eli Lofoottien kiinteä yhteys valmistui vuonna 2007, se lyhensi matkaa Lofooteille noin 40 kilometriä ja lisäksi se ohitti Melbun–Fiskebølin lautan, joka ajoi harvakseltaan. Nyt rakenteilla olevan projektin ja Lofastin tuottama yhteenlaskettu matkasäästö on melkoinen.
Tunnelit ovat Norjassa matkailijan kannalta vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta ne sujuvoittavat matkaa, mutta toisaalta maisemat jäävät näkemättä. Siksi saattaa hyvinkin olla, että elämysmatkailijat valitsevat jatkossakin vanhan tien.
Joukossa on kaksi varsin pitkää tunnelia:
- Brattfjell 1,5 km
- Fiskefjord 9,6 km
- Norddal 6,1 km
- Kongsviktind 1,3 km
- Ulvikfjell 2,1 km
- Hårberg 1,8 km
- Gullberg 4,0 km
(Pituudet karkeasti suunnitelmadokumenttien perusteella.)
Muutama viikko sitten juhlittiin pisimmän tunnelin louhintatöiden valmistumista.
Nykyinenkin tie on pääosin norjalaisittain varsin hyvätasoista. Etenkin ohitettavassa laajassa mutkassa on kuitenkin osuuksia, jotka ovat talvisin hankalia raskaalle liikenteelle.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Tjeldsundin sillan läntinen lähestyminen laitetaan aivan uuteen uskoon. Nykyinen reitti tekee 180 asteen käännöksen tiukassa liikenneympyrässä ja nousee varsin lyhyellä matkalla runsaat 50 metriä.
Gullberg-tunneliin rakennetaan liikenneympyrä, jonka haarat vievät Narvikin, Lofoottien ja Harstadin suuntaan. Sinänsä uutta nuo eivät ole, esimerkiksi Tromssan tunnelijärjestelmässä niitä on useita.
Havainnekuva
Norja ei olisi Norja, ellei keskusteltaisi tiemaksuista. Nykyään, kun maksupisteen laittaminen on varsin edullista, niitä voi laittaa useita. Suunnitelman mukaan järjestelmän matkalle tulee kahdeksan maksupistettä. Viisi tulisi Lofoottien tien varrelle ja kolme haaroihin. Alustavat suunnitelmat eivät vaikuta silmittömältä rahastukselta. Noin kymmenellä eurolla pääsisi näistä viidestä. Mutta hintoja ei ole vahvistettu.
Pitääkö kuvan sinipohjainen Narvik ymmärtää siten, että tekeillä olisi maailman pohjoisin moottoritie?
VastaaPoistaEi ole tekeillä. Silta on vahvasti kaksikaistainen. Taitaa olla sovellettu taiteilijan vapautta.
VastaaPoistaUusi E10-tie on kaksikaistainen ja tasoliittymin varustettu joten ei aivan moottoriliikennetien tasoa. Joissain Länsi-Euroopan maissa noitakin on olemassa moottoriliikennetienä; moottoriliikennetie päättyy risteysten kohdalla hetkeksi ja ollaan rajalla mikä on hyväksyttyä Wienin tieliikennesopimuksessa.
PoistaHavainnekuvan ympyrän toisella puolella oleva Tjeldsundin silta tuskin täyttää edes kriteerejä koska kiertotietä hitaalle liikenteelle ei ole mutta Fisjefjordin tunneli on teknisesti mahdollista viitoittaa moottoriliikennetieksi jolloin se olisi maailman pohjoisin.
Projekti on edennyt mittaluokkaan nähtynä nopeasti, lähes kymmenen kilometrin mittainen tunneli on porattu vain parissa vuodessa, lähemmäs vuoden etuajassa. Tällä menolla osa tiestä on valmiina joko 2026 tai 2027, vuodesta kahteen etuajassa mikä on huomattavaa edistystä verrattuna muihin tunnelihankkeisiin (Boknafjord, Fehmarn) ja teoriassa jo lähellä
samaa tasoa ajassa kuin Elon Muskin porayhtiön uudemmat porat jotka mahdollistavat teoriassa Beringin, Seikanin, Bohainmeren ja Lærdalin tyyppisten pitkien tunnelien rakentamisen vieläkin nopeammin ja helpommin. Fisjefjordin tunnelipora menee kärkipäähän vanhemmallakin tekniikalla, keskimäärin 4-5 kilometriä tunnelia per vuosi.
Tiukalta näyttää havainnekuvan maanalainen liikenneympyrä raskaalle liikenteelle. Vähän kun on laiskempi ratinkääntäjä, niin kontti kolahtaa. Liekö todellinen järjestely sitten väljempi kuin taiteilijan kynäilemä.
VastaaPoistaAika samannäköinen tuo on kuin Tromssan tunneliympyrät, joissa raskas liikenne kulkee kaiketi isommitta ongelmitta. Kattoja kyllä on Tromssassa raavittu; sielläkään Suomen tapaan osa ammattiväestä ei tunne ajoneuvonsa korkeutta.
PoistaTunnelijärjestelmä nostatti 2010-luvun loppupuolella melkoisen konfliktin, kun paikallinen palolaitos uhkasi sulkea koko järjestelmän puutteellisen paloturvallisuuden takia. Valtion liikennevirasto tästä ei tietenkään tykännyt, eikä tehnyt mitään, mistä palolaitos poltti päreensä. Kompromissiksi yli 12 metrin ajoneuvoilta bussit pois lukien kiellettiin ajo tunneleihin aamu- ja iltapäiväruuhkassa. Palolaitos ei pelkää seiniin kolisemista, vaan tulipaloa. Rekan aiheuttama palokuorma ylittää nykyisen sammutusjärjestelmän kapasiteetin.
Sittemmin on otettu lusikka kauniiseen käteen ja tunneleiden perusparannus on menossa. Tekniikka ja vedensyöttö uusitaan. Ns. poikittaistunneli muutetaan kaksikaistaisesta nelikaistaiseksi ja siinä yhteydessä myös tunnelin päissä olevat liikenneympyrät lavennetaan.
Nuo tunnelit eivät sentään sukella veden alle, joten kaltevuuspromillet jäänevät maltillisiksi. Jos tiet ovat näin lakeuden kasvatin näkökulmasta hurjia Norjanmaalla, niin kyllä samaa voi sanoa tunneleistakin! Ja niissä kun liikkuu vielä pyöräilijöitäkin...
VastaaPoistaLofooteille menevä vanha tunneli Nappstraumissa on todella jyrkkä ja lyhyt. Kyseisessä tunnelissa oli aikanaan pyöräilijöitä ja lisänä varoitus huonosta ilmanvaihdosta. Iso osa etenkin vanhemmista tunneleista ei täytä mitään EU:n vaatimuksia kustannusten takia. Norjassa on lisäksi ollut käytössä poikkeus yli 10 kilometrin tunneleihin, muualla kaksisuuntaisia yhden putken tunneleita ei saa enää tänä päivänä rakentaa vaan kaksi putkea ja muuttuvat opasteet ovat lähes ehdoton vaatimus.
PoistaNorjan moottoriliikenneteiden viitat ovat keltapohjaiset.
VastaaPoistaNäin muuten tosiaan on, hieman Suomesta ja Ruotsista poiketen. Vain symboli on sinipohjainen. Kyseinen käytäntö on kopioitu Saksasta mutta myös Brittien saarilla, Puolassa, Romaniassa, Bulgariassa, Tšekissä ja useissa entisissä Neuvostoliiton maissa moottoriliikennetien opasteviitat ovat saman värisiä kuin maantien viitat. Viro on jännä poikkeus, pelkkä moottoritien kyltti mainitaan liikennemerkkiasetuksessa mutta moottoritien luokka puuttuu kokonaan laista. Tästä syystä muutamat Tallinnasta lähtevät tiet ja kehätie merkitään vain kartoissa moottoritieksi.
Poistahttps://maps.app.goo.gl/9Z92TSVsVjA46L9Y7?g_st=ac