30.5.2008

Virtuaalipendolino

Kesäkuussa alkavat mittavat ratatyöt Pohjanmaan radalla Seinäjoen pohjoispuolella. Neljän kuukauden aikana rata katkaistaan joka päivä noin klo 4.00-12.30 väliseksi ajaksi. Kuutena sunnuntaina ja juhannuspäivänä katko on laajempi.

Rautateiden henkilöliikenne siirtyy tilanteen takia osin maanteille Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Matkustajat siirretään junista virtuaalipendolinoihin, eli busseihin. Eteläinen vaihtoasema on Seinäjoki ja pohjoinen Kokkola tai Pännäinen. Seudulla on siten odotettavissa tavanomaista enemmän bussiliikennettä.

VR:n aikatauluun on ilmestynyt mielenkiintoisia uusia junayhteyksiä. Pietarsaaren pieni etärautatieasema on noussut Pendolino-liikenteen pääteasemien kastiin, kun Oulun ja Pännäisten väliset Pendolinot alkavat kesäkuun alussa liikenteensä. Helsingistä Ouluun tuolloin matkustetaan ensin Pendolinolla Seinäjoelle, sieltä virtuaalipendolinolla Pännäisiin ja taas Pendolinolla Ouluun.

27.5.2008

Achtung! Umweltzone!

Saksassa on eräissä kaupungeissa olettu käyttöön Umweltzone, ympäristövyöhyke.

Jotta vyöhykkeelle saa autolla ajaa, autoon tulee olla kiinnitetty punainen, keltainen tai vihreä tarra. Tarran värin määräytyy pakokaasupäästöjen perusteella. Euro 4 -tason täyttävät ajoneuvot saavat käyttää vihreää tarraa. Autot, jotka eivät täytä Euro 2 -normeja, jäävät kokonaan ilman tarraa; punainenkin jää haaveeksi vain.

Esimerkiksi Berliinissä keskusta-alueelle S-Bahnringin sisään saa ajaa vain, jos autossa on tarra. Vuoden 2010 alusta vain vihreillä tarroilla varustetuilla autoilla saa ajaa alueelle. Alueet merkitään liikennemerkeillä.



Koska kyse on Saksasta, asia on satunnaisen matkaajan kannalta tehty vaikeaksi. Myös muualle kuin Saksaan rekisteröidyssä autossa tulee olla tarra. Tarran voi ostaa auktorisoiduilta huoltoasemilta. Edellytys on se, että kykenee esittämään sellaiset auton dokumentit, joiden perusteella päästöluokka voidaan selvittää, ja jonka huoltoaseman vain saksaa ymmärtävä henkilökunta tällaiseksi dokumentiksi uskoo. Toinen vaihtoehto on toimittaa muutamaa viikkoa ennen matkalle lähtöä TÜV:lle kopiot auton dokumenteista, joita vastaan TÜV laittaa tarran tulemaan postitse.

Asia sinänsä on hyvä, mutta menettely mietityttää. Sekä Wienin kansainvälisen tieliikennesopimuksen että EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen takana on ollut idea, että ajoneuvon rekisteröintivaltion vaatimusten mukaiset varusteet riittävät ajoneuvon kuljettamiseen ulkomailla. Nyt kuitenkin yksi valtio vaatii myös ulkomaalaisilta sammuttimen, toinen turvaliivin, kolmas ympäristötarran ja neljäs varapolttimosarjan. Ennen Euroopan rajoilla pohdittiin, mikä maa mikä valuutta; nyt pohditaan mikä maa mikä varuste.

26.5.2008

On lautalla pienoinen kortinlukija

Hailuodon lautalle on saaren asukkailla ja eräillä muilla tahoilla etuajo-oikeus. Etuajo-oikeus on vuosikymmenet osoitettu autoon liimatulla tarralla.

Etuajo-oikeudella on merkitystä lähinnä kesäaikaan ja alkusyksyyn sattuvilla sesonkihetkillä. Muulloin lautalla yleensä on tilaa varsin hyvin.

Lautan porteilla on ilmeisesti esiintynyt väärinkäytöksiä, koska Tiehallinto on päättänyt ryhtyä kokeilemaan etäluettavaa tunnistekorttia kuluvan vuoden kesä-marraskuun välisenä aikana. Edessä on rankka kulttuurishokki: Lauttarannan liikennevaloihin ilmestyy keltainen valo nykyisin käytettävien punaisen ja vihreän lisäksi.

Nyt kun etuajo-oikeus ei ole sidoksissa autoon liimattavaan tarraan, vaan mukana kuljetettavaan korttiin, jäämme odottamaan uutta hailuotolaista yksityisyritteliäisyyttä. Kesäviikonloppujen lauttajonoissa varmaankin joku ottaa autoonsa mukaan kyytiin tarjoutuvan korttia kantavan hailuotolaisen ja maksaa vaikka kympin-kaksi jononohitusmahdollisuudesta.

23.5.2008

Savon kaunotar kauneusleikkauksessa

1960-luvun suurten riippusiltojen remontit jatkuvat. Hännilänsalmen silta Viitasaarella puretaan uuden tusinasillan valmistuttua, mutta Mikkelin Kirkonvarkauden silta korjataan. Remontti alkaa kesäkuussa ja sillan riipputangot vaihdetaan.

Silta on valmistunut vuonna 1968. Sinä aikana silta kuin silta tulee peruskorjauskuntoon. Riippusillassa riipputangot ovat oleellinen osa sillan kantavaa rakennetta ja niistä on aihetta pitää hyvää huolta.

18.5.2008

Surkeuden kulminaatio

Eräs Suomen tieverkon surkeuden kulminaatiopisteistä on Espoossa sijaitseva Espoonlahden liittymä, jota myös Martinsillan liittymäksi kutsutaan.

Liittymä on aika tarkkaan 40 vuoden ikäinen. Se rakennettiin 1960-luvun lopulla, kun vanha Jorvaksentie rakennettiin Länsiväylä-nimeä kantavaksi moottoritieksi.

Ensimmäiset kymmenen vuotta liittymä jaksoi välittää liikennettä kunnialla ja viimeiset 30 vuotta se on lähinnä kerännyt ärräpäitä. Ruuhka-aikaan liittymän keräämä seisova jono ulottuu moottoritielle asti, mikä saattaa aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä seudulla harvemmin liikkuville. Liittymää on pariin otteeseen hieman hienosäädetty, mutta perusongelmiin ei ole saatu korjausta.

Nyt viimein on alkamassa liittymän täysremontti, johon kuuluu toisen risteyssillan rakentaminen ja kaksi uutta ramppia Helsingin suunnasta saapuvalle liikenteelle.

Jossain määrin tragikoomista on se, että uusi Kivenlahden suuntaan ohjaava ramppi sijoittuu aika tarkkaan samaan kohtaan kuin vuonna 1966 valmistunut Alvar Aallon laatima Lounaisrannikon yleiskaava sen esitti, mutta johon se jäi rakentamatta.

Verirakennusmiehet ovat maininneet, että verirakennuksessa tehdyt suunnitteluvirheet jäävät elämään helpostikin puolen vuosisadan ajaksi. Tierakennusmiehet näköjään yrittävät ottaa vesirakennusmiesten etumatkaa kiinni.

13.5.2008

Skinka på landsvägar

Suomessa on viime vuosina sattunut vuosittain noin 5000 hirvieläinkolaria, joista noin 3000 hirven kanssa ja 2000 peuran tai poron.

Ruotsissa kokonaismäärä on suunnilleen sama, mutta siellä peurakolarien osuus pieni, vain runsaat viisi prosenttia. Hirviin siis osuu useammin.

Varsin mielenkiintoinen ja uusi ilmiö Ruotsissa ovat villisikakolarit, joiden määrä on ollut dramaattisessa nousussa. Vuonna 2007 onnettomuuksia tapahtui noin 1500 kappaletta, mikä on noin 50% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2000 rekisteröitiin villisikakolareita vain satakunta.

Villisikakolareita Ruotsissa tapahtuu runsaasti kaakkoisissa ja eteläisissä lääneissä Tukholmasta Malmöhön, joissakin jopa enemmän kuin hirvikolareita.

Ruotsin villisikakannaksi arvioidaan 60000-80000 yksilöä ja kanta on voimakkaassa kasvussa. Kanta on suurelta osin peräisin 1970-luvulla karkuun lähteneistä tarhatuista villisioista. Villisika on alun perin kuulunut Ruotsin luontoon; kanta metsästettiin sukupuuttoon 1700-luvulla.

11.5.2008

Saimaan kanavan huoltotiellä

Venäjä on ilmoittanut uudesta asetuksesta, jonka mukaan jatkossa kaikki Venäjälle suuntautuva autojenkuljetusliikenne ohjataan Vaalimaan sijasta Nuijamaan ja Imatran tulliasemien kautta.

Tämä tietää lisää autojenkuljetusrekkoja kuutostielle. Nykyisin rajan yli tulliselvitetään runsaat 300 autorekkaa vuorokaudessa ja määrän arvioidaan nousevan 500:aan varsin pian. Kokonaisvaikutukset valtateillä 6 ja 7 jäävät nähtäväksi: Kapasiteetin vapautuminen Vaalimaalta saattaa siirtää osan muista kuljetuksista sinne pois Nuijamaalta ja Imatralta.

Asiassa mielenkiintoinen nyanssi on se, että Nuijamaan ja Viipurin välisen maantien omistaa ja maksaa Suomen Merenkulkulaitos! Kyseessä nimittäin on Saimaan kanavan huoltotie, josta vaivihkaa on tullut tärkeä Venäjän ulkomaille suuntautuvan maaliikenteen väylä. Tietä ei ole mitoitettu nykyistä käyttötarkoitusta varten, ei sinne päinkään. Veli venäläinen on hoitanut asiansa hienosti. Suomi ylläpitää Venäjän päätiestöä ja Venäjä vastavuoroisesti perii vuokraa tien alle jäävästä maa-alueesta.

8.5.2008

Pohjoismaista yhteistyötä

Norjassa on ollut sateisen kevään takia maanvyöryongelmia. Tieliikenteessä on selvitty ilman henkilövahinkoja, mutta viivästyksiä on aiheutunut.

Tällä hetkellä on muun muassa Karasjoen ja Utsjoen välinen E6-tie Tenojoen Norjan puoleisella rannalla poikki kivivyöryn takia. Kiertotie kulkee Suomen tieverkon kautta Karigasniemeltä Utsjoelle.

Normaalisti Karigasniemen ja Utsjoen tulliasemat pidetään yöaikaan suljettuina, mutta tämän poikkeustilanteen takia tullit pidetään yötä päivää avoinna parin yön ajan, jotta tavaraliikenne ei häiriytyisi.

Virkakoneistolta ei yleensä ole tapana odottaa ylenmääräistä joustavuutta. Näyttääpä kuitenkin siltä, että tämä peukalosääntö ei pädekään Tenojokilaaksossa. Nostamme hattua.

4.5.2008

Lisma ja Kuttura

Pohjoisessa Lapissa ei juuri ole poikittaisteitä. Lyhyin matka esimerkiksi Enontekiön kunnan keskuksesta Hetasta Inarin kunnan keskukseen Ivaloon on 360 km, josta runsaat puolet Norjassa. Lyhyin kokonaan Suomen puolella kulkeva reitti on pituudeltaan 400 km. Linnuntietä paikkojen välimatka on 165 km.

Tilannetta oikaisemaan on suunniteltu kahta uutta tieosuutta, Nunnanen-Lisma ja Repojoki-Kuttura. Lisman ja Kutturan saamelaiskylät ovat kumpikin pitkän päättyvän tieyhteyden päässä. Uutta tietä tarvittaisiin noin 55 km ja syntyvä reitti Hetan ja Ivalon välillä olisi pituudeltaan noin 170 km.

Rintamalinjat keskustelussa ovat varsin yllätyksettömät. Paikallinen elinkeinoelämä kannattaa uusia reittejä ja luontoväki vastustaa. Poromiehet ovat jossain välimaastossa.

Nunnasen ja Lisman välinen noin 40 km:n osuudesta noin puolet kulkisi Lemmenjoen kansallispuiston reuna-alueen läpi ja tällaisen hankkeen läpivienti ei ole helppoa. Repojoen ja Kutturan välinen osuus on lyhyempi ja sen rakentamisen suunnitelmat ovat pitemmällä. Täysin neitseellisen maastoon ei tätä reittiä olla suunnittelemassa, vaan seuraamaan poromiesten kelkka- ja mönkijäreittejä.

3.5.2008

Tunnelissa

Norjalaisilla on tietunneliongelma. Maassa on paljon pitkiä tunneleita, joista osa on jo iäkkäitä. Osa tunneleista on eurooppalaisessa turvallisuusarvioinnissa saanut arvosanan "erittäin huono". Syinä ovat muun muassa tunnelin kapeus, pimeys ja kunnollisen paloturvallisuuskaluston puute. Varsin iso ongelma on vanhempien tunnelien vesieristeenä käytetty polyuretaani, jonka on todettu olevan huomattavan palovaarallinen.

Norjan tunneleita ovat kohdanneet myös geologiset ongelmat. Oslovuonon alittava tunneli on kärsinyt vedenvuoto-ongelmista Oslosta lounaaseen sijaitseva E18-tien moottoritietunneli oli lähes yhdeksän kuukautta suljettuna sortuman takia. Oslosta itään sijaitsevan rautatietunnelin rakentaminen tyhjensi tunnelin yläpuoliset järvet.

Tunnelien korjaaminen nykyisiä turvallisuusstandardeja vastaaviksi on valtavan kallis urakka, jonka edessä norjalaisetkin ovat kauhuissaan.

Suomessa tilanne on varsin helppo, koska pitkiä tunneleita ei juuri ole. Tilannetta Norjassa on seurattu ja opiksi on otettu.

Ykköstien moottoritietunneleista osa on varsin pitkiä ja liikennemäärät tulevat olemaan korkeita. Tunnelit ovat kaksiputkisia, eli Helsingistä Turkuun kulkeva liikenne on eristetty Turusta Helsinkiin kulkevasta. Putkien välillä on lyhyin välimatkoin palo-osastoidut yhdystunnelit, joiden kautta onnettomuuden sattuessa voidaan paeta toiseen putkeen. Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota juuri paloturvallisuuteen ja savunpoistoon. Tunnelissa syttyvä tulipalohan on katastrofin siemen.

Mahdollisia vuotojakin seurataan. Karnaisten pitkä tunneli kulkee Karnaistenkorven ali ja lähes tunnelin yläpuolella sijaisevaan Ahvenlampeen on sijoitettu vedenkorkeusasteikko. Hyvin on vesi järvessä pysynyt; viime viikolla paikalla käydessäni järvi oli suunnilleen ääriään myöten täynnä.