Virroitinratkaisu on monimutkaisempi kuin junan tai raitiovaunun. Paluuvirtaa ei voida johtaa maahan, vaan tarvitaan kaksi ajojohtoa ja kaksiosainen virroitin.
28.8.2023
Trolleykuormurin kuolema
Virroitinratkaisu on monimutkaisempi kuin junan tai raitiovaunun. Paluuvirtaa ei voida johtaa maahan, vaan tarvitaan kaksi ajojohtoa ja kaksiosainen virroitin.
24.8.2023
Iijoki kenkkuna
Teillä ja Turuilla kirjotti marraskuussa 2020 artikkelissa Villi ja vapaa siitä, kun Kiiminkijoki päätti viedä mennessään nelostien työmaa-aikaisen tilapäissillan.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Pohjanmaan rantatien sillat ovat olleet vaikeuksissa tulvivien jokien kanssa. Iijoki silloin tällöin heittäytyy itsetietoiseksi ja kovin ikäväksi.
Iijoen jäiden lähtöä 1930-luvulla
Toukokuun alussa vuonna 1973 Iijoki tulvi ja Puodinkosken silta nelostiellä sai siitä osansa. Sillan virtapilarin alta syöpyi maata, virtapilari rupesi kallistumaan, osa sillan laakereista irtosi ja sillan kansi jäi vinoon asentoon. Toinenkin virtapilari oli vaaravyöhykkeellä. Jos se olisi menetetty, silta olisi todennäköisesti tuhoutunut.
Tilanne havaittiin saman tien ja parin päivän ajettiin yötä päivää 50 kuorma-autolla maata padoksi suojaamaan siltaa. Suojelutyö onnistui ja kolmen päivän kuluttua ilmoitettiin, että silta on pelastunut.
Iijoen suuhaarojen yli valmistuivat vuonna 1956 ja 1958 tuolloisissa oloissa suuret sillat, pohjoisen Helsinginkosken ja eteläisen Puodinkosken ylitse. Jälkimmäinen esiintyy kartoissa nimellä Puohinkoski. Näin nelostie oikaistiin kauempana yläjuoksulla sijaitsevan kaksikerroksisen rautatie- ja maantiesillan ohitse.
Kevyt liikenne pääsi vuoden 1973 vaurion satuttua vanhaa siltaa pitkin. Kiusallista kyllä, vanhalla maantiesillalla oli juuri alkanut remontti ja kansilankut oli otettu irti. Tämä tarkoitti autoille laajaa kiertomatkaa Yli-Iin ja Kiimingin kautta. Tieinsinööri päätyi suoraviivaiseen ratkaisuun: remontti keskeytettiin, lankut laitettiin takaisin ja autot pääsivät sillalle.
Punainen reitti kaksikerroksisen sillan kautta, noin 10 km. Sininen reitti noin 40 km pitempi.
Kesäkuussa saatiin paikalle pioneerisilta. Loppujen lopuksi silta palautui liikenteelle syyskuussa.
Onnettomuuden syyksi arveltiin muuttuneita virtausolosuhteita. Iijoen suistoon valmistui vuonna 1971 Raasakan voimala. Sen yläpuolella on jumalattoman kokoinen tekoallas, joka kerää pääosan Iijoen vedestä, joka purkautuu suurelta osin läntisen haaran eli Helsinginkosken kautta. Luonnonuoma on suuren osan vuodesta lähes kuivillaan, mutta se on reitti, jota ylenmääräiset tulvavedet ohjataan.
Ii noin 1955
Ii 2023
20.8.2023
Senjan tunnelit
Lofoottien ja Vesterålenin saariryhmien koillispuolella sijaitseva Senja on Norjan toiseksi suurin saari, noin 1600 neliökilometriä. Saari on vuonojen uurtama ja siksi etäisyydet teitä pitkin ovat paikoitellen suuria. Saari on vähän kämmenen muotoinen: Sormet ovat vuoristoisia niemiä, jotka ovat luonnollinen este vuonosta toiseen maata pitkin kulkemiselle. Länsireunan valtamerta vasten sijaitsevat vuoret ovat Lofoottien vuoriston tapaan jyrkkiä ja teräviä; itäreuna on matalampaa ja siellä on myös viljelysmaata.
Vasta vuonna 2004 valmistui viimeisenkin sormen lävistävä tunneli, joka mahdollisti saaren kiertämisen tietä pitkin. 78 kilometriä pitkä tieosuus Gryllefjordenista Botnhamniin on nimetty yhdeksi Norjan paristakymmenestä matkailutiestä. Gryllefjordenista kulkee kesäisin autolautta Vesterålenin kärkeen Andenesiin ja Botnhamnista on lauttayhteys Kvaløyalle Tromssan suuntaan.
Matkailutien maisemia. Hamn i Senja.
Matkalla on neljä pitkää vähintään kilometrin mittaista tunnelia ja kolme lyhyempää. Pisinkin tunneleista on kuitenkin "vain" parikilometrinen, eli maisemiakin jää katseltavaksi.
Aloitetaan retki Gryllefjordenista ja kuljetaan idän suuntaan. Varsin näyttävä alku on Gryllefjordvuonon ylitys ja saman tien työntyminen Ballesvikskar-tunneliin. Tunneli oli valmiina jo kesällä 2012, mutta se otettiin käyttöön vasta sillan valmistuttua joulun alla 2013. Rakennelma lyhensi matkaa kuutisen kilometriä ja se korvaa vyöry- ja talviherkän tien Ballevikskaretin ylitse.
Tähänkin on kuitenkin sentään rakennettu kohtaamispaikkoja. Muutamankin sadan metrin peruuttaminen tunnelissa olisi melko epämiellyttävää ajanvietettä.
16.8.2023
Hasse pani ranttaliksi
Runsas viikko sitten pilkattiin sääennustajia, kun rajuilma ei kaikella voimalla iskenytkään Suomeen, vaikka keltainen lehdistö kilpaili ylisanojen keksimisessä. Ennustajat olivat oikeassa sanoessaan, että sellainen tulee, mutta ei ehkä Suomeen vaan naapurimaihin.
Ja niinhän siinä sitten kävi, että isoimmat iskut ottivat vastaan Ruotsi ja eritoten Norja.
Norjalaiset luokittelivat tapauksen äärimmäiseksi sääilmiöksi ja antoivat sille nimen Hans. Suurimmat vaikeudet koettiin eteläisen Norjan sisämaassa.
Kolmen vuorokauden mittaan sadetta tuli toistasataa millimetriä. Kun pääasiallinen maisematyyppi on vuorten välissä suppilon pohjalla kulkeva joki, joka vetää vain rajallisen määrän vettä, tällainen yhtäkkinen ryöppy aiheuttaa valtavan määrän tulvia.
Kun rajuilmaa oli kestänyt pari päivää, Norjan tiehallinto ilmoitti muun muassa, että kaikki päätiereitit Oslon ja Trondheimin välillä ovat poikki. Pahimmillaan raportoitiin yli sadan ison ja pienen tien olevan suljettu. Osa silloista suljettiin varotoimenpiteinä virtaaman ollessa poikkeuksellisen suuri tai veden pinnan lähestyttyä sillan kantta.
Nyt ovat Oslon ja Trondheimin väliset päätiet auki, mutta kiertoteitä ja painorajoituksia on asetettu. Monin paikoin korjaustöiden kestoksi on arvioitu kuukausia.
Myös rautatieliikenne oli suurelta osin pysähdyksissä.
Vahinkojen loppusumman lasku on vasta alkutekijöissään. Muutaman päivän kuluessa oli vakuutusyhtiöihin kertynyt pelkkiä kiinteistövakuutuksiin liittyviä korvaushakemuksia noin 130 miljoonan euron edestä.
Vakuutusyhtiöt ovatkin jo nostaneet esiin kysymystä, onko ne talot aivan pakko kerta toisensa jälkeen rakentaa riskialueille.
12.8.2023
Hailuodon oraakkeli
Tekoälyltä saa osapuilleen yhtä käyttökelpoisia vastauksia kuin Pythialta, Delphoin oraakkelilta. Vastaus yleensä tuottaa tietoa enemmän hämmennystä ja uusia kysymyksiä.
Tämä mielenkiintoinen liikennemerkki on ollut paikallaan jo useamman vuoden. Vaikka sen takana olevaa tienpätkää on tullut ajetuksi kerta jos toinenkin, vielä ei ole selvinnyt, mitä erikoista tiellä on 1,1 kilometrin matkan.
Mutta kysytäänpä Bingin tekoälyltä:
Mitä tarkoittaa Hailuodossa seututiellä 816 Ulkokarvon risteyksen jälkeen sijaitseva liikennemerkki, joka esittää pelkästään vaikutusalueen pituuden 1,1 kilometriä?
Ja Bing vastaa:
Hei, tämä on Bing. Liikennemerkki, josta kysyt, on vaikutusalueen pituusmerkki. Se kertoo, kuinka pitkä on tieosuus, jolla on voimassa jokin muu liikennemerkki, esimerkiksi nopeusrajoitus tai kielto. Vaikutusalueen pituusmerkki on yleensä yhdistetty toiseen liikennemerkkiin, mutta se voi olla myös yksinään, jos se koskee useampaa liikennemerkkiä. Tällöin vaikutusalueen pituusmerkki sijaitsee ensimmäisen ja viimeisen vaikuttavan liikennemerkin välissä.
Hailuodossa seututiellä 816 Ulkokarvon risteyksen jälkeen sijaitseva vaikutusalueen pituusmerkki 1,1 km tarkoittaa siis, että tieosuudella on voimassa jokin muu liikennemerkki, joka on nähtävissä ennen tai jälkeen vaikutusalueen pituusmerkin. En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, mikä liikennemerkki on kyseessä, mutta ehkä se on jokin varoitusmerkki tai sääntömerkki. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Jaha. Kiitos. Eipä siis tiennyt tekoälykään. Eikä tiennyt liikennemerkkien asettamisestakaan.
Keskustelusta tieasioista Bingin kanssa tulee mieleen tarina miehestä, joka keskustelee niityn reunalla lammaspaimenen kanssa:
– Lyödäänkö vetoa: Jos tiedän, montako lammasta sinulla on, saanko yhden?
– Selvä, lyödään vain.
– Lampaita sinulla on 126 kappaletta.
– Aivan oikein, kuinka osasit päätyä tuohon lukuun?
– Laskin jalat ja jaoin neljällä.
– Lyödäänkö uusi veto: Jos tiedän ammattisi, saan lampaani takaisin?
– Sopii, lyödään vain.
– Olet konsultti.
– Aivan oikein, mistä saatoit päätellä niin?
– Saavut paikalle pyytämättä, kerrot minulle sen, jonka jo tiedän, teet asiat mahdollisimman vaikeasti, etkä kuitenkaan tiedä substanssista mitään. Joten antaisitko paimenkoirani takaisin.
8.8.2023
Teillä ja Turuilla testaa: Askiston/Hämeenkylän eritasoliittymä
4.8.2023
Edesmennyt ylläri
Teillä ja Turuilla kommentoi runsas kuukausi sitten artikkelissa Ylläri seututiellä 130 eli vanhalla kolmostiellä Janakkalassa ollutta kaistaohjausmerkkiä, joka ylösalaisin asennettuna ohjasi liikennettä vastaantulevan liikenteen ohituskaistalle.
Nyt on näköhavainto, että merkki on käyty kääntämässä oikein päin.
Loppu hyvin, kaikki hyvin