9.12.2011

Ylös, alas

Espoossa Kehä ykkösen uusitulla osuudella nähdään pientä ristiriitaa. Eteenpäin tarkoittavat nuolet osoittavat liikennemerkeissä ylöspäin ja kaistakohtaisissa liikennevaloissa alaspäin.


Tämä on aivan säädösten mukaista, vaikkakaan ei aivan sataprosenttisen loogista. Suomalaisessa käytännössä eteen päin ohjaavan viitoituksen nuolet osoittavat kohti taivasta. Alas päin osoittava nuoli liikennemerkeissä puolestaan tarkoittaa vaikutusalueen päättymistä.

Kaistakohtaisen liikennevalon nuolen suunta alaspäin taas on kansainvälisesti standardoitu: Suunnan määrittää Wienin kansainvälinen sopimus liikennemerkeistä ja liikennevaloista. Suomi on yksi sopimuksen jäsenvaltioista.

Tienviittojen nuoliin ei Wienin sopimus ota kantaa. Siksipä valtioiden välillä esiintyy monenlaisia variaatioita.

Saksa noudattaa samankaltaista käytäntöä kuin Suomi. Eteenpäin ohjataan ylöspäin näyttävällä nuolella. Erkaneva ramppi osoitetaan yläviistoon osoittavalla nuolella. Tämä ratkaisu perustuu siihen logiikkaan, että nuolet osoittaavat suunnilleen samaan suuntaan kuin reitti kartalla, jota pidetään kädessä kulkusuunta ylöspäin.


Ranska taas on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun:


Ranskalaisessa kuten sveitsiläisessä nuolet osoittavat alas tai alaviistoon. Tässäkin on selvä logiikka: Aja kaistaa, jota nuoli osoittaa.


Rapakon toisella puolella Kanadassa taas on päädytty jonkinlaiseen hybridiratkaisuun, jossa on nuolia sekä alas että yläviistoon:


Toinenkin hieman yllättävä seikka on nähtävillä uudella Kehä ykkösen osuudella ja siihen liittyvillä teillä. Lämpötilaa näyttävissä tauluissa tien lämpötila kerrotaan ylemmällä rivillä ja ilman alemmalla. Tämä poikkeaa aiemmasta käytännöstä, jonka mukaisesti järjestys on päinvastainen. Puhtaasi selkeyden kannalta voisi ajatella, että loogisempaa olisi näyttä ilman lämpötila tien lämpötilan yläpuolella, koska ilma sijaitsee ylempänä kuin tie.

10 kommenttia:

Eki kirjoitti...

Tästä nuoliasiastapa tulikin mieleeni esittää kysymys, joka on askarruttanut minua monta vuotta. Rampin erkanemisesta varoittavat "kessunjämät" ovat nykyisin kärki ylöspäin, mutta onko näin ollut aina? Minulla on mielikuva, että ne olisivat joskus ammoin olleet kärki alaspäin. Vai olenko nähnyt unta?

Antti kirjoitti...

Eki: Minulla on ihan samanlainen mielikuva, mutta ei varmaa tietoa.

Matti Grönroos kirjoitti...

Olen yrittänyt etsiä vanhempaa kuvamateriaalia selvittääkseni, milloin alaspäin sojoittaneet kessunjämät vaihdettiin nykyisenlaisiin. Kyltin virallinen nimi on "erkanemismerkki".

Perusongelma tulee siitä, että kyseessä ei ole tieliikenneasetuksen mukainen liikennemerkki, vaan asetuksen tarkoittama liikenneministeriön vahvistama "muu liikenteen ohjausmerkki". Sellaisten muutoksista ei jää kovin hyvin jälkiä. Muita tällaisia ovat muun muassa muutkin ero siintiin osoittavat korpin, alikessun, kessun ja ylikessun jämät, liikennemerkkipylvään tehostamismerkit (=liikenteenjakajan pylvään sinivalkoraitainen levennys), reunapaalut ja kilvet, joilla rajanylityspaikoilla kerrotaan yleiset nopeusrajoitukset.

Nykymuotoisen merkin tyyppipiirustus on päivätty helmikuulla 1995. Voitaneen lähteä siitä, että silloin viimeistään on siirrytty nykykäytäntöön.

Eki kirjoitti...

Ilmeisesti merkit siis tosiaan olivat ennen toisin (loogisemmin) päin eli kärki alas? Muistan kiinnittäneeni asiaan huomiota ensimmäisen kerran melko tarkkaan juuri vuoden 1995 paikkeilla, mikä viittaisi siihen, että niihin aikoihin muutos olisi tapahtunut. Hiukan outoa on se, etten ole sen koommin nähnyt "vanhanmallista" merkkiä, joka olisi vahvistanut muistikuvani oikeaksi - näkyyhän toisinaan hyvinkin vanhoja liikennemerkkejä vielä käytössä, miksi nämä tavallaan "toissijaiset" merkit olisi vaihdettu pikavauhtia uuden käytännön mukaisiksi? Toisaalta noita muita vanhoja merkkejä (oma lempparini oli yliviivatulla P-kirjaimella varustettu pysäköintikieltomerkki, joka toimitti virkaansa Helsingin Haagassa vielä muutama vuosi sitten :o) näkyy enimmäkseen syrjäisillä paikoilla, erkanemismerkkejä taas ei taida olla juuri muualla kuin ihan valtaväylillä. - Kiitos vastauksista!

Antti kirjoitti...

Minunkin muistikuvani muutokset ajoittuvat 1990-luvun alkuun tai puoliväliin.

Syy siihen, miksi tämä muutos on toteutettu niin tunnollisesti, voi olla juuri se, minkä Eki jo mainitsikin, eli erkanemismerkkejä on suhteellisen vähän ja pääasiassa valtaväylillä. Ne kaikki myös lienevät Liikenneviraston (ja sen edeltäjien) ylläpitämiä. Esimerkiksi pysäköintikieltomerkkejä asentavat Liikenneviraston lisäksi myös kunnat, taloyhtiöt jne., jolloin niiden uusiminenkin on sitten näiden vastuulla.

kasper.joonatan kirjoitti...

Heh tuo Kanadan ratkaisu :D

kasper.joonatan kirjoitti...

Heh tuo Kanada :D

Tuomas kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tuomas kirjoitti...

Kirjoitetaanpas uudelleen. Eli vanhojen valokuvien perusteella tuo Kanadalainen nuolilogiikka on ollut käytössä myös Suomessa vielä 70-luvun alussa. Asfalttia ja auringonkukkia -sivustolta löytyy useita esimerkkejä Itäväylältä ja Lahdenväylältä:

http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/itäväylä/ser082302

Milloinkahan täällä on siirrytty nykyiseen systeemiin?

OR kirjoitti...

Erkanemismerkki on kyllä sellainen, että siitä on jokainen maa päätynyt omanlaiseensa ratkaisuun: Suomen, Ruotsin (entinen ja nykyinen) ja Norjan erkanemismerkit ovat aika samanlaisia. Saksa ja Alankomaat ovat päätyneet tienviittaa muistuttavaan ratkaisuun. Ranskalainen pömpeli on puolestaan ihan oma lukunsa.