11.6.2021

Jännitystä peliin!

Yhdystie 3223 on vanha maantie Hauholta pohjoiseen kohti Luopioisia. Tie ylittää Hauhon Pyhäjärven ja Iso-Roine-järven välisen Lehdesmäen joen  pitkin vuonna 1969 valmistutta teräspalkkisiltaa. Silta on käynyt huonokuntoiseksi ja se on keikkunut Kanta-Hämeen Top5-listalla kiireellisimmin korjattavien siltojen joukossa.

ELY-keskuksen suunnitelmissa oli nykyisen sillan purkaminen vuonna 2020 ja uuden rakentaminen. Tätä osaa suunnitelmasta harva seudun toimija taisi vastustaa. Sen sijaan se herätti suuttumusta, että siltatyö olisi sulkenut yhdystien niin pitkäksi ajaksi kuin sillan rakentaminen yleensä kestää. Kiertotie Lehdesmäestä Hauholle pisimmillään olisi noin 20 kilometrin mittainen.

ELY-keskukselta vaadittiin rakennusaikaista tilapäissiltaa, minkä vaatimuksen ELY-keskus torjui. Silta on rakennettu joen kapeikkoon ja tilapäissillan olisi pitänyt olla varsinaista siltaa pitempi ja se olisi tarvinnut varsin suuret penkereet. ELYn arvio oli, että tilapäissillan rakentaminen kaksinkertaistaisi urakan hinnan. 


Silta on kapeiden penkereiden välissä

Asiassa otettiin aikalisä ja korvaava suunnitelma on innovatiivinen: Uudelleen rakentamisen sijaan sillan jännitystä lisätään niin, että sillalle saadaan 20 vuotta lisäaikaa. Lisäjännitystyömaa aiheuttaa yhteensä 12 päivän liikennekatkon kolmessa jaksossa kesä-, heinä- ja elokuussa. Kevyt liikenne pääsee saattaen kulkemaan sillan ylitse työmaan aikanakin.

Betoni- ja terässiltojen kestoksi tavoitellaan 100 vuotta. Tähän sisältyy peruskorjaus 30–40 vuoden välein. Lehdesmäessä kyse on 52 vuotta vanhan sillan ajautumisesta purkukuntoon. Ehkäpä uudelleenjännityksestä syntyy tekniikka, jolla nykyisten siltojen kestoikää hilataan hieman lähemmäs tavoitetta.

7.6.2021

Ultraviolettisäteilyä

Teillä ja Turuilla on kiinnittänyt huomiota siihen, että pitkin eteläistä Suomea on nähtävissä liikennemerkkejä, joiden punainen väri on pahasti haalistunut. Lopputulos on epämääräisen hailakan oranssin värinen. Osassa näistä myös keltainen väri on muuttunut, saman oranssin suuntaan, eli merkissä ei enää juuri reunaa näe.

On vaikeaa välttyä ajatukselta, että tienpitäjä on hankkinut ison määrän liikennemerkkejä joltain pajalta ja materiaalivalinta on mennyt tyystin pieleen. Haalistaahan ultraviolettisäteily liikennemerkkien ohella kaikkea muutakin, mutta tässä tapauksessa haaleneminen on sekä voimasta että valikoivasti punaiseen kohdistuvaa.

Edesmennyt Tiehallinto julkaisi vuonna 2009 ohjeen liikennemerkkien kuntoluokituksesta. Se oli jaettu viiteen kuntoluokkaan:

  • Luokka 5, erittäin hyvä: "Uuden veroinen"
  • Luokka 4, hyvä: "Hyvin käyttökelpoinen"
  • Luokka 3, tyydyttävä: "Täyttää tehtävänsä, mutta lähempää tarkasteltuna löytyy kuntopuutteita"
  • Luokka 2, välttävä: "Hävettää pitää varsinkin pääteillä ja taajamissa"
  • Luokka 1, huono: "Tällaisia ei saisi olla"


Ansiokkaassa ohjeessa esitetään joukko esimerkkikuvia konkretisoimaan, mitä kullakin luokalla tarkoitetaan. Värien osalta esimerkkimme ei täytä edes luokan 1 kriteerejä.


Kaikki tämän artikkelin esimerkkikuvat ovat toukokuulta 2021.


Palaamme taas vanhaan kysymykseen: Kuinka paljon vanhentunut tai huonokuntoinen liikennemerkki saa poiketa säädöksistä ollakseen vielä liikennemerkki.

3.6.2021

Korkeustilastoja (2)

Jatketaan korkeustilastojen ihmettelyä. Tällä kertaa jaetaan maa maakuntiin ja katsellaan teiden korkeuksia maakuntatasolla.

Aluksi kunkin maakunnan korkein kohta valta- ja kantateillä:

Maakunta Tie Korkeus Sijainti
Etelä-KarjalaVt6134,3 Sirkkavuori, Rautjärven ja Simpeleen puolessa välissä
Etelä-PohjanmaaVt18225,3 Oravamäki, maakuntaraja Keski-Suomi, Väätäiskylästä länteen
Etelä-SavoKt72169,6 Palokangas, Isokylä, Pieksämäki-Suonenjoki
KainuuVt5286,8 Mökinvaara, Piispajärvi, Suomussalmi
Kanta-HämeVt10156,4 Kivinenmäki, Renko, Hämeenlinna
Keski-PohjanmaaKt58173,5 Valkeisjärvi, Lestijärvi, lähellä Keski-Suomen maakuntarajaa
Keski-SuomiKt58242,4 Tanhuvaara, Karstula, lähellä Keski-Suomen maakuntajaraa Väätäiskylästä pohjoiseen
KymenlaaksoVt15120,1 Tuohikotti, Valkeala
LappiVt21565,8 Muokantakka, Enontekiö
Päijät-HämeKt53174,5 Väärämäki, Padasjoki, lähellä Kanta-Hämeen maakuntarajaa
PirkanmaaKt65199,3 Kuusistonlepo, Ylöjärvi, Kuru-Vaskivesi
PohjanmaaKt6373,9 Krokobacken, Lotas, Teerijärvi
Pohjois-KarjalaKt75254,4 Lehtivaara, Mujejärvi, Nurmes-Kuhmo
Pohjois-PohjanmaaVt20352,7 Kalliovaara, Kuusamo
Pohjois-SavoKt87221,3 Holinmäki, Rautavaara, lähellä Pohjois-Karjalan maakuntarajaa
SatakuntaVt23129,5 Koppiomäki, Kankaanpää, lähellä Pirkanmaan maakuntarajaa
UusimaaVt2147,2 Loukku, Kärkölä, Pusula
Varsinais-SuomiKt52130,1 Paltta, Somero, Somero-Jokioinen

Moni korkein kohta sijaitsee maakuntarajalla tai sellaisen lähellä. Se on aivan luonnollista, koska maakuntien rajat usein kulkevat vedenjakajia seuraten.

Sama seututeille ja nelinumeroisille yhdysteille:

Maakunta Tie Tieosuus Korkeus Sijainti
Etelä-Karjala4063Ruokolahti-Särkilahti-Putikko141,5 Kortlamminvuori, Ruokolahti
Etelä-Pohjanmaa7140Soini-Multia231,3 Vehu, Soini, K-S maakuntaraja
Etelä-Savo4473Vuojalahti-Kutemajärvi185,9 Pässimäki, Kangasniemi
Kainuu8730Komula-Talvivaara315,7 Heittovaara, Sotkamo
Kanta-Häme2846Kuurila-Lautaporras168,0 Torajärvi-Pikonkorpi, Tammela
Keski-Pohjanmaa6520Perho-Kivijärvi200,8 Siliäkangas, Perho, lähellä K-S maakuntarajaa
Keski-Suomi627Multia-Uurainen-Hirvaskangas251,9 Hakamäki, Multia, lähellä Uurainen kunnanrajaa
Kymenlaakso363Vierumäki-Vuolenkoski-Jaala142,3 Voronkallio, Iitti, Lahden ex-Nastolan kunnanraja
Lappi9571Pallastunturin tie457,9 Pallaksen hotelli
Päijät-Häme317Lammi-Vääksy172,5 Saarningonmäki, Asikkala
Pirkanmaa3350Luode-Kihniö215,2 Pallineva, Kuru
Pohjanmaa663Kristiinankaupunki-Karijoki-Kauhajoki108,6 Pyhävuori, Kristiinankaupunki
Pohjois-Karjala5040Ylä-Kolin tie307,8 Kolin hotelli
Pohjois-Pohjanmaa8692Rukatunturin tie367,2 Ruka
Pohjois-Savo5850Rautavaara-Valtimo298,2 Maaselänmäki, Rautavaara
Satakunta274Karvia-Kauhajärvi175,8 Pohjankangas, Karvia
Uusimaa1280Pusula-Loukku161,0 Kolomäki, Kärkölä, Pusula
Varsinais-Suomi280Koisjärvi-Somero123,2Selintöyräs, Somero

Vain muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta maakuntien pääteiden ylin kohta alempana kuin seutu- ja yhdysteiden.

Yllä olevien taulukoiden pisteet kartalla. Punaiset valta- ja kantateitä, keltaiset seutu- ja yhdysteitä. Selviä kasautumia Suomenselällä Jyväskylän luoteispuolella ja Tammelan ylängön reunoilla Forssan ympäristössä.

Lopuksi tutustumme koko maantieverkon keskimääräiseen korkeuteen kussakin maakunnassa:

Maakunta Keskikorkeus
Kainuu185,5
Lappi178,2
Keski-Suomi134,9
Pohjois-Savo119,0
Pohjois-Karjala118,5
Pirkanmaa114,5
Etelä-Savo108,3
Kanta-Häme106,8
Päijät-Häme106,7
Pohjois-Pohjanmaa106,7
Etelä-Pohjanmaa91,9
Etelä-Karjala89,8
Keski-Pohjanmaa82,6
Kymenlaakso48,7
Varsinais-Suomi48,0
Satakunta47,0
Uusimaa43,5
Pohjanmaa21,8

Tässä listauksessa Kainuu ehkä hieman yllättävästi on korkeammalla kuin Lappi. Kainuu kuitenkin on kokonaisuudessaan sisämaassa, kun Lapissa on laajoja alavia rannikkoalueita.

Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa ovat jokseenkin tasoissa, vaikka maakunnat poikkeavat toisistaan varsin paljon.