28.8.2020

Offset SPUI

Teillä ja Turuilla on vuosien mittaan esitellyt erilaisia liittymätyyppejä, joista merkittävä osa on kotoisin Amerikan ihmemaasta. Alkuvuodesta 2013 on artikkelissa SPUI käsitelty liittymätyyppiä SPUI, Single Point Urban Interchange.

Tilankäytöllisistä syistä melkoinen osa amerikkalaisten eritasoliittymistä on neliramppista rombista mallia, jota myös muun muassa timantiksi ja salmiakiksi kutsutaan. Perussalmiakissa on useitakin ongelmia, joista amerikkalaisilla yleensä isoimpana risteävän tien kapasiteetti. Salmiakissa on kaksi lähellä toista olevaa risteystä, jossa kummassakin on vasemmalle kääntyvää liikennettä. Käytännössä on jokseenkin mahdotonta toteuttaa kumpaankin suuntaan toimivaa vihreää aaltoa, joka lisäksi antaisi tilaa myös rampeista tuleville. Toinen Suomessakin tunnistettu vakava ongelma on se, että risteyksessä on liian helppoa kääntyä väärään ramppiin ja ajautua vastaantulevien ajoradalle.

SPUIlla haetaan sitä, että vasemmalle kääntyvä liikenne saadaan keskitetyksi yhteen risteykseen, jotta selvitään yksillä liikennevaloilla.


SPUI

Pulmaosastolla on useita ratkaistavia asioita: Risteyssilta on leveä ja siksi kallis. Risteysalue on laaja ja siksi liikennevalojen varoajat pitkiä, mikä laskee suorituskykyä. Kevyt liikenne joutuu ylittämään risteyksen neljässä vaiheessa. Päätien bussipysäkkejä varten pitää rakentaa erillinen ramppi, koska nousevalta rampilta ei ole tietä risteyksen ylitse edelleen laskevalle rampille. (Amerikkalainen kysyy tässä vaiheessa, että mikä on bussipysäkki, mutta unohdetaan hänet. SPUI-liittymiä on Euroopassakin.)

SPUIn pulmien ratkaisuksi on muutamassa harvassa paikassa rakennettu ratkaisu Offset SPUI, joka kääntynee suomeksi "siirtymällä varustettu yhden kohtaamispisteen kaupunkimoottoritieliittymä".

Offset SPUIssa risteys ei ole päätien kohdalla, vaan vieressä ja toisen puolen rampit tuodaan risteykseen kahden sillan ylitse. Kustannuslaskentainsinööri joutuu sitten laskemaan, kumpi on halvempaa, yksi helkatin leveä silta vai kolme kapeampaa.


Little Canada, Minnesota; MN-36/Rice Street


Aurora, Colorado; I-225/East Alameda Avenue

Ratkaisulla saavutetaan SPUIn etuja ja lisäksi yhdestä risteyksestä pääsee moottoritielle kumpaakin suuntaan. Risteys on kompakti eikä risteyssillalle tarvitse rakentaa ryhmityskaistoja, jos risteys on riittävän kaukana päätiestä. Kaiketi liikennevalojen optimoimiseksi amerikkalaiset toteutukset kieltävät rampilta toiselle ajamisen. Eihän siellä ole tarvetta.

Tienkäyttäjän näkökulmasta liittymätyypissä ei ole mitään ihmeellistä. Viitat ohjaavat sinne, minne pitkääkin ja Uudessa Maailmassa on totuttu erilaisiin liittymägeometrioihin.


Little Canadan liittymä Rice Streetiltä katsoen

24.8.2020

Mätäkuun haasteet

Mätäkuu on päättymässä ja haasteisiin vastattu. Katsellaanpa ratkaisuja.

Pisin reitti nousevia numeroita

Tässä piti hakea pisin reitti, jossa käännytään tielle, joka on numeroltaan suurempi kuin edellinen. Nimimerkki OulaL löysi runsaat 3660 kilometriä pitkän reitin, joka alkoi Vaasasta, kävi Helsingissä, Sodankylässä, Lappeenrannassa, Ylistarossa, Jyväskylässä, Savonlinnan laitamilla ja Ilomantsissa, kunnes päättyy Lieksan Ruunaalle. Ratkaisussa on monta vekkulia seikka, josta yksi on se, että lähtö- ja päätepiste ovat lähes samalla leveysasteella: Ruunaa vain noin 36 km Vaasaa pohjoisempana.

Reitissä on sen verran paljon välipisteitä, että Google Maps rupeaa panemaan hanttiin. Siksi ratkaisu on seuraavassa esitetty kahdessa osassa: Vaasa-Ylistaro (2781 km, lyhyintä tietä 54 km) ja Ylistaro-Ruunaa.








Lintuperspektiivi

Tässä tunnistettiin paikkoja kartoista, joista oli pudonnut pois pikku juttuja kuten paikannimet. Osa kartoista on lisäksi muussa asennossa kuin karttapohjoinen ylhäällä.


Länsiväylän (Kt51) ja Kehä I:n (St101) eritasoliittymä Espoossa Keilaniemen toimistoalueen kupeessa. Risteyksen perusrakenne on jo 1960-luvulta moottoritien ensimmäisen version rakentamisen ajoilta.

Tornion kaupungin kartta kierrettynä noin 90 astetta myötäpäivään. Tehtävässä korostettiin. että kyse on Suomen kartoista. Siksi Haaparannan katuja ei näy.

Silta, pitkä silta. Suomen pisin silta Raippaluotoon Vaasan edustalla, St724.

Kyminlinnan eritasoliittymä Kotkassa. Uniikki ratkaisu, jossa kohtaavat valtatiet 7 ja 15, vanha seiskatie St170, yhdystie 3573 ja paikallinen katuverkko.

Turun keskustahan se siinä, kierrettynä noin 120 myötäpäivään. Keskellä karttaa Aurajoki ylös-alas-suunnassa

Vaajakoski, nelostien ensimmäinen taajamaan työntyminen Helsingistä lähdettyä. Pohjoinen (ja Pandan tehtaanmyymälä!) vasemmalla, eli kierretty 90 astetta vastapäivään. Tuntomerkkinä ympyrästä Jyväskylään lähtevä moottoritie, jonka ajoradat ovat etäällä toisistaan.

 Suomessa on kaksi (2) moottoriteiden täydellistä X-liittymää ja kumpikin Tampereen kehätiellä. Tämä on niistä läntinen eli valtateiden 3 ja 12 Pitkäniemen liittymä Nokialla. Lisämausteena Tampereen-Nokian maantie ja rinnakkaistie Rajasalmen ylitse Pirkkalaan. Kummastakaan ei Pitkäniemessä yhteyttä moottoriteille.

Savonlinna, kierrettynä noin 135 astetta myötäpäivään. Savonlinnan kantakaupunki on saarilla ja kaupunki on laajentunut mantereelle kummallekin puolelle. Valtatie 14 kulkee keskusta-alueen pohjoista reunaa.

Moottoritie Hämeenlinnan läpi rakennettiin 1960-luvulla silloisten ismien mukaisesti. Usean korttelin mittainen rombinen liittymä on tunnusomainen, vaikka eteläisen liittymään onkin lisätty silmukkaramppi.

Tämä edustaa uudempaa tienrakennusta, mistä useat liikenneympyrät ja liittymän rakenne ovat vihje. Tätäkin on kierretty myötäpäivään. Kyse on Seinäjoen ohikulkutien pohjoispäästä Nurmossa. Valtatie 19 ja kantatie 67 kohtaavat. Tämä on "Nurmolaiset max 3 kierrosta" -liittymä, josta Teillä ja Turuilla raportoi loppuvuodesta 2016 artikkelissa Seinäjoen ohitse.











Missä olen

Missä ollaan -haasteessa taas tunnistettiin paikkoja valokuvista.

Nelostietä Petsikossa hieman Inarin ja Utsjoen kunnanrajan pohjoispuolella. Kaamasen ja Utsjoen välisen tieosuuden korkeinta kohtaa vedenjakajaseudulla, noin 280 metriä merenpinnasta. Harvoja Suomen päätiestöllä olevia puuttoman tunturiylängön ylityksiä.
Haaransillan liittymä Limingassa. Liikenneympyrässä haarautuvat Oulun moottoritie, eli nelostie pohjoiseen, nelostie ja kasitie etelän suuntaan ja vanha nelostie, nykyinen seututie 847.
Kärkisten silta seututiellä 610, Joutsan ja Korpilahden välillä. Suomen kolmanneksi pisin silta; ylittää Päijänteen. Vinoköysisilta, jossa kaksi erikorkuista pylonia.
Ennen moottoritien valmistumista Helsingin suunnasta seiskatietä Loviisaan saapuvat jännittivät, viekö tie kirkon pihaan vai ei. Juuri ennen kirkkoa se kaartaa vasemmalle.
Tampereen Spagetin eli ohikulkutien ja etelästä tulevan moottoritien ylin eli neljäs taso. Liittymässä sekä kolmostie että ysitie kääntyvät. Tampereen keskustan suuntaan vievä moottoritie on saanut numeron 3495. Ei meillä numeroilla leveillä!
Mäntyluodon ja Reposaaren välinen pengertie Porissa, seututie 269. Seudulla hienojen maisemien lisäksi hienoja saarten nimiä, kuten Oodee, Rankkuu, Lynaskeri, Fofängi ja Karlssonit.
Ylä-Kolin tie 5040 on niitä harvoja Suomen maanteitä, joissa on serpentiinimutkia.
Tämä maisema on Puumalan kirkonkylästä, jota dominoi 781 metriä pitkä Saimaan silta. Tämä kantatien 62 silta on vain muutaman metrin lyhyempi kuin Kärkisten silta.
Oulujoen seitsemän voimalaitosta ovat kaikki nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia. Alimman eli Merikosken suunnitteli Bertel Strömmer ja alueen asemakaavan Alvar Aalto. Muut kuusi ovat Aarne Ervin töitä.

Kuvassa on Muhoksen Pyhäkosken voimalaitos, joka on joen suurin ja teholtaan Suomen neljänneksi suurin vesivoimalaitos. Pudotuskorkeus on 32 metriä. Patoa pitkin kulkee maantie 8281.
Tässä on kantatien 91 itäinen päätepiste Raja-Joosepin raja-asema Inarissa. Tie jatkuu Murmanskiin 250 kilometriä.

20.8.2020

Missä olen?

Mätäkuun haastetriplan kolmannessa ja viimeisessä osassa tunnistetaan paikkoja Suomessa.

Google Streetview -aineistosta on poimittu kymmenen tuokiokuvaa. Kuvia on hieman editoitu: lähinnä poistettu Googlen kuviin työntämät tienumerot, mutta myös piilotettu joitakin tekstejä. Useimmat kohteet ovat maankiertäjien varsin hyvin tuntemia. Näistä sitten pitäisi kertoa, mistä kuva ovat.


Arvoitus 1 - Aakeeta laakeeta, mutta missä?


Arvoitus 2 - Liikenteen solmupiste


Arvoitus 3 - Silta  korkealla veden yllä


Arvoitus 4 - Ajetaanko kirkon ovesta sisään?


Arvoitus 5 - Teitä sinne ja tänne


Arvoitus 6 - Sähköä


Arvoitus 7 - Jyrkkä mutka


Arvoitus 8 - Puku- ja sekatavarakauppa. 


Arvoitus 9 - Näyttävää arkkitehtuuria menneiltä vuosikymmeniltä


Arvoitus 10 - Muutama metri aitaa mäntymetsässä

Mätäkuuhaasteiden ratkaisut seuraavassa numerossamme.

15.8.2020

Lintuperspektiiviä

Kaikki lentokoneella liikkuneet tietävät, kuinka hankalaa voi olla tunnistaa alla olevaa maastoa pelkästään ikkunasta katsoen. Yhtään paikan eikä kadun nimeä ei näy ylöspäin ja ilmansuunnistakaan ei ole tietoa.

Laitetaanpa vielä hieman vaikeammaksi.

Seuraavassa on tunnistettavaksi kymmenen kohdetta Suomessa, kaupunkeja ja teitä. Aineisto on poimittu Väyläviraston Digiroadista. Kuinka ollakaan, poimintaan tuli mukaan vain keskilinja. Kartat eivät mitenkään erottele, mikä on päätie ja mikä on puistokäytävä. Ja lisämauste tulee siitä, kaikissa kartoissa pohjoinen ei ole ylhäällä.



Arvoitus 1



Arvoitus 2



Arvoitus 3



Arvoitus 4



Arvoitus 5



Arvoitus 6



Arvoitus 7



Arvoitus 8



Arvoitus 9



Arvoitus 10

10.8.2020

Mahdollisimman pitkä reitti

Heitetäänpä haaste.

Tehtävänä on löytää Suomesta mahdollisimman pitkä 1-4-numeroisia teitä kulkeva reitti. Reunaehtona on, että tieltä on sallittua siirtyä vain tielle, jonka numero on suurempi.

Muutamia lisäsääntöjä:
  • Vain valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden numerot ovat pelissä mukana, eivät eurooppateiden. 
  • Jos sama tieosuus on maastossa numeroitu usealla numerolla, mitä tahansa saa käyttää
  • Liittymäramppien ja liikenneympyröiden numerointia ei oteta huomioon, eli liittymät ja liikenneympyrät katsotaan risteyksiksi
  • Ei ikuisia silmukoita
Kolme esimerkkiä pohjasuoritukseksi. Kaikki lähtevät Vaasasta.
  • Vaasa-Helsinki, vt3
  • -Sodankylä, vt4
  • -Kajaani, vt5
  • -Koskenkylä, vt6
  • -Karhula-, vt7
  • -Mikkeli, vt15
  • -Puumala, kt62
  • -Siikakoski, st434
  • -Sulkava, st435
  • -Kolkonpää, mt4371
  • -Kolkontaipale, mt4653; reitti päättyy tiehen 4652


Vaasa-Kolkontaipale, 2810 km

Seuraava reitti uskaliaasti kääntyykin Lappeenrannassa tielle 13, jonka avulla pääsemme kiertämään Pohjanmaata:
  • Vaasa-Helsinki, vt3
  • -Sodankylä, vt4
  • -Kajaani, vt5
  • -Lappeenranta, vt6
  • -Kyyjärvi, vt13 (ei jatketa Kokkolaan, johon jää jumiin, eikä edes Kaustiselle, koska Kaustiselle on pitempi säännöt täyttävä reitti)
  • -Lapua, vt16
  • -Seinäjoki, vt18
  • -Kauhava, vt19
  • -Kaustinen-Ylivieska, kt63
  • -Paavola, kt86
  • -Siikajoki, st807
  • -Liminka, st813
  • -Tupos, mt8131
  • -Kylmälänkylä, mt8240
  • -Muhos, mt8250
  • -Pyhäkoski, mt8281
  • -Vaala, mt8300, reitti päättyy valtatiehen 22

Vaasa-Vaala, 3221 km

Kolmantena esitetään edellisen variantti, jossa päästään hyödyntämään pitkää seututietä 800:
  • Vaasa-Helsinki, vt3
  • -Sodankylä, vt4
  • -Kajaani, vt5
  • -Lappeenranta, vt6
  • -Kyyjärvi, vt13 
  • -Lapua, vt16
  • -Seinäjoki, vt18
  • -Kauhava, vt19
  • -Kaustinen-Ylivieska, kt63
  • -Oulainen, kt86
  • -Haapavesi, st786
  • -Näljänkä, st800
  • -Peranka, mt8980
  • -Hossa, mt9190, reitti päättyy seututiehen 843


Vaasa-Hossa, 3337 km

6.8.2020

Tehdään niistä moottoritie!

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on laadittavana toimenpidesuunnitelmat tieparin vt26 ja st387 muodostaman liikennekäytävän osalta.

Valtatie 26 on Haminan ja Taavetin välinen tie ja seututie 387 kulkee itärajan pinnassa Vaalimaalta Lappeenrantaan. Kumpikin teistä edustaa tieteknisesti luokassaan jonkinlaista keskitasoa. Pulma synty siitä, että teiden kuormitusaste etenkin raskaan liikenteen osalta tekee tiet paikoitellen melko surkeiksi. Kumpikin pitäisi rakentaa kelvolliseksi ja siihen ei tunnu löytyvän rahaa, vaikka sitä korona-aikaan on kyetty jakamaan lapiokaupalla hyvinkin erikoisiin kohteisiin.


Seututie 387

Nytkin ELY-keskuksen suunnitelman toimenpiteet ovat kovin marginaalisia, eivätkä muuta kokonaiskuvaa. Numerologiaa sekin sisältää, eli ehdotuksen 387:n muuttamista kantatieksi.

Teillä ja Turuilla on silloin tällöin ottanut kantaa seutukunnan tiestöön, muun muassa vuonna 2013 artikkelissa Seiskatietä Lappeenrantaan?, jossa ehdotetaan tien 387 rakentamista moottoritieksi. Sittemmin suomussalmelaisen liikenneministerin jarrutuksesta huolimatta Taavetin ja Lappeenrannan välinen tie rakennettiin asialliseksi 2+2-tieksi ja maailma on siten muuttunut.

Nyt Teillä ja Turuilla esittääkin radikaalin ajatuksen: Tehdään puheena olevasta tieparista oikein peijakkaan leveällä keskikaistalla varustettu moottoritie! Tämä tapahtuisi yksinkertaisesti tekemällä teistä yksisuuntaiset. Näin syntyisi nelikaistainen kuljetuskäytävä. Jonkin verran tietysti täytyisi panostaa liittymäjärjestelyihin, mutta osa niistä voitaisiin tehdä viitostien tapaan kevennettyinä.



Moottoritie Hamina-Lappeenranta