17.8.2022

Liimapuupalkki

Norjan onnettomuustutkintakeskukselle on tullut uutta pohdittavaa. Maanantaina 15.8.2022 romahti Lågen-joen ylittävä silta tiellä 254 parikymmentä kilometriä Lillehammerista pohjoiseen.

Silta oli valmistunut vuonna 2012. Se oli liimapuupalkeista valmistettu ristikkosilta.

Mitään erityistä painorajoitusta sillalla ei ole. Onnettomuuden sattuessa sillalla oli perävaunullinen kuorma-auto ja henkilöauto. Henkilöauton kuljettaja pääsi itse sillalta pois, kuormurikuski poimittiin helikopterin avulla.

Lähimmät ehjät joen ylittävät sillat ovat 12 kilometrin päässä alavirtaan ja 18 kilometrin päässä ylävirtaan.

Silta kulkee Trettenin kylän kohdalla E6-tien ylitse ja tämän Norjan pääväylän liikenne on ohjattu kiertotielle.

Tapaus heittää ison varjon liimapuupalkkisiltojen päälle. Vastaavanlaisesta tapauksesta raportoi Teillä ja Turuilla artikkelissa Räks! vuonna 2016. Tuolloin silta romahti tuoreeltaan 31-tonnisen vajaakuormalla olleen tukkirekan alta, vaikka kantavuuden piti olla 65 tonnia. Onnettomuustutkinnassa selvisi, että suunnitteluvirheen takia sillan kantavuus ei ollut kuin 17 tonnia! 

Norjalainen lehdistö on tuonut esiin sen, että maassa on rakennettu yhdeksän samalla periaatteella toimivaa siltaa ja nyt niistä on kaksi romahtanut. Taitaapi olla niin, että jäljellä olevat seitsemän pääsevät erityistarkastuksen piiriin.

Norjan tielaitos ja asianomaiset läänit lähtivät kuitenkin radikaalimmalle linjalle. 16.8.2022 ilmoitettiin, että kaikkiaan 14 liimapuuristikkosiltaa suljetaan epämääräiseksi ajaksi, kunnes on päästy hajulle siitä, mikä uusimman sortuman aiheutti.

Tietotekniikan tuottamista apuvälineistä huolimatta lujuusoppi on osin kokemukseen ja osin kokeisiin perustuva tiede. Nyt varmasti joudutaan pohtimaan, onko liimapuupalkilla jotain sellaisia lujuuteen vaikuttavia ominaisuuksia, joita ei ole osattu havaita.

13.8.2022

Kun suunnitelmat muuttuvat

Savonlinnan keskustan itäpuolella sijaitsevan Kyrönsalmen sillat ovat mielenkiintoinen luku maamme tiehistoriaa.

Vuonna 1935 päästettiin kumipyöräliikenne salmen ylittävälle rautatiesillalle. Liikenteen määrän kasvaessa ratkaisu kävi nopeasti pullonkaulaksi. Asiassa käytiinkin eräänlainen kolmikymmenvuotinen sota, joka päättyi maantiesillan valmistumiseen vuonna 1968.

Jossain määrin yllättävä tieto on, että paikalle oli tulossa iso riippusilta. Helsingin Sanomain artikkeleista vuodelta 1964 käy ilmi, että asiat olivat niin pitkällä, että vesioikeudeltakin oli saatu vihreä valo.


Kun siltaa viimein vuonna 1966 ryhdyttiin rakentamaan, riippusillasta ei puhuttu enää mitään, vaan tehtiin palkkisilta. Ehkä maailmanpankki ei tykännyt?

Loput onkin sitten historiaa: 1969 luotsit ja varustamot moittivat uutta väylää huonoksi. 1971 Savonlinna rupesi haluamaan toista siltaa rinnalle. 25 vuodessa silta rapistui purkukuntoon ja vuonna 2000 valmistui rinnalle uusi. Vanhasta jätetiin pystyyn perustukset, joiden varaan valmistui vuonna 2011 toinen silta. Vuonna 2019 valmistuivat kaupungin länsilaidalle Laitaatsalmen sillat ja syväväylä. Varsien uusien siltojen avausmekanismit laitettiin koipussiin.

9.8.2022

Hölö ja Mörkö

Suomalaisten rakkaimpia lomakuvakohteita on Ruotsissa E4-tien liittymän 139 viitoitus. Viitoissa kun aivan selvästi lukee suomeksi HÖLÖ ja MÖRKÖ. Otetaanpa viitasta kuva ja lähetetään kaikille sukulaisille ja ystäville; eivät varmastikaan ennen ole kuullut tästä hauskasta jutusta.

Mutta mitä Hölö ja Mörkö oikeasti ovat?

Tukholman eteläpuoleinen alue on vanhastaan hyvin vaurasta seutua. Hölön ja Mörkön kirkkopitäjät ovat keskiaikaista perua. Ruotsin paikallishallinnon muutoksissa alueet ovat vuodesta 1971 kuuluneet Södertäljen kuntaan. Hölön pinta-ala on noin 90 neliökilometriä ja Mörkön 50.


Hölön taajama E4:n länsipuolella on noin tuhannen asukkaan perusruotsalainen kylä nätteine taloineen ja hoidettuine pihoineen.


Kirkkoja seudulla on tiheästi. Hölön kirkko sijaitsee muutaman kilometrin päässä taajamasta E4:n itäpuolella.


Mörkö puolestaan sijaitsee saman nimisellä saarella. Saaren sisäosat ovat laajoja maanviljelysalueita ja rannat ovat lähiseutujen asukkaiden kesämökkeinä.


Mörkön pohjoispäästä on lyhyt lauttayhteys Skanssundetin ylitse Sandvikeniin mantereen puolelle Grödingenin kunnan puolelle. Lautta kulkee päiväsaikaan puolen tunnin välein.


Mörkön kirkko on 1700-luvulta ja sen ulkoasu pääosin 1840-luvulta. Kirkko sijaitsee saaren keskiosassa




Seudulla on myös pieniä vaatimattomia maatiloja. Hörsholmin linnan edeltäjät tunnetaan 1300-luvulta. Nykyinen päärakennus on 1700-luvun puolesta välistä. Tila oli parisataa vuotta sääntöperintötilana, kunnes järjestely purettiin vuonna 1971 Ruotsin lakkautettua sääntöperintöjärjestelmän. Linna on yksityisomistuksessa eikä se ole avoinna yleisölle.


Hölön kautta kulkee entinen Riksettan, eli valtatie 1 Tukholman ja Helsingborgin välillä. Tie sijaitsee nykyisen E4:n itäpuolella. Södertäljen, Trosan, Nyköpingin, Oxelösundin kunnat, liikennevirasto ja eräät muut tehot ovat piirtäneet karttaan Utflytksvägenin, joka osin seuraa vanhaan Riksettania. Reitin läheisyydestä on lueteltu toistasataa nähtävyyttä ja palvelua. Tie on merkitty maastoon.


5.8.2022

Norja-FAQ verkossa 25 vuotta

Toukokuussa 1997 tapahtui jotain mielenkiintoista. Tuolloin syntyi maailmaan uusi verkkopalvelu Norja-FAQ täydentämään Norjassa reissaamiseen liittyviä tietoaukkoja. Internet eli vielä tuolloin pioneeriaikojaan: elettiin newsgroupien aikakautta, harva organisaatio oli verkossa, suomenkieliset ainoat Norja-matkaoppaat vanhentuneita ja tiedonjano suurta.


Nidaros-katedraali, Trondheim

Maailma on tuosta muuttunut, mutta Norja-FAQ on edelleen elossa. 25 vuotta on jokseenkin pitkä aika verkkopalvelulle. Vaikka verkko on täynnä tietoa nykyisin, Norja-FAQiakin vielä luetaan: Heinäkuussa 2022 lukukertoja oli 3000 kappaletta. Sydäntalvella liikenne on vähäisempää.


Eikesdalen Aursjøvegeniltä

Sivusto on hieman retromallia, koska sen perusrakenteeseen ei ole merkittävästi kajottu, aivan tarkoituksella. Alkuperäinen idea oli, että sen voi vaikka tulostaa matkalle mukaan tai lukea matkan aikana, jos siihen on pelit ja vehkeet. Tietoliikenne oli aika paljon vaatimattomampaa kuin nykyisin, joten suunnittelussa pyrittiin tekniseen keveyteen. Tästä on sittemmin joustettu muun muassa tuomalla pääsivustolle isompia kuvia ja karttoja.


Ålesund

Myös Norja on vahvasti digitalisoitumassa. Matkavaluuttaa ei kovinkaan paljon tarvita, koska omaa Mastercardia voi heilutella samaan tapaan kuin Suomessakin ja kortit kelpaavat kattavasti. Tiemaksupisteillä ei enää ole rahastajaa, vaan lasku tulee aikanaan kotiin rekisterinumeron perusteella. Samaan on siirrytty ainakin pääteiden lautoilla: saapumisväylillä on rekisterikilvenlukijat. Myös yksityisteiden tiemaksut maksetaan yhä useammin verkkopalveluiden kautta. Digitaalista karttamateriaalia on tarjolla ja sikäläisen tielaitoksen liikennetiedotesivut ovat kattavat.


1.8.2022

Aasinhattuja jaossa

Mikkelin ja Juvan välisen lähesmoottoritien valmistuttua kontrasti Juvan ja Joroisten väliseen viitostien kapeaan ränniin käy aina vain suuremmaksi. Tietä ollaankin parantamassa hieman: Kesän päällystysurakan ohessa tien pientareita levennetään puolisen metriä tien molemmin puolin.

Valtion tietyömailta on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana voitu odottaa varsin sujuvia liikennejärjestelyjä. Monet erittäin suuret ja vaikeat työmaat on kyetty ohittamaan varsin kätevästi, kiitos hyvän suunnittelun. Valitettavasti näin ei ole asianlaita tällä Juvan-Joroisten työmaalla, päinvastoin. Siksi Teillä ja Turuilla on päätynyt jakamaan aasinhattuja ylivertaisen surkeista järjestelyistä. Aasinhattutunnustus annetaan urakoitsijalle Asfalttikallio Oy. Hattua pääsee käyttämään myös Pohjois-Savon ELY-keskus, joka tilaajana on jättänyt työmaan valvomatta.

Syy ratkaisuun on yksinkertainen: Viitostielle, yhdelle maan runkoväylistä, on asetettu yhtenäinen 50 km/h nopeusrajoitus 17 kilometrin matkalle.

Nopeusrajoituksia tietysti laitetaan silloin, kun niihin on tarvetta. Tässä tapauksessa kuitenkin ajorata oli käytössä koko leveydeltään. Pientareet olivat leveämmät, mutta niitä ei ollut vielä päällystetty. Ajoradan päällysteen pintaa oli paikka paikoin jyrsitty. Mikään työ ei ollut käynnissä, kun tietää torstai-iltapäivällä 28.7.2022 ajettiin.


Tästä se lähtee


Pääosa 50 km/h nopeusrajoituksesta koskee tällaista tietä


Tietä on paikoitellen kevyesti jyrsitty tulevaa päällystettä silmällä pitäen


Yhdessä kohdassa oli louhittu kalliota muutaman kymmenen metrin matkalta. Mitään ei ole ajoradan puolella.


Ainoa työmaalla käynnissä ollut työkone. Ei aiheuta merkittävää riskiä ajoradan liikenteelle.


Parissa kohdassa oli työkoneita nätisti pysäköitynä ajoradan ulkopuolelle.

Samainen yritys on päästetty töihin myös Kehäkolmosen sisäpuolen maalikylille. Kokemukset ovat vähän samansuuntaisia. 


Kun 4+4-kaistaisella moottoritiellä lävähtää silmiin 50 km/h rajoitus, on yleensä jotain suurta ja ihmeellistä odotettavissa.


Mutta ei tällä kerralla. Reunimmainen, seuraavaan liittymään päättyvä erkanemiskaista on jyrsitty.

I
Yötyömenetelmään kuuluu, että liittymäramppeja suljetaan työn ajaksi. Urakoitsijoille riittää yleensä yksi yö per ramppi, mutta tämä urakoitsija tarvitsee työhön viisi yötä.

Liikenteen määrä Helsingin keskeisillä säteittäisteillä ja kehäteillä on niin suuri, että asfalttitöitä on pitkään tehty lähinnä yötöinä niin, että päiväsaikaista liikennettä ei juuri häiritä. Asfalttikallion osaaminen onkin paluuta noin 50 vuoden taakse, jolloin moottoriteiden päällystysurakat aiheuttivat suuria ja pitkäkestoisia häiriöitä.


Helsingin Sanomat 12.8.1970

Mutta onpa asiassa positiivisia puolia. Kun jälleen kerran tulee aihetta kysyä, miksi tietyömaiden nopeusrajoituksia ei kunnioiteta, tiedossa on kenelle soittaa.