31.12.2022

Tekoälyn hillitty charmi

Joulun alla Teillä ja Turuilla esitteli muutamia tekoälyn saavutuksia suomalaisen tiestön osalta. Asiasta syntyi keskustelua ja yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta esitellään muutama viisaus lisää.

Mikä on lyhyin reitti Porista Björneborgiin?

Lyhin reitti Porista Björneborgiin (ruotsiksi Pori-Turku välillä on n. 100 km) on seuraava:

  1. Aja E18 moottoritietä itään Porista.
  2. Jatka E18 moottoritietä Helsinkiin saakka.
  3. Aja Helsinki-Turku moottoritietä etelään Turkuun saakka.
  4. Aja E18 moottoritietä länteen Björneborgiin saakka.

Matka-aika näillä reiteillä voi vaihdella liikenteen ja sääolosuhteiden mukaan, mutta yleisesti ottaen matka-aika on noin 3 tuntia. Voit myös käyttää julkista liikennettä, kuten junaa tai bussia, jos haluat välttää autolla ajamisen. Matka-aika julkisilla kulkuvälineillä voi olla hieman pitempi kuin moottoritiellä ajamisen.

Mikä on lyhyin reitti Haaparannalta Tornioon?

Lyhin reitti Haaparannalta Tornioon on valtatie 4, joka kulkee Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä. Matka-aika Haaparannalta Tornioon moottoritiellä on noin 4 tuntia ja 30 minuuttia, ja matka-aika riippuu myös ajoneuvon nopeudesta ja liikenteen määrästä. Voit myös käyttää julkista liikennettä, kuten junaa tai bussia, jos haluat välttää autolla ajamisen. Matka-aika julkisilla kulkuvälineillä voi olla hieman pitempi kuin moottoritiellä ajamisen, mutta se tarjoaa mahdollisuuden nähdä enemmän maaseudun maisemia matkan aikana. On myös mahdollista ajaa Haaparannalta Tornioon kautta Posion ja Kemin kautta, jolloin matka-aika voi olla hieman lyhyempi, mutta se riippuu myös liikenteen määrästä ja reittivalinnoista.

Missä Suomen valtatie 4 ylittää napapiirin?

Suomen valtatie 4 ylittää napapiirin Tornion ja Haaparannan välillä. Napapiiri on merkittävä kulttuurinen ja maantieteellinen raja Suomessa, joka kulkee Napapiirin pohjoispuolella olevan Tornion ja eteläpuolella olevan Haaparannan välillä. Valtatie 4 on tärkeä kuljetusreitti Pohjois-Suomessa ja ylittää napapiirin Tornion ja Haaparannan välillä kuljettaen liikennettä Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Valtatie 4 tarjoaa myös mahdollisuuden nähdä mielenkiintoisia maisemia ja tutustua erilaisiin kulttuureihin matkan varrella.

Kenen mukaan on nimetty Ukko-Pekan Silta?

Ukko-Pekan Silta on nimetty Pekka Halosen mukaan. Pekka Halonen (1865-1933) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnettiin erityisesti maisemamaalauksistaan. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä modernistisista maalareista ja hänen teoksissaan yhdistyivät perinteinen taiteellinen ilmaisu ja uudistava maalaustyyli. Pekka Halosen teoksia on esillä useissa suomalaisissa kansallisgallerioissa ja hänen maalauksiaan on myös esillä ulkomailla. Pekka Halosen maisemamaalaukset ovat kuvaamiseltaan realistisia, ja ne ovat saaneet vaikutteita myös symbolisesta maalauksesta. Ukko-Pekan Silta on nimetty Pekka Halosen mukaan hänen merkittävän taiteellisen uransa ja hänen suuren panoksensa suomalaisen taiteen kehittymiseen vuoksi.

Missä on Suomen maanteiden korkein kohta?

Suomen maanteiden korkein kohta sijaitsee Koillismaalla, Pudasjärvellä, ja se on noin 365 metrin korkeudessa merenpinnasta. Se kohta sijaitsee valtatie 21:n varrella, joka kulkee Pudasjärveltä Rovaniemelle. Valtatie 21 on yksi Suomen pisin valtatie, ja se kulkee Koillismaalta Lappiin asti. Suomen maanteiden korkein kohta sijaitsee myös lähellä Pudasjärven kunnan keskustaajamaa, joten se on helppo vierailukohde matkailijoille, jotka haluavat nähdä Suomen korkeimpia paikkoja.

Mikä on liikenneympyrä?

Liikenneympyrä on liikennealue, jossa tiet risteävät toisensa päällekkäin ja jossa liikenne ohjataan ympyrän muotoisena kehänä. Liikenneympyrän tarkoituksena on helpottaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää ruuhkia ja onnettomuuksia. Liikenneympyrissä ajoneuvot kulkevat ympyrän kehällä oikealta, ja ne ohjataan oikealle sisäänkäynneillä ja vasemmalle uloskäynneillä. Liikenneympyrissä on usein liikennevalot, jotka ohjaavat liikennettä ja auttavat estämään törmäyksiä. Liikenneympyrät ovat yleisiä suurissa kaupungeissa ja teollisuuskeskuksissa, joissa on paljon liikennettä ja jossa tarvitaan tehokasta liikenteen ohjausta.

Mikä on moottoritielle ohjaavan tienviitan taustan väri?

Moottoritielle ohjaavan tienviitan taustan väri on keltainen. Tienviitta on merkki, joka ohjaa liikennettä eri suuntiin ja ilmoittaa tien käyttötarkoituksen. Moottoritielle ohjaavan tienviitan tausta on keltainen, koska se kuuluu niihin tienviittoihin, jotka kuuluvat nopeusrajoitetuille teille. Moottoritie on nopeusrajoitettu tie, jolla nopeusrajoitus on yleensä 80 km/h tai 100 km/h. Keltainen tausta on helposti havaittava väri, ja se on tarkoitettu varoittamaan tiellä liikkujia nopeusrajoituksen olemassaolosta. Moottoritielle ohjaava tienviitta on pyöreä ja sen keskellä on musta numero 80 tai 100.


Teillä ja Turuilla -blogin viidestoista toimintavuosi on kääntymässä loppuaan kohti näin uuden vuoden aattona. Vuoden 2022 aikana kirjoituksia on kertynyt 91 kappaletta ja blogin koko historian aikana yhteensä 972 kappaletta.

Teillä ja Turuilla toivottaa kaikille hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta. Olkaahan juhliessa ihmisiksi, älkääkä sössikö ilotulitteilla!


27.12.2022

Pohjavesi teki tepposet

Alankomaissa tunnetusti on käynnissä jatkuva työ veden pitämiseksi aisoissa. Yleensä onnistuu, mutta joskus sattuu harmittavia takaiskuja.

Joulukuun puolivälissä moottoritie A7 jouduttiin sulkemaan Prinses Margriet ‑kanavan kohdalta Sneekin ja Jouren kaupunkien välillä. Prinses Margriet muuten on nykyisen kuninkaan täti.


Suljettu tieosuus. Kartan nimet ovat paikallisella länsifriisein kielellä, jolla on alueella virallisen kielen asema. Niiden hollanninkielistä muotoa voi kukin itsekseen arvuutella.

Aluksi näytti siltä, että vain asfalttiin on tullut poikittainen murtuma. Korkeuseroa kuitenkin on kuuden senttimetrin luokkaa ja se aiheuttaa hieman tarpeettoman suuren tällin moottoritienopeuksilla.

Kyseessä on akvedukti (vaikka kulkeekin tunnelin nimellä). Tie kulkee kanavan alitse kaukalossa. Akvedukti on rakennettu vuonna 1976.

Tarkemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kaukalon ankkurointi on ilmeisesti pettänyt ja pohjavesi työntää koko rakennelmaa ylöspäin. Kanavan pinta on noin metrin verran meren pinnan alapuolella ja tien pinta siis noin 10 metriä meren alapuolella. Pohjaveden paine on kova.

Paikalliset kommentoivat lakonisesti rakentamistekniikkaa vastaamalla kysymykseen, onko tunneli kaivettu maahan vai miten se on tehty, esittämällä kantanaan että Alankomaissa ei mitään kaiveta maahan vaan mudansekaiseen veteen. Asia selvä.

Ensiavuksi pohjaveden vastapainoksi paikallinen tielaitos toi 1700 kappaletta tonnin hiekkasäkkejä, jotta nousu pysähtyisi. 

Näyttää kuitenkin siltä, että ongelma on vakava ja 1700 säkkiä ei riitä kuin alkuun. Heti seuraavana päivänä tuotiin 550 säkkiä lisää. Sikäläinen tienpitäjä Rijkswaterstaat on ilmoittanut, että säkkien määrä nostetaan lähes 10000 kappaleeseen, jolloin painoa olisi noin 15000 tonnia.

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, miten vika korjattaisiin. Se ennuste on annettu, että tie pysyy suljettuna useiden kuukausien ajan.

23.12.2022

D3.x

Aina oppii uutta, kun Helsingissä ajelee. Helsinkihän perinteisesti sijoittuu jonnekin tieliikennelain yläpuolelle ja järjestelyt saattavat olla sen mukaisia.

Pasilan ja Kalasataman välille rakennetaan ratikkalinjaa. Sen tiimoilta on käyty vuosikausia kestänyttä kiistaa, joka joitakin aikoja sitten kulminoitui siihen, kun kaupunki kaatoi toistatuhatta puuta, kun suunnitelma koski kahtasataa. Kaupunki jälkikäteen levittele käsiään tyyliin aijaa, ettekö tiennytkään että me katsomme puiksi vain tukkipuun vahvuiset.

Ratikka kulkee Hermanninrannassa vanhalla joutomaalla ja osin täytemaalla. Koko rantatie rakennetaan uusiksi ja liikenne on hieman epämääräisesti opastetuilla kiertoteillä.

Epämääräisyyden kruunaa pohjoisen suuntaan kuljettaessa vastaan tuleva liikennemerkki. Tuntomerkit viittaavat liikenteenjakajaan, mutta mikään tieliikennelain mukaisista vaihtoehdoista D3.1, D3.2 ja D3.3 se ei ole. Olisiko se sitten vaikka D3.4?

Valtion työmailla on pikkuhiljaa päästy kohti sitä ajattelua, että työmaiden opastus ei voi olla hällä väliä ‑tyyliin. Kuntien urakoissa tähän on vielä matkaa.

Kuvan ottamisen aikaan keli oli surkea ja näkyvyyttä ei kovinkaan paljon. "Korokkeen" vasemmalla puolella ajorata on eri levyinen, ja kun merkki lävähtää yllättäen silmille, hetken ajan voi vallita epäselvyys, mistä on todella on tarkoitus ajaa. Ennakkomerkintä kun ei ajoradan haarautumisesta anna mitään indikaatioita.

Viisastelunkin varaa merkki jättää. Eikö tuossa selvästi ole määrätty, että oikealla kaistalla ajavat ohittakoot korokkeen vasemmalta ja vasemmalla ajavat oikealta?


19.12.2022

Keisarin uudet vaatteet

Viime viikot on maailmalla tohistu ChatGPT:stä, joka kuulemma on tekoälyä ja tietää kaiken. Tietäähän se toki, kuka on Urho Kekkonen, mutta muuten taitaakin olla kyse keisarin uusista vaatteista. Homma on vähän kuin entisenkin konsultin: Hän kertoo sinulle sen, minkä jo tiesitkin, mutta monimutkaisemmin. Sataprosenttinen analogia on tulevaisuudessa, jos ChatGPT konsulttimme tapaan ryhtyy laskuttamaan kuuntelijaansa.

Tietämyksenkin kanssa on vähän niin ja näin. Katsellaanpa, kuinka hyvin tekoälyn huippusaavutus tuntee Suomen tieverkkoa esittämällä sille muutama kysymys:

Missä kulkee valtatie 4?

Ja tekoäly vastaa: Valtatie 4 eli VT4 on Suomen valtatie, joka kulkee Turusta Porin kautta Raumalle ja edelleen Helsinkiin. Se on yksi Suomen pääteistä ja sen pituus on noin 260 kilometriä. Valtatie 4 kulkee suurimmaksi osaksi maanteitä pitkin, mutta osa sen reitistä kulkee myös moottoriteitä pitkin. Valtatie 4:n varrella sijaitsevat mm. Turun, Porin, Rauman ja Helsingin kaupungit sekä monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja. Valtatie 4 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Suomea ja se on tärkeä väylä myös kansainväliselle liikenteelle.

(Oikea vastaus: Nelostie kulkee Helsingistä muun muassa Jyväskylä, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle.)

Missä kulkee valtatie 23?

Ja tekoäly vastaa: Valtatie 23 eli VT23 on Suomen valtatie, joka kulkee Lapin läänissä. Se alkaa Tornion ja Haaparannan välisen rajanylityspaikan kautta ja päättyy Rovaniemelle. Valtatie 23 on noin 572 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Valtatie 23 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Lappia ja se on tärkeä väylä myös kansainväliselle liikenteelle. Valtatie 23:n varrella sijaitsevat mm. Tornio, Haaparanta, Keminmaa, Tervola, Rovaniemi ja monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja.

(Oikea vastaus: Valtatie 23 kulkee Porista Jyväskylän ja Varkauden kautta Joensuuhun.)

Missä kulkee valtatie 32?

Ja tekoäly vastaa: Valtatie 32 eli VT32 on Suomen valtatie, joka kulkee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Se alkaa Oulusta ja päättyy Kajaaniin. Valtatie 32 on noin 280 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Valtatie 32 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta sekä on tärkeä väylä myös kansainväliselle liikenteelle. Valtatie 32:n varrella sijaitsevat mm. Oulu, Liminka, Ylivieska, Kaustinen, Sievi, Kajaani ja monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja.

(Oikea vastaus: Suomessa ei ole valtatietä 32.)

Missä kulkee kantatie 51?

Ja tekoäly vastaa: Kantatie 51 eli KT51 on Suomen kantatie, joka kulkee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se alkaa Alajärveltä ja päättyy Seinäjoelle. Kantatie 51 on noin 70 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Kantatie 51 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Etelä-Pohjanmaata ja se on tärkeä väylä myös paikalliselle liikenteelle. Kantatie 51:n varrella sijaitsevat mm. Alajärvi, Isokyrö, Laihia, Teuva ja Seinäjoki sekä monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja.

(Oikea vastaus: Kantatie 51 kulkee Helsingistä Kirkkonummen, Karjaan ja Tammisaaren kautta Hankoon.)

Nyt on vaikea: Missä kulkee seututie 816?

Ja tekoäly vastaa: En valitettavasti pysty tarjoamaan tietoa tiettyyn seututiehen, sillä en tiedä missä seututie 816 kulkee. Seututiet ovat paikallisia teitä, jotka kulkevat kuntien ja kaupunkien sisällä tai niiden lähialueilla. Niitä ylläpitävät yleensä kunnat tai kaupungit, ja niiden tehtävänä on tarjota yhteyksiä eri puolille aluetta ja palvella paikallista liikennettä. Seututiet ovat yleensä merkitty maantieteellisellä numerolla, joka alkaa kirjaimella "T" tai "K". Seututie 816 voi kulkea missä tahansa Suomessa, sillä seututiet ovat paikallisia teitä ja niiden reitit vaihtelevat alueittain. Jos haluat tietää enemmän seututie 816:n sijainnista ja reitistä, voit ottaa yhteyttä alueesi kuntaan tai kaupunkiin tai tarkistaa paikallisen tiekartan.

(Useakaan yritys ei tuottanut oikeaa vastausta, eli seututien 816 reittiä Kempele-Oulunsalo-Hailuoto)

Muotoillaan uudelleen: Missä kulkee maantie 816?

Ja tekoäly vastaa: The server experienced an error while processing your request. Sorry about that! You can retry your request, or contact us through our help center at help.openai.com if the error persists.

(Uskotaan, antaa olla.)

Missä kulkee yhdystie 8000?

Ja tekoäly vastaa: Yhdystie 8000 on Suomen yhdystie, joka kulkee Pohjois-Savon maakunnassa. Se alkaa Iisalmesta ja päättyy Kuopioon. Yhdystie 8000 on noin 50 kilometriä pitkä ja se kulkee pääosin maanteitä pitkin. Yhdystie 8000 tarjoaa hyvät yhteydet eri puolille Pohjois-Savoa ja se on tärkeä väylä myös paikalliselle liikenteelle. Yhdystie 8000:n varrella sijaitsevat mm. Iisalmi, Juankoski ja Kuopio sekä monia muita kaupunkien ja kuntien keskustoja. Yhdystiet ovat maakunnallisia tai paikallisia tieverkostoja, jotka tarjoavat yhteyksiä eri paikkakuntien välillä ja ovat tärkeitä paikallisen liikenteen väyliä. Yhdystiet ovat yleensä lyhyempiä kuin valtatiet ja niillä on pienempi liikennemäärä verrattuna esimerkiksi valtateihin. Yhdystiet ovat merkitty kartoille ja ne ovat yleensä numeroidut alueellisten tai paikallisten suunnitelmien mukaisesti.

(Oikea vastaus: Yhdystie 8000 on entinen nelostien osa, joka kulkee Kärsämäen Saviselältä Piippolaan.)

Lopuksi: Missä sijaitsee Suomen pisin silta?

Ja tekoäly vastaa: Suomen pisin silta on Raumansilta, joka sijaitsee Raumalla. Se on 1 090 metriä pitkä ja se ylittää Raumanlahden. Raumansilta on valtatie 8:n ylittävä silta ja se on yksi Suomen tärkeimmistä teistä, jonka kautta liikenne kulkee Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Raumansilta on rakennettu vuonna 1976 ja se on yksi Suomen vanhimmista ja pitkimmistä betonisista silloista. Se on myös tärkeä matkailunähtävyys ja sen yli kulkee vuosittain satoja tuhansia autoja ja moottoripyöriä.

(Oikea vastaus: Suomen pisin silta on Raippaluodon silta Mustasaaressa, pituus 1045 metriä, valmistunut 1997. Raumansiltakin on olemassa, tosin Porissa, kulkee Kirjurinluodolle Kokemäenjoen haaran ylitse, on valmistunut 1973 ja on pituudeltaan 72 metriä)





15.12.2022

Luegbrücke

Mitä yhteistä on Kaaresuvannolla ja Brennerin solalla? Eurooppatie E45 kulkee kummankin kautta.

Siihenpä ne isommat yhtäläisyydet taitavat loppuakin. Brennerin sola Itävallan ja Italian välillä on ikimuistoinen Alppien ylitysreitti, muun muassa siksi, että se vajaan 1400 metrin ylityskorkeudellaan on muita matalammalla. Aivan ensimmäiseksi roomalaiset eivät sen läpi teitään rakentaneet, "vasta" toisella vuosisadalla.

1960- ja 1970-luvuilla rakennettiin solaan moottoritie. Komeudella on mittaa 350 kilometriä, josta vain 35 on Itävallan puolella. Tie alkaa Innsbruckista Brennerautobahnina ja vaihtuu valtakunnanrajalla Autostrada del Brenneroksi ja jatkuu Bolzanon ja Veronan kautta Modenaan.

Aikakirjoihin on merkitty, että tie olisi maailman ensimmäinen vuoristomoottoritie. Aikanaan se on ollut huima nähtävyys suurine siltoineen ja postikortit kävivät hyvin kaupaksi.

Lähestyttäessä Italian rajaa Itävallan puolella on yli 1800 metriä pitkä Luegbrücke. Se on sikäläisen terminologian mukaisesti "rinnesilta". Silta kulkee vuorten rinteessä korkealla laakson yläpuolella. Vuoren rinteen jyrkkyys on parhaimmillaan 50 astetta. Pilarit on porattu rinteeseen parinkymmenen metrin syvyyteen.

Rakentamisen jälkeen on pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen määrä kasvanut räjähdysmäisesti ja Brennerin tien ruuhkat ovat ajoittain massiiviset. Innsbruckista reitti jatkuu Saksaan Müncheniin ja kolmisen vuotta sitten Teillä ja Turuilla kirjoitti artikkelissa Vuoristosota Itävallan ja Saksan välisestä ruuhkien aiheuttamasta skismasta. Brennerin rautatie nousee sekin lähes 1400 metriin ja on hidas. Siksi on rakenteilla Innsbruckin ja Italien Franzensfesten välille alempana kulkeva 64 kilometrin mittainen pohjatunneli. Aivan meren pinnan tasolla sekään ei kulje: Franzensfeste on noin 750 metrin korkeudessa ja Innsbruck 570:n. Tunneli on valmistumassa aikaisintaan vuonna 2032.

Ennakoitua paljon suuremmat liikennemäärät ovat johtaneet siihen, että vuonna 1968 valmistunut Luegbrücke on surkeassa kunnossa. Sitä vahvistetaan paraikaa tekohengityksen hengessä, mutta sen on ilmoitettu olevan elinkaarensa päässä vuonna 2024.

Paikkaseudulla on vaadittu sillan sijaan tunnelia, mutta se ei toteudu monestakaan syystä: Rakentaminen on kalliimpaa, ylläpito on kalliimpaa ja turvamääräysten takia tunneli pitää sulkea huoltotöiden ajaksi. Viimeksi mainittu toisi Luegin kylänraitille valtavan määrän sitä liikennettä, jota kyläläiset eivät haluaisi nähdä edes rinteessä. 

Sillan remontista on suunnitelma. Nykysillan ulkopuolelle tehdään tilapäissilta, jolle liikenne siirretään. Sen jälkeen puretaan nykyinen silta ja sen tilalle rakennetaan uuden sillan sisempi ajorata. Lopuksi tilapäisilta puretaan ja sen paikalle rakennetaan ulompi ajorata. Arviolta parin vuoden ajan liikenne soljuu 1+1 kaistaisena. Varmasti hitaasti.

Luegbrücke ei ole Brennerin baanan tunnetuin silta. Ykkössijaa pitää Innsbruckin eteläpuolella sijaitseva Wipptalin ylittävä Europabrücke. Se nousee 190 metrin korkeudelle laakson pohjasta ja oli valmistuessaan vuonna 1963 Euroopan korkein silta ja sen 146,5 metriä korkea pilari oli maailman korkein.

11.12.2022

Valtatie 9a

Kun vuonna 1933 arvovaltainen kulkulaitoskomitea Kyösti Kallion johdolla julkaisi suunnitelmansa Suomen päätieverkoksi, ehdotettujen teiden luettelossa oli 30 tietä. Numerot 1-29 ja niiden lisäksi 9a.

9a? Siis kuinka?

Kyseessä oli lyhyt Karkun ja Hämeenkyrön välinen tie, joka olisi ollut eräänlainen oikotie Turusta Pohjanmaalle ja pohjoiseen Satakuntaan.


Ehdotus valtatieksi 9a merkitty vihreällä. Pohjakarttana Maanteiden yleiskartta 1952.

Vaikka kulkulaitoskomitean suunnitelma saikin suopean vastaanoton ja vaikka se pääosin toteutuikin, valtatietä 9a ei koskaan syntynyt.

Esitetyssä muodossaan aika ajoi sen ohitse. Sotien jälkeen ajatukset teiden rakentamisesta uusiutuivat varsin radikaalisti ja ensimmäisten uusien reittien joukossa oli valtatien 9 uusi linjaus. Karkun ja Siuron linjauksen sijaan tie rakennettiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta osapuilleen suoraan Nokialle. Tämäkään linjaus ei ollut ongelmaton jyrkkien ja pitkien Sarkolan mäkien takia, mutta se on sitten oma juttunsa. Kolmostien ja ysitien välisen oikotien pituus olisi kaksinkertaistunut.

No miten sitten kävi? Oikotie rakennettiin!

Karkun ja Siuron välinen tieosuus ysitietä oli paikoitellen haastava ja näyttäisi siltä, että vuoden 1939 linjausratkaisuja olisi jossain vaiheessa korjattu.


Suomen tiekartta, lehti 3 vuodelta 1939

Vielä vuoden 1950 yleiskartta esittää Mouhijärven Häijään ja Salmin välisen osuuden valtatienä 11. Kuitenkin jo vuoden 1952 Maanteiden yleiskartta esittää ysitien reitiksi Karkku-Häijää-Salmi ja alueen vanhin peruskarttalehti vuodelta 1961 on linjassa tämän kanssa. Häijää-Salmi palasi kuitenkin valtatieksi 11 muutaman vuoden ajaksi Häijään-Nokian uuden tien oltua vielä rakenteilla.


Peruskartta 1961

Jossain määrin kiehtovaa on, että ehdotetun valtatien 9a pohjoinen osa valmistui hyvin aikaisin, jo 1950-luvulla ennen kolmos- ja ysiteiden uudelleen rakentamista. Tie rakennettiin jonkin verran lännemmäs vanhoja teitä ja sen pohjoinen pää vietiin Kyröskoskelle. Niin siis kävi, että kun kolmostietä vasta rakennettiin Kyröskosken ja Hämeenkyrön kohdalla, osa hylättyä valtatietä oli jo valmiina!


Peruskartta 1961. Kolmostie halkoo Kyröskoskea.

Vammalan-Nokian tien valmistuttua liikennetarve vanhalla ysitien linjalla ei kuitenkaan kadonnut muun muassa Siuron ja Linnavuoren teollisuuden takia. Tien geometriasta ja kunnosta esitettiin varsin suorasukaisia kannanottoja. Tien rakentaminen aloitettiin vuonna 1966 ja töitä jatkettiin ainakin vuoteen 1969.

Kun teiden numerointia laajennettiin valta- ja kantateistä, tieosuus Vammalasta-Häijäälle sai numeron 249 ja Häijää-Kyröskoski numeron 262. Numeron vaihtuminen valtatien poikki kuljettaessa oli tuolloin varsin yleinen käytäntö. Olisi varmaan ollut sopimatonta esittää, että maantie olisi lähes valtatien veroinen antamalla sen säilyttää risteyksessä numeronsa, hyvänen aika.

Myöhemmin myös Vammalan-Äetsän-Keikyän tie Kokemäenjoen pohjoisrannalla numeroitiin tieksi ja 249. Tällöin Punkalaitumen-Vammalan tien 252 numerointi jatkettiin Vammalan keskustan halki tielle 249. Vuoden 1996 numerointireformissa myös pohjoispää sai numerokseen 249.

"Valtatie 9a" on varsin hyvätasoinen vähintään tavanomaista kantatietä laadultaan vastaava tie ja liikennemäärätkin viittaavat siihen, että tie toimii alkuperäisessä tarkoituksessaan. Varsinkin pohjoisosa on rakentamisajankohtansa mukaisesti jokseenkin suora. Koska se ei kulje lättänämaastossa, se siksi paikoitellen on kumpuileva.

Historia usein toistaa itseään; ei entisenlaisena mutta sen kaltaisena. Kun kolmostien uusi Hämeenkyrön ohittava osuus valmistui, vanha tie muuttui yhdystieksi 2620 ja tämä alkaa risteyksestä, jossa aiemmin lähti tie 262 Häijään suuntaan.

7.12.2022

Lujuusoppia

Teillä ja Turuilla raportoi melko tuoreeltaan artikkelissa Liimapuupalkki Norjassa sattuneesta puurakenteisen ristikkosillan romahtamisesta, joka johti 14 muun sillan välittömään sulkemiseen tarkastusta varten. Suljetut sillat on pääosin avattu, osin paino- tai nopeusrajoituksella. Osa on edelleen täysin suljettuina.

Trettenin sillan tapauksessa tutkimukset ovat vieneet siihen suuntaan, että ristikkorakenteen vinosauvat olisivat pettäneet. Onnettomuustutkinnan loppuraporttia ei vielä ole.

Norjan tieviranomaiset ovat päätyneet hakemaan naapurista apua, jo puolueettomuuden nimissä. Ruotsin tiehallinto on antanut asiantuntija-apua.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että mainituista 14 sillasta kymmentä joudutaan vahvistamaan. Listan perusteella puusillat ovat moniongelmaisia: Lujuuteen (tai oikeastaan sen menetykseen) vaikuttavat arvioitua enemmän lämpötilavaihtelut, kosteus, tuulivoimat ja aiemmat törmäykset siltojen rakenteisiin. Myös suunnitteluvirheitä on nähty ja rakentaminenkaan ei aina ole vastannut suunnitelmia.

Se, mitä näille silloille tehdään ja milloin, on vielä auki. Avatut sillat eivät tietenkään ole välittömässä sortumavaarassa, mutta niiden käyttöikä saattaa jäädä suunniteltua lyhyemmäksi.

Tieviranomainen on ilmoittanut, että uusille puuristikkosilloille ei tulla antamaan rakennuslupaa, kunnes asiasta toisin päätetään. Tämä tarkoittaa sitä, että tiellä 3 Tynsetissä menossa oleva työmaa Tunna-joen yli tulee myöhästymään. Suunniteltua puu-betoniliittorakenteista siltaa ei rakenneta, vaan vahvana kandidaattina on terässilta.


Tunnan sillan suunnitelma, jonka kohtaloksi tuli jäädä pöytälaatikkoon

Teekkaripoikana tuli opiskelluksi jonkin verran lujuusoppia ja myös sauvarakenteita. Silloin kiersi lausahdus, että lujuusoppi on oopiumia teekkarille. Niin se taitaa olla norjalaiselle siltainsinöörillekin.

3.12.2022

Teillä ja Turuilla koeajaa: Hämeenkyrönväylä

Kuluvan viikon keskiviikkona 30.11.2022 saavutettiin eräs virstanpylväs: Hämeenkyrönväylä valtatiellä 3 avattiin liikenteelle. Kolmostien ehkä kiusallisin kohta saatettiin historiaan.

Hämeenkyrönväylää on sijoiteltu kartalle ja sitä on suunniteltu vuosikymmenet. Nyt väistynyt tielinja kulkee taajamassa ja sitä ovat koristaneet kaksi koivuin varustettua liikenneympyrää. Koivutkin ovat jo ehtineet kasvaa suuriksi.

Teillä ja Turuilla kävi tutustumassa uuteen ihmeeseen heti avaamista seuraavana päivänä hieman tuhruisessa kelissä. 

Uutta tietä on siis kymmenkunta kilometriä. Tampereen suunnalla se sijoittuu metsämaisemaan ja Hämeenkyrön kohdalla se kulkee maastokäytävässä, joka on kaukoviisaasti jätetty lähes yhteen kasvaneiden Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamien välillä rakentamattomaksi.

Koeajoraportin kirjoittajalla on positiivinen ongelma: Mitä kirjoitetaan tiestä, joka on aivan odotusten mukainen?

Kyseessä on nelikaistainen keskikaiteella varustettu ei-moottoritie. Se on hyvinkin mahdollisesti tietyyppi, jollaiseksi EU:n runkotieverkkoon sisältyvät runkotiet aikaa myöden rakennetaan. Tiessä on kolme liittymää: alku- ja loppupäässä sekä Kyrösjärven itäpuolen seututien 276 liittymässä.

Tampereen suunnasta saavuttaessa on vastassa uuden ja vanhan tien saumakohta, johon on rakennettu eritasoliittymä. Liikenne Hämeenkyröön ohjataan tätä kautta.


Töitä on vielä kesken. Muun muassa joissakin opasteissa on vielä ruksiteipit jäljellä.

Alkuosa tekee loivia kaarroksia ja kalliotakin on louhittu. Itse Hämeenkyrön kohta on lähes suora. Se on sen verran hyvin piilotettu meluvallien sisään, että tietämättömälle jää täysin tuntemattomaksi se seikka, että tässä kuljetaan kahden taajaman välistä käytävää.


Hämeenkyrö oikealla, Kyröskoski vasemmalla, kuten näkyy.


Kaarteilua mäkimaisemassa

Hämeenkyrön liittymässä tien luoteispäässä on paikallisten yhteyksien lisäksi kulku seututielle 249 Sastamalan suuntaan. Hieman yllättävästi viitoituksessa esiintyy myös nimi Häijää. Se on valtatien 11 risteyksen ympärille kehittynyt taloudellisten aktiviteettien alue, jota voitaneen pitää Mouhijärven entisen kunnan päätaajamana. Alue kuuluu nykyisin Sastamalan kaupunkiin.

Luoteispäässä on kolmen kilometrin mittainen aiemmin valmistunut osuus 2+1-tietä Kyröskosken liittymään.


Kyröskosken liittymästä kohti Hämeenkyrön liittymää

Toiseen suuntaan ajettaessa Hämeenkyrön liittymässä hieman hämmästyttää se, että nyt Häijää onkin pääviitoituskohteena ja Sastamala toisena. 

Seututie 276 on saanut pari kilometriä uutta linjaa. Näin on vältytty Heiskan liittymän sijoittamiselta aivan Kyrösjärven laskujoen Pappilanjoen rannalle. Paikallisessa lehtikirjoittelussa on varsin kärkevästikin moitittu tiehanketta siksi, että joidenkin mielestä Heiska on virheellinen nimivalinta. Asiat lienevät siis varsin hyvin.

Uuden tien päätepisteen jälkeen tehdään vielä tietöitä. Lopullisesti työmaa valmistuu vuoden 2023 aikana. Siihen asti on hyvä tiedostaa, että tiellä voi liikkua työkoneita.


Tampereen suuntaan tien päätepisteessä ei enää viitoiteta taakse jääneeseen Hämeenkyröön


Vasemman kaistan päättyminen ilmoitetaan riittävän selvästi.


Meluaitojen rakentaminen on vielä kesken.

Varsin mielenkiintoinen uutuus on pohjoiseen kulkevalle liikenteelle annettava etäisyystieto myös Seinäjoelle tien 19 kautta. Tämä liittynee siihen, että Jalasjärven-Seinäjoen-Kokkolan tie nostettiin runkoteiden joukkoon. Ehkäpä "joka tietoa lisää se tuskaa lisää" ‑ajattelu hiljalleen kaikkoaa viitoituksesta.

Nelikaistainen tie syystä tai toisesta houkuttelee myös häiriökäyttäytymisen. Kurakelilläkin pitää ohittaessa työntyä 20 metrin päähän ohitettavan keulasta, vaikka vasen kaista olisi vapaana kilometrikaupalla kumpaankin suuntaan.

Se, mikä jää uudelta tieltä puuttumaan, on eeppinen laskeutuminen Hämeenkyrön sillanpääläisiin maisemiin 50 metriä alemmaksi Kirkkojärven rantaan.


Laskeutuminen sateisena kesäpäivänä Kirkkojärvelle

Tiesuunnitelman mukaan vanha valtatie muuttuu yhdystieksi 2620. Tämä numero ei näy maastossa (ainakaan vielä), vaan Tampereen suuntaan opastetaan katkoviivareunuksin kolmostielle.

Vanhan ja uuden tien kontrasti on poikkeuksellisen vahva. Hämeenkyrössä on ollut useita huoltoasemia valtatien varrella ja näille uuden tien aukeaminen ei tiedä hyvää. Siitä huolimatta Teillä ja Turuilla toteaa loppulausunnossaan lakonisesti: Lisää näitä!