Jo parikymppisenä opiskelijanplanttuna teollisuustalouteen sun muuhun tutustuneena kävi ilmi luvun pii maaginen asema. Siihen suuntaan, että tuotteen hinta tehtaan portilla on suuruusluokkaa pii kertaa välittömät raaka-aine- ja valmistuskustannukset. Erinomainen peukalosääntö, jolle on ollut vuosien varrella paljon käyttöä.
Turun suunnalle on valmistunut pitkään ajetun Kaarinan läntisen ohikulkutien eli Paraistenväylän eli Kurkelan-Kuusiston maantien tiesuunnitelma. Se on liikenne- ja viestintävirastossa hyväksytty kesäkuussa ja nyt se on nähtävillä kivasti heinäkuun ajan. Pitäähän potentiaalisten valitusten määrä yrittää minimoida.
Kyse on siitä, että ykköstien ja Kirjalansalmen sillan välinen osuus seututiestä 180 eli Saaristotiestä siirrettäisiin pois Kaarinan keskustasta. Uusi noin kuuden kilometrin mittainen reitti alkaisi Kurkelan liittymästä, jatkuisi parannettavaa nykyistä katuverkkoa, ylittäisi Kuusistonsalmen, kulkisi Kuusiston saaren poikki ja yhtyisi nykyiseen linjaukseen juuri Kirjalansalmen pohjoispuolella.
Punaisella parannettava osuus, vihreällä nykyinen katuverkko kaksiajorataiseksi levennettynä ja keltaisella uusi tie.
Suunnitelma perustuu vuodelta 2010 olevaan yleissuunnitelmaan. Liikenneympyrät on muutettu tavanomaisiksi risteyksiksi. Mahtaakohan rekkamiesten palaute tuonut suunnittelijan maanpinnalle.
Kuusiston saaren keskelle on piirretty eritasoliittymä.
Päivän eufemismi: Läjitysalueet ovat nykyisin säilytysalueita
Uuden ja vanhan tien haaraan on suunnittelutyön edetessä sovitettu jos jonkinlaista eritasoratkaisua. Kustannussyistä tiesuunnitelmaan on kuitenkin päässyt alikululla varustettu T-liittymä,
Kuusistonsalmen ylittämiseen ja alittamiseen on esitetty niin tunnelia kuin erilaisia siltaratkaisuja. Vesilupa on saatu kuusiaukkoiselle palkkisillalle, jonka alikulkukorkeus on 15,5 metriä. Tämä Auvaisbergin silta on loivalla kaarella ja sen Kuusiston puoleinen pää on noin kahdeksan metriä korkeammalla kuin mantereen puoleinen.
Sillalle tulee varsin leveä kevyen liikenteen väylä. Lisäksi sitä reunustavat kolme metriä korkeat läpinäkyvät meluesteseinät. Niitä on sitten paikallisten amatööritaiteilijoiden hyvä koristella purkkimaaleilla paperipulan takia. Helsingistä varmaankin saa tarvittaessa apulaispormestaritasoista konsultointiapua.
Tiesuunnitelmasta valitusaika on vielä menossa. Alueella asuu tai sieltä omistaa maata sellaista väkeä, jolla on niin osaamista kuin ehkä intressiäkin viedä asiat hallinto-oikeuksiin. Ehkä ei kannata aivan henkeä pidätellen luottaa siihen, että lapiot lyötäisiin maahan alkuvuodesta 2026.
On syntynyt maan tapa, että erilaisia infrahankkeita tarjoillaan poliitikoille ilmeisen epärealistisin kustannusarvioin. Monen hankkeen lopullinen hintalappu saadaan mainitulla teollisuustalouden peukalosäännöllä: Kerrotaan piillä. Tässä vaiheessa poliitikkojen rahkeet yleensä eivät kestä jarrun painamista.
Tämän hankkeen yleissuunnitelma päätyi rakentamiskustannusten osalta 28,5 miljoonan euroon ja nyt arvio on 114,4 miljoonaa. Kun otetaan huomioon elinkustannusindeksin nousu 1,33-kertaiseksi, päästään lukuun 3,02, mikä ei ole kovinkaan kaukana piistä. Koska rakentamisen aikana aina tapahtuu pikku yllätyksiä, vähintään piin saavuttaminen on todennäköistä.
Se, että yleissuunnitelman luvuilla ei ole mitään asiayhteyttä todellisuuteen, antaa aiheen kysyä, mikä on yleissuunnitelman tarkoitus ja arvo yleensäkin. Muutenkin suunnitelmien hyöty-kustannuslaskelmat ovat kovin spekulatiivisia. Yleissuunnitelmassa on henkilöliikenteen aikasäästön rahalliset hyödyt arvioitu 30 vuoden jaksolla yli kaksinkertaisiksi rakennuskustannuksiin verrattuna. Aikasäästöksi on arvioitu jopa viisi (5) minuuttia. Taitaapa olla melko harvinainen ilmiö sellainen hallintoalamainen, joka päivittäisen 5+5 minuutin työmatkan aikasäästön voi muuttaa rahaksi. Siksi todellinen rahallinen hyöty aikasäästöstä jää minimaaliseksi.