3.10.2012

Sivussa

Tienristeys on hyvin usein ollut merkittävä kohtauspaikka ja onhan monesta liikenneväylien solmukohdasta kasvanut kaupunkikin.

Mutta koska kehitys kehittyy, monet risteykset jäävät sivuun pääväyliltä. Osalle jää paikallinen merkitys ja osa voi tyystin kadotakin.

Aikoinaan valtatiet 1, 2 ja 3 lähtivät kaikki Helsingin keskustasta luoteeseen. Kolmostie haarautui kohti Nurmijärveä Pitäjänmäellä. Tämä Pitäjänmäenmäentie ja Konalantien risteys on edelleenkin jäljellä, jos kohta aika reippaasti laajenneena.

Nykyisinhän kolmostie haarautuu Helsingin Töölöntullissa. Ykkös- ja kakkosteiden risteys oli parikymmentä vuotta samassa paikassa, mutta nykyisin se sijaitsee Vihdin Palojärvellä, 37 kilometrin päässä Helsingistä.



Pitäjänmäki

1950-luvun topografikartassa Pitäjänmäki oli kovin saman näköinen kuin nykyisinkin. Ympäröivät teollisuusalueet ovat kasvaneet reippaasti.



Ykkös- ja kakkostiet jatkoivat yhdessä aina Nummen pitäjän Saukkolaan asti. Teiden risteys on suunnilleen alkuperäisellä paikallaan lakkautetun ohituskaistan yläpäässä. Ykköstie vain on nykyisin seututie 110 ja kakkostie yhdystie 1253. Kuntakaan ei ole enää Nummi, vaan Nummi-Pusula ja ensi vuoden alussa nimikilpiä taas vaihdetaan Nummi-Pusulan yhdistyessä Lohjaan.

(Ohituskaista kulkee kansan suussa myös Eino Grönin ohituskaistana. Laulajakuuluisuus ajoi tutkaan taajamassa sijaineella ohituskaistalla toistasataa. Vastaavien tapausten takia ohituskaista lakkautettiin.)



Saukkola

Hämeenlinnan eteläpuolella lähellä Miemalan kylää sijaitsi ennen valtatien 3 ja kantatien 55 risteys. Kantatie 55 kulki tuolloin Porvoosta tähän risteykseen asti, kun se nykyisin on typistetty Mäntsälään. Numeroinnista huolimatta valtatietä suositumpi reitti Helsingistä Hämeenlinnaan kulki nelostietä Hausjärvelle ja sieltä 55-tietä Hämeenlinnaan ikivanhaa Hämeentietä. Tämä risteys olikin eräänlainen "kahden kolmostien" haara.

Nykyisin Hämeenlinnan ja Turengin välinen entinen kantatie on jäänyt yhdystieksi 13842 ja vanha kolmostien reitti on yhdystie 13839.



Miemala

Muutama kilometri pohjoiseen, Hämeenlinnan Kankaantaustassa sijaitsee entinen kolmostien ja kymppitien risteys, siltä ajalta kuin moottoritietä ei ollut ja Hämeen Härkätie oli kymppitie. Nykyisin nämä tiet risteävät Hattelmalan eritasoliittymäkompleksissa.



Kankaantaka

Nelostien ja viitostien haara on liikkunut pariinkin otteeseen. Aluksi se sijaitsi Tuusulan Hyrylässä. Risteys on jäänyt muuttuneen taajamarakenteen alle. Ennen nykyistä sijaintiaan Heinolan Lusissa haarautumispiste sijaitsi Lahden pohjoispuolella Holmassa. Holman ruuhkat olivat maankuulut. Ne olisivat helpottaneet, jos tuolloin olisi keksitty liikenneympyrä ratkaisuksi.

Nykyisin Holman risteyksen läpi kulkee entinen nelos- ja viitostien reitti seututienä 140 ja siihen liittyy valtatieksi 24 muuttunut entinen nelostie. Risteyksellä on paikallista merkitystä läheisen kauppakeskuksen sisääntuloreittinä.



Holma

Samalla tavoin kuin Holman risteys Lahdessa oli ruuhkainen kuutos- ja seiskateiden risteys Pernajan Koskenkylässä. Viikonloppujonot Kouvolan suunnasta olivat uutisoinnin arvoisia.

Seiskatien muuntuminen moottoritieksi vei myös kuutostietä hieman sivuun ja nyt tämä Loviisan Koskenkylässä sijaitseva risteys on kovin hiljainen. Seiskatie on muuttunut seututieksi 170 ja kuutostien vanha linjaus on pudonnut alasarjaan, yhdystieksi 11888.



Koskenkylä

Ehkäpä suurimman muutoksen on kokenut valtateiden 3 ja 12 risteys. Alkuperäinen sijaitsi Pälkäneen Kyllössä; aluetta kutsutaan nykyisin Laitikkalaksi. Kuvassa oikealla on kylätieksi muuttunut entinen kolmostie ja vasemmalle kaartaa entinen valtatie 12, nykyinen Kuiseman yhdystie 13959.



Kyllö

Nykyisin teiden 3 ja 12 risteys sijaitsee linnuntietä viitisenkymmentä kilometriä luoteeseen Nokian Pitkäniemessä. Se on toinen Suomessa sijaitsevista kahden moottoritien täydellisestä risteyksestä ja ramppeja riittää.



Pitkäniemi






2 kommenttia:

janne.pohjala kirjoitti...

Hieno kooste Matti!

Lauri Kytömaa kirjoitti...

Tuo Pitäjänmäen topografikartta 50-luvulta kuvaa tilannetta maastossa ainakin ennen vuotta 1943, luultavasti ennen vuotta 1940. Vuoden -43 ilmakuvissa näkyy Marttilassa asuinkatuja, ja Kaupintien "nykyinen" itäpää Mätäjoen eteläpuolella; Radan eteläreunaan valmistui Strömbergin tehtaan laajennus vuonna 1940, ja tuossa menee pohjois-etelä-suuntainen tie tehdashallin poikki.