1990-luvun luokitusreformi toi Seinäjoelle valtatiet 18 ja 19. Valtatie 19 on selkeä runkoreitti etelästä Keski-Pohjanmaalle. Se korvasi kantatien 64 eteläosan ja kantatien 67 Seinäjoelta valtatielle 8. Valtatie 18 taas on maantienpalasia uudelleen numeroimalla synnytetty Vaasan ja Jyväskylän välinen reitti, jota Teillä ja Turuilla on pariinkin otteeseen pilkannut. Se kuitenkin korvasi kantatien 64 pohjoisosan ja niin numero 64 taas poistui Suomen kartalta.
Valtatien 19 peruspulma oli sen työntyminen Seinäjoen katuverkkoon. Pari viikkoa sitten viimein saatiin avatuksi viimeinenkin osuus pitkään suunnitellusta noin 18,5 kilometrin mittaisesta itäisestä ohitustiestä. Muutenhan tie avattiin jo vuosi sitten, mutta kaavaseikat viivästyttivät pohjoisinta osuutta.
Tie on jatkuva keskikaiteella varustettu ohituskaistatie. Se liittyy ympäröivään tieverkkoon kuuden eritasoliittymän kautta. Kartassa vielä varauksena oleva Routakallion liittymä on toteutettu.
Karttaan on katkoviivoilla mustalla merkitty valtatien 19 entinen reitti. Rengonharjulta Törnävälle tie on muuttunut seututieksi 7036 ja asemakaava-alueella kaduksi. Kantatie 67 on saanut hieman lisää pituutta Nurmoon asti.
Nurmoon on keksitty laittaa komia liikenneympyrä, tai oikeastaan kolme. Ohikulkutie liittyy vanhaan tiehen eritasoliittymässä, jossa ylätaso on liikenneympyrä. Tämä on jo saanut paikkaseutulaisten keskuudessa lempinimenkin: Maailmanpyörä.
Maailmanpyörään liittyy pari muutakin ympyrää.
Ohituskaistaa
Vaikka Seinäjoki ja Nurmo ovatkin nykyisin yhtä kuntaa, vanhat naapurussuhteet tuntuvat pysyvän voimissaan. Seinäjokinen projektipäällikkö teetti Maailmanpyörään lisäkilven, jonka alun perin oli tarkoitus olla paikallaan pari päivää, Kuitenkin jokin ylempi taho sai vihiä asiasta ja lisäkilpi määrättiin poistamaan ennenaikaisesti.
Seinäjoen itäisen ohitustien valmistuminen on varsin merkittävä virstanpylväs: Se poistaa viimeisen päätieverkolla sijaitsevan kohdan jossa läpiajoliikenne ohjataan kaupungin keskustan katuverkolle pullonkaulaan. Haminan pullonkaula avattiin vuosi sitten. Tokihan tieverkolle jää kyläkeskustoja, sellaisiakin jotka ovat ottaneet itselleen kaupunki-tittelin, mutta ne harvemmin ovat pullonkauloja. Pahin jäljelle jäävä taajamapullonkaula taitaa olla Vaajakoski.
2 kommenttia:
Onko Lahti alennettu takaisin kyläksi? VT12 kulkee edelleen Lahden sekä Hollolan keskustaajaman Salpakankaan läpi, liikennevaloristeyksiä taitaa olla toistakymmentä ja Lahden keskusta-alueella taajamarajoitus 50 km/h.
Määrittelykysymyksiähän nämä ovat. Lahti-kysymystä mietin ja jätin sen laskuista seuraavista syistä: Vt12+St296:n liikennemäärät Salpakankaan itäpuolella ovat lähes kolminkertaiset verrattuna länsipuolella Vt12+Kt54:n liikennemääriin. Volyymi on siis suurelta osin paikallista, ei läpiajoliikennettä. Vt12 kulkee pääosin keskustan laidalla pääosin maantietasoista reittiä ja katuverkon reunalla käydään vain 3-4 korttelin matka rautatieaseman nurkalla. Tästä kokemusperäisesti ei ole pullonkaulaksi, joka oli kappaleen avainsana. Lisäksi tuokin kohta on helposti kierrettävissä epävirallista ohikulkutietä St296 Renkomäen kautta. Seinäjoella ja Haminassa luontevaa kiertomahdollisuutta ei ole.
Lahden tuleva eteläinen ohitustie perustuu länsipäässään juuri St296:een.
Hollola ei ole kaupunki ja Salpakankaalla ei olla katuverkossa. Liikennevaloista huolimatta 2+2-tie vetää varsin mallikkaasti. Tapaus on samankaltainen kuin toinen määrittelykysymys Jyväskylä. Siellähän Rantaväylä on kompromissi, jolla korvattiin ajatukset kaupungin halkaisevasta moottoritiestä. Rantaväyläkin on 2+2-kaistainen liikennevalo-ohjattu maantie. Sujuva, ei pullonkaula.
Lähetä kommentti