Teillä ja Turuilla raportoi melko tuoreeltaan artikkelissa Liimapuupalkki Norjassa sattuneesta puurakenteisen ristikkosillan romahtamisesta, joka johti 14 muun sillan välittömään sulkemiseen tarkastusta varten. Suljetut sillat on pääosin avattu, osin paino- tai nopeusrajoituksella. Osa on edelleen täysin suljettuina.
Trettenin sillan tapauksessa tutkimukset ovat vieneet siihen suuntaan, että ristikkorakenteen vinosauvat olisivat pettäneet. Onnettomuustutkinnan loppuraporttia ei vielä ole.
Norjan tieviranomaiset ovat päätyneet hakemaan naapurista apua, jo puolueettomuuden nimissä. Ruotsin tiehallinto on antanut asiantuntija-apua.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että mainituista 14 sillasta kymmentä joudutaan vahvistamaan. Listan perusteella puusillat ovat moniongelmaisia: Lujuuteen (tai oikeastaan sen menetykseen) vaikuttavat arvioitua enemmän lämpötilavaihtelut, kosteus, tuulivoimat ja aiemmat törmäykset siltojen rakenteisiin. Myös suunnitteluvirheitä on nähty ja rakentaminenkaan ei aina ole vastannut suunnitelmia.
Se, mitä näille silloille tehdään ja milloin, on vielä auki. Avatut sillat eivät tietenkään ole välittömässä sortumavaarassa, mutta niiden käyttöikä saattaa jäädä suunniteltua lyhyemmäksi.
Tieviranomainen on ilmoittanut, että uusille puuristikkosilloille ei tulla antamaan rakennuslupaa, kunnes asiasta toisin päätetään. Tämä tarkoittaa sitä, että tiellä 3 Tynsetissä menossa oleva työmaa Tunna-joen yli tulee myöhästymään. Suunniteltua puu-betoniliittorakenteista siltaa ei rakenneta, vaan vahvana kandidaattina on terässilta.
Tunnan sillan suunnitelma, jonka kohtaloksi tuli jäädä pöytälaatikkoon
Teekkaripoikana tuli opiskelluksi jonkin verran lujuusoppia ja myös sauvarakenteita. Silloin kiersi lausahdus, että lujuusoppi on oopiumia teekkarille. Niin se taitaa olla norjalaiselle siltainsinöörillekin.
3 kommenttia:
Tästä tapauksesta kuulisi mielellään lisää. Kokemuksen perusteella sanoisin, että liimapalkin liimasauma ei ole riittävän elastinen käytettäväksi silloissa. Rakenteen heikkeneminen tapahtuu, kun palkki kuivuu sateen jälkeen. Puurakennuksissa liimapalkki on erinomainen rakenne, mutta paikka onkin katettu ja kuiva. Silloissa samanlainen suojaus on vaikeampi, mutta ei sentään mahdoton toteuttaa.
Asiaan palataan, jos Norjan onnettomuustutkinta tuo jossain vaiheessa asiaan uutta oleellista tietoa.
Liimapuupalkkien sauman heikentymistä myös lämpötila- ja kosteusvaihteluiden takia on arveltu. Sauma ei kuitenkaan ole ainoa kysymyksen arvoinen kohta. On arveltu, että liimapuupalkkien ja teräksen erilainen lämpölaajenemiskerroin on aiheuttanut jännityksiä, joita ei ole osattu ottaa huomioon. Trettenin tapauksessa ilmeisesti on pelissä mukana suunnitteluvirhekin: Näyttäisi siltä, että osaan vinosauvoista on kohdistunut suunniteltuun nähden kaksinkertaisia vetojännityksiä.
Jossain määrin vaikuttaa siltä, että kaupalliset FEM-pohjaiset lujuuslaskentaohjelmistot eivät riittävän hyvin osaisi mallintaa puuta materiaalina. Elementtimenetelmät alun perin ovat perustuneet metallien kaltaisten periaatteessa homogeenisten materiaalien käyttäytymisen mallintamiseen. Puussa kuitenkin on erilaisia kuituja, aukkoja, oksanpaikkoja ja kaikkea muuta sellaista, joka voi tehdä mallintamisen epävarmaksi ja varsinkin materiaalin väsymisen mallintamisen.
Onnettomuustutkintaraportti tapauksesta on nyt julkistettu
Lähetä kommentti