Teillä ja Turuilla on muutama kuukausi sitten kommentoinut aietta uudelleennumeroida 17-tie ysitieksi, otsikolla "Epätoivoista".
Nyt on Liikenne- ja viestintäministeriö sitten pannut paremmaksi.
Valtatie 17 katoaa kartalta ja ysitietä ei jatketa vain Joensuuhun asti, vaan peräti Venäjän rajalle Niiralaan. Niinpä myös kantatie 70 katoaa kartalta, jo toistamiseen Suomen pääteiden historiassa.
Seuraavaksi onkin mielenkiintoista veikata, mitä käyttöä nyt vapautuvalle numerolle 17 mahtaakaan löytyä. Teillä ja Turuilla arvaa, että Pielisen itäpuolen kantatie 73 Kontiolahti-Lieksa-Nurmes muutetaan valtatieksi. Jos joensuulaisen liikennemisterin saavutukset muuten ovatkin jääneet vähäisiksi, saisipahan hankituksi halvalla uuden valtatien vaalipiiriinsä.
16.2.2010
13.2.2010
Parlez-vous français?
Ranskalaista liikennettä pidetään usein kaoottisena ja välttämisen arvoisena. Asia ei oikeastaan ole näin.
Kaoottiseltahan se usein näyttää, mutta se on yllättävän joustavaa ja muut huomioon ottavaa. Ranskalaiseen ajattelutapaan kuuluu se, että säännöistä tarvittaessa poiketaan eikä niitä tulkita niin pikkumaisesti kuin usein Suomessa. Toisaalta joissakin asioissa ollaan hyvin tarkkoja, kuten esimerkiksi vilkun käytössä. Jos ranskalainen joutuu ajamaan viisi senttiä keskiviivan väärälle puolelle, vilkku jokseenkin varmasti laitetaan päälle.
Yksi ranskalainen kipupiste on Pariisin Boulevard Périphérique: kaupungin ydinosien ja esikaupunkien väliin sijoittuva kehätie. Tie on pääosin 4+4-kaistainen ja tunnetusti ruuhkainen.
Ulkonäöstään huolimatta tie ei ole moottoritie, vaan virallisessa luokituksessa katu. Niinpä vieraspaikkakuntalaista saattaa hätkähdyttää, että tien liittymät on tasa-arvoisia, joten rampeilta liittyviä oikealta tulevina väistetään. Tällä ajettaneen sitä, että ruuhkatilanteessa on parempi pitää ruuhka kehätiellä kuin katuverkossa.
Lisäksi menettelytapa on, että oikeanpuoleisin kaista on tarkoitettu lähinnä erkanevalle ja liittyvälle liikenteelle. Siten sekoittuminen ei haittaa läpiajavaa liikennettä. Asian vakuudeksi ramppien kohdalla on kiinteä valkoinen viiva kieltämättä kaistan vaihdon. Tämä olisi Suomessakin harkitsemisen arvoinen käytäntö.
Liittymisramppi. Huomaa tasa-arvoisesta risteyksestä muistuttavat liikennemerkit sekä rampillä että päätiellä
Rampin nokalla näyttää tältä. Kiihdytyskaistan ja päätien välillä ei ole kaistaviivoitusta, mikä kehottaa vetoketjun käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Huomaa kiinteä viiva reunimmaisten kaistojen välissä.
Kaoottiseltahan se usein näyttää, mutta se on yllättävän joustavaa ja muut huomioon ottavaa. Ranskalaiseen ajattelutapaan kuuluu se, että säännöistä tarvittaessa poiketaan eikä niitä tulkita niin pikkumaisesti kuin usein Suomessa. Toisaalta joissakin asioissa ollaan hyvin tarkkoja, kuten esimerkiksi vilkun käytössä. Jos ranskalainen joutuu ajamaan viisi senttiä keskiviivan väärälle puolelle, vilkku jokseenkin varmasti laitetaan päälle.
Yksi ranskalainen kipupiste on Pariisin Boulevard Périphérique: kaupungin ydinosien ja esikaupunkien väliin sijoittuva kehätie. Tie on pääosin 4+4-kaistainen ja tunnetusti ruuhkainen.
Ulkonäöstään huolimatta tie ei ole moottoritie, vaan virallisessa luokituksessa katu. Niinpä vieraspaikkakuntalaista saattaa hätkähdyttää, että tien liittymät on tasa-arvoisia, joten rampeilta liittyviä oikealta tulevina väistetään. Tällä ajettaneen sitä, että ruuhkatilanteessa on parempi pitää ruuhka kehätiellä kuin katuverkossa.
Lisäksi menettelytapa on, että oikeanpuoleisin kaista on tarkoitettu lähinnä erkanevalle ja liittyvälle liikenteelle. Siten sekoittuminen ei haittaa läpiajavaa liikennettä. Asian vakuudeksi ramppien kohdalla on kiinteä valkoinen viiva kieltämättä kaistan vaihdon. Tämä olisi Suomessakin harkitsemisen arvoinen käytäntö.
Liittymisramppi. Huomaa tasa-arvoisesta risteyksestä muistuttavat liikennemerkit sekä rampillä että päätiellä
Rampin nokalla näyttää tältä. Kiihdytyskaistan ja päätien välillä ei ole kaistaviivoitusta, mikä kehottaa vetoketjun käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Huomaa kiinteä viiva reunimmaisten kaistojen välissä.
12.2.2010
57 ja puoli
Porvoon öljynjalostamolle Kilpilahteen eli Sköldvikiin ruvetaan rakentamaan uutta tietä. Nykyinen seututie 148 on ainoa kunnollinen tie ja yhden tien varassa oleva öljynjalostamo on jonkinmoinen riski.
Tie sijoittuu nykyisen länsipuolelle ja se ulottuu vanhalle Porvoontielle eli tielle 170 asti. Valtatie 7:lle rakennetaan uusi liittymä.
E18-tien numerointisuunnitelmassa ei ole varauduttu tähän uuteen liittymään, joka sijoittuu nykyisten Hangelbyn ja Kulloon liittymien väliin. Näiden liittymien numerot ovat 57 ja 58.
Tulisikohan uuden liittymän numeroksi hieman ennalta arvattavasti 57B vai ehkä luovaan tyyliin 57,5? Tosin liittymä on sen verran lähempänä Kulloon kuin Hangelbyn liittymää, että sille voisi hyvällä omallatunnolla interpoloida myös numeron 57,6.
Tie sijoittuu nykyisen länsipuolelle ja se ulottuu vanhalle Porvoontielle eli tielle 170 asti. Valtatie 7:lle rakennetaan uusi liittymä.
E18-tien numerointisuunnitelmassa ei ole varauduttu tähän uuteen liittymään, joka sijoittuu nykyisten Hangelbyn ja Kulloon liittymien väliin. Näiden liittymien numerot ovat 57 ja 58.
Tulisikohan uuden liittymän numeroksi hieman ennalta arvattavasti 57B vai ehkä luovaan tyyliin 57,5? Tosin liittymä on sen verran lähempänä Kulloon kuin Hangelbyn liittymää, että sille voisi hyvällä omallatunnolla interpoloida myös numeron 57,6.
10.2.2010
Valokuvia
Googlen suomalaisen valokuvausprojektin tulokset on sitten julkaistu. Hätkähdyttävän määrän tiekilometrejä Googlen väki on kuvausautollaan ajanut.
Kuvista voi tieharrastajakin löytää yhtä toista mielenkiintoista ilman tarvetta käydä paikan päällä.
Orosmäen tunnelin läntinen suu ykköstiellä. Kuva: Google
Selvä kipupiste ovat siltakuvat. Sillat kun tyypillisesti ovat näyttävimpiä juuri muualta kuin sen ylittävältä tieltä katsottuna. Siltojen kuvaamisen tarvitaan siis edelleen perinteisiä menetelmiä, joskus jopa venettä.
Kuvista voi tieharrastajakin löytää yhtä toista mielenkiintoista ilman tarvetta käydä paikan päällä.
Orosmäen tunnelin läntinen suu ykköstiellä. Kuva: Google
Selvä kipupiste ovat siltakuvat. Sillat kun tyypillisesti ovat näyttävimpiä juuri muualta kuin sen ylittävältä tieltä katsottuna. Siltojen kuvaamisen tarvitaan siis edelleen perinteisiä menetelmiä, joskus jopa venettä.
27.1.2010
Numerointi uusiksi?
Suomalainen pääteiden numerointi vuonna 1938 tehtiin varsin loogisesti: Valtaosin tiet lähtivät viuhkamaisesti Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Viipurista. Tieverkon sittemmin kehittyessä loogisuus on päässyt vähän ränsyistymään.
Eurooppateiden numerointiperiaate on selkeä: Pohjois-eteläsuuntaiset tiet ovat numeroltaan parittomia ja numerot kasvavat kohti itää. Itä-länsisuuntaiset tiet ovat parittomia ja numerot kasvavat kohti etelää.
Numerointi ei tietenkään voi olla täysin puhdasoppinen, koska tiet mutkittelevat ja on olemassa myös lounais-koillis- ja luoteis-kaakkoissuuntaisia teitä. Kulkeepa Suomessakin osa E63-tietä E75-tien itäpuolella.
Mitäpä jos leikittäisiin ajatuksella, että muutettaisiin Suomen valta- ja kantatieverkon numerointi vastaavanlaiseksi. Suunnilleen nykyinen päätieverkko voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta:
1 Turku-Vaasa-Oulu-Tornio-Kilpisjärvi
3 Uusikaupunki-Harjavalta
5 Turku-Huittinen-Kankaanpää-Kauhajoki-Seinäjoki-Ylivieska-Oulu
7 Tammisaari-Salo-Forssa
9 Helsinki-Pori
11 Helsinki-Tampere-Vaasa
13 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää
15 Jalasjärvi-Seinäjoki-Vaasa
17 Tampere-Kuru-Virrat-Alavus-Lapua-Uusikaarlepyy
19 Hämeenlinna-Kangasala-Orivesi-Virrat-Alajärvi-Pietarsaari
21 Orivesi-Keuruu-Karstula-Haapajärvi-Kärsämäki
23 Tuulos-Padasjoki
25 Lahti-Jämsä-Mänttä
27 Jyväskylä-Kokkola
29 Viitasaari-Himanka
31 Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu
33 Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki
35 Kajaani-Rovaniemi-Kittilä-Muonio
37 Iisalmi-Raahe
39 Porvoo-Kouvola-Heinola
41 Kotka-Kouvola-Mikkeli-Suonenjoki-Kuopio
43 Kotka-Lappeenranta
45 Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä
47 Mikkeli-Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi-Sodankylä
49 Joensuu-Kajaani
51 Joensuu-Lieksa-Nurmes
53 Kuhmo-Ämmänsaari
2 Hanko-Helsinki
4 Turku-Helsinki-Vaalimaa
6 Tammisaari-Lohja-Hyvinkää-Porvoo
8 Forssa-Riihimäki-Lahti
10 Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Joensuu
12 Naantali-Turku-Loimaa-Tampere
14 Mikkeli-Puumala-Imatra
16 Heinola-Mikkeli-Savonlinna-Parikkala
18 Rauma-Tampere-Lahti
20 Savonlinna-Kitee
22 Pori-Tampere-Jyväskylä-Varkaus-Joensuu-Niirala
24 Pori-Virrat-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Ilomantsi
26 Kaskinen-Kauhajoki-Alavus-Saarijärvi-Äänekoski-Kuopio
28 Vaasa-Lapua-Viitasaari-Siilinjärvi-Nurmes-Kuhmo
30 Kokkola-Haapajärvi-Iisalmi-Nurmes
32 Kalajoki-Kajaani-Kuhmo
34 Oulu-Kajaani-Vartius
36 Oulu-Kuusamo
38 Aavasaksa-Rovaniemi-Kuusamo
40 Pello-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla
42 Kolari-Kittilä-Sodankylä-Salla
44 Kittilä-Inari-Ivalo-Rajajooseppi
46 Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo
48 Karigasniemi-Kaamanen-Sevettijärvi
50 Karigasniemi-Utsjoki-Nuorgam
Eurooppateiden numerointiperiaate on selkeä: Pohjois-eteläsuuntaiset tiet ovat numeroltaan parittomia ja numerot kasvavat kohti itää. Itä-länsisuuntaiset tiet ovat parittomia ja numerot kasvavat kohti etelää.
Numerointi ei tietenkään voi olla täysin puhdasoppinen, koska tiet mutkittelevat ja on olemassa myös lounais-koillis- ja luoteis-kaakkoissuuntaisia teitä. Kulkeepa Suomessakin osa E63-tietä E75-tien itäpuolella.
Mitäpä jos leikittäisiin ajatuksella, että muutettaisiin Suomen valta- ja kantatieverkon numerointi vastaavanlaiseksi. Suunnilleen nykyinen päätieverkko voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta:
1 Turku-Vaasa-Oulu-Tornio-Kilpisjärvi
3 Uusikaupunki-Harjavalta
5 Turku-Huittinen-Kankaanpää-Kauhajoki-Seinäjoki-Ylivieska-Oulu
7 Tammisaari-Salo-Forssa
9 Helsinki-Pori
11 Helsinki-Tampere-Vaasa
13 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää
15 Jalasjärvi-Seinäjoki-Vaasa
17 Tampere-Kuru-Virrat-Alavus-Lapua-Uusikaarlepyy
19 Hämeenlinna-Kangasala-Orivesi-Virrat-Alajärvi-Pietarsaari
21 Orivesi-Keuruu-Karstula-Haapajärvi-Kärsämäki
23 Tuulos-Padasjoki
25 Lahti-Jämsä-Mänttä
27 Jyväskylä-Kokkola
29 Viitasaari-Himanka
31 Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu
33 Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki
35 Kajaani-Rovaniemi-Kittilä-Muonio
37 Iisalmi-Raahe
39 Porvoo-Kouvola-Heinola
41 Kotka-Kouvola-Mikkeli-Suonenjoki-Kuopio
43 Kotka-Lappeenranta
45 Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä
47 Mikkeli-Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi-Sodankylä
49 Joensuu-Kajaani
51 Joensuu-Lieksa-Nurmes
53 Kuhmo-Ämmänsaari
2 Hanko-Helsinki
4 Turku-Helsinki-Vaalimaa
6 Tammisaari-Lohja-Hyvinkää-Porvoo
8 Forssa-Riihimäki-Lahti
10 Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Joensuu
12 Naantali-Turku-Loimaa-Tampere
14 Mikkeli-Puumala-Imatra
16 Heinola-Mikkeli-Savonlinna-Parikkala
18 Rauma-Tampere-Lahti
20 Savonlinna-Kitee
22 Pori-Tampere-Jyväskylä-Varkaus-Joensuu-Niirala
24 Pori-Virrat-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Ilomantsi
26 Kaskinen-Kauhajoki-Alavus-Saarijärvi-Äänekoski-Kuopio
28 Vaasa-Lapua-Viitasaari-Siilinjärvi-Nurmes-Kuhmo
30 Kokkola-Haapajärvi-Iisalmi-Nurmes
32 Kalajoki-Kajaani-Kuhmo
34 Oulu-Kajaani-Vartius
36 Oulu-Kuusamo
38 Aavasaksa-Rovaniemi-Kuusamo
40 Pello-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla
42 Kolari-Kittilä-Sodankylä-Salla
44 Kittilä-Inari-Ivalo-Rajajooseppi
46 Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo
48 Karigasniemi-Kaamanen-Sevettijärvi
50 Karigasniemi-Utsjoki-Nuorgam
23.1.2010
Missä Euroopan raja kulkee?
Kuluneen viikon aikana saatiin avatuksi Lieksassa Peilisen jäätie. Tällä Kolin ja Vuonislahden ylittävällä jäätiellä on pituutta seitsemän kilometriä ja se oikaisee Kolin ja Lieksan välistä reittiä kymmeniä kilometrejä.
Tíe syötettiin lehdistölle Euroopan pisimpänä jäätienä ja valtaosa lehdistöstä tiedon nielaisikin kritiikittömästi. Turha faktojen tarkistaminenhan tunnetusti saattaa pilata hyvän uutisen.
Oulunsalon ja Hailuodon välinen jäätie aurataan etäälle lauttaväylästä ja sillä on pituutta kymmenkunta kilometriä. Ainakin Helsingin Sanomat tuntee maantietoa sen veran, että se tunnistaa tämänkin seudun kuuluvan Eurooppaan. Siksi se uutisoikin Euroopan sisävesien pisimmästä jäätiestä.
Miksi olla vaatimattomia? Ensi vuonna voitaisiin mainiosti tiedottaa maailman pisimmästä lieksalaisesta jäätiestä. Sitä asemaa tuskin kukaan lähtisi kiistämään.
Tíe syötettiin lehdistölle Euroopan pisimpänä jäätienä ja valtaosa lehdistöstä tiedon nielaisikin kritiikittömästi. Turha faktojen tarkistaminenhan tunnetusti saattaa pilata hyvän uutisen.
Oulunsalon ja Hailuodon välinen jäätie aurataan etäälle lauttaväylästä ja sillä on pituutta kymmenkunta kilometriä. Ainakin Helsingin Sanomat tuntee maantietoa sen veran, että se tunnistaa tämänkin seudun kuuluvan Eurooppaan. Siksi se uutisoikin Euroopan sisävesien pisimmästä jäätiestä.
Miksi olla vaatimattomia? Ensi vuonna voitaisiin mainiosti tiedottaa maailman pisimmästä lieksalaisesta jäätiestä. Sitä asemaa tuskin kukaan lähtisi kiistämään.
15.1.2010
Suomen Lauttaliikenne Oy
Gammasora Oy:n ura maantielauttojen operaattorina jäi sitten aika lyhyeksi. Destian pöytälaatikkoyhtiö ehdittiin vuodenvaihteessa nimetä nimelle Suomen Lauttaliikenne Oy, Finlands Färjetrafik Ab.
Ja kuten asiaan kuuluu, yritystä ei tietenkään voi kutsua omalla nimellään, vaan sille on keksitty aputoiminimi Finnferries. Suomalainen kotimaanliikennettä harjoittava yritys ei tietenkään pärjää ilman englannilta kuulostavaa nimeä. Muutenkin Finn-alkuinen nimi osoittaa suorastaan oivaltavaa mielikuvitusta.
Ja kuten asiaan kuuluu, yritystä ei tietenkään voi kutsua omalla nimellään, vaan sille on keksitty aputoiminimi Finnferries. Suomalainen kotimaanliikennettä harjoittava yritys ei tietenkään pärjää ilman englannilta kuulostavaa nimeä. Muutenkin Finn-alkuinen nimi osoittaa suorastaan oivaltavaa mielikuvitusta.
14.1.2010
Vanhaa rouvaa ronkitaan
Hännilänsalmen uusi silta nelostiellä avattiin lokakuussa 2009 ja tielle vuosien aikana syntynyt pullonkaula laukesi. Tusinasilta mikä tusinasilta, vaikka koristeet muistuttavatkin vanhasta kauniista 1960-luvun riippusillasta.
Vanhan sillan säilyttämistä ei katsottu aiheelliseksi ja nyt tämä vanha rouva on saanut kimppuunsa kaivinkoneen ja muita ronkkijoita, jotka hävittävät sillan kesään mennessä. Yksi luku tiehistoriaa on mennyttä.
Sääli.
Vanhan sillan säilyttämistä ei katsottu aiheelliseksi ja nyt tämä vanha rouva on saanut kimppuunsa kaivinkoneen ja muita ronkkijoita, jotka hävittävät sillan kesään mennessä. Yksi luku tiehistoriaa on mennyttä.
Sääli.
13.1.2010
Paikka paikan päällä
Suomen autoistumisen eräänlainen monumentti on Helsinkiä kiertävä Kehä III. Tie on ykköstien ja seiskatien välillä valmistunut ensi kertaa noin 45 vuotta sitten. Sen jälkeen onkin jokseenkin taukoamatta jossain kohdassa tietä ollut parannustyömaa. Useita kohtia on paikattu useaankin otteeseen.
Nyt on suunnittelupöydällä Vantaalla osuus Espoon rajalta kolmostien länsipuolelle. Entinen Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri, nykyinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue (Sic!), on tuonut framille suunnitelman osuuden parantamiseksi.
Suunnitelmaan sisältyy muun muassa kummallisiksi jäänteiksi vajonneiden Askiston ja Hämeenkylän liittymien uusiminen. Kummastakaan ei nimityksensä vastaisesti ole tulossa eritasoliittymiä, vaan liittymät yhdistetään rinnakkaiskadulla. Siten esimerkiksi Askistoon tulevaisuudessa pääsisi lännestä Hämeenkylän liittymän kautta.
Samoin Petikon hieman improvisoidun oloinen liittymä lakkautetaan ja hieman idemmäksi rakennetaan uusi. Lisäksi Raappavuoren liittymän rampit uusitaan mielekkäämmiksi. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen väyliä.
Varsin kevyitä muutoksia tulee vanhan Porintien liittymään. Liittymähän oli aikoinaan vaarallinen tasoliittymä ja melkoinen pullonkaula. Se on rakennettu ainakin kolmeen otteeseen uusiksi.
Kuten tavallista, suunnitelmat ehkä mahdollisesti kai joskus muuttuvat todeksi.
Nyt on suunnittelupöydällä Vantaalla osuus Espoon rajalta kolmostien länsipuolelle. Entinen Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri, nykyinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue (Sic!), on tuonut framille suunnitelman osuuden parantamiseksi.
Suunnitelmaan sisältyy muun muassa kummallisiksi jäänteiksi vajonneiden Askiston ja Hämeenkylän liittymien uusiminen. Kummastakaan ei nimityksensä vastaisesti ole tulossa eritasoliittymiä, vaan liittymät yhdistetään rinnakkaiskadulla. Siten esimerkiksi Askistoon tulevaisuudessa pääsisi lännestä Hämeenkylän liittymän kautta.
Samoin Petikon hieman improvisoidun oloinen liittymä lakkautetaan ja hieman idemmäksi rakennetaan uusi. Lisäksi Raappavuoren liittymän rampit uusitaan mielekkäämmiksi. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen väyliä.
Varsin kevyitä muutoksia tulee vanhan Porintien liittymään. Liittymähän oli aikoinaan vaarallinen tasoliittymä ja melkoinen pullonkaula. Se on rakennettu ainakin kolmeen otteeseen uusiksi.
Kuten tavallista, suunnitelmat ehkä mahdollisesti kai joskus muuttuvat todeksi.
28.12.2009
Gammasora
Kukas ajaa maantielauttoja uudenvuodenpäivästä alkaen? No Gammasora Oy tietysti.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan organisaatiorakenne vaikuttaa paikoin hieman epätoivoiselta. Entinen Tielaitos jaettiin vuonna 1991 kahtia hallinto- ja tuotantotehtävien erottamiseksi Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tieliikelaitos otti markkinointinimekseen Destia. Sittemmin EU sanoi "ei" mallille, jossa valtion liikelaitokset kilpailevat yksityisten yrittäjien kanssa urakoista. Siksi Tieliikelaitos yhtiöitettiin vuoden 2008 Destia Oy:ksi.
Nyt valtio hakee mahdollisuutta luopua osin tai kokonaan Destiasta. Maantielauttaliikenne halutaan pitää valtion hallussa ja siksi Destia Oy hajoitetaan kahtia ja lauttaliiketoiminta siirretään Destian pöytälaatikosta löytyneeseen Gammasora Oy:hyn, jonka kaikki osakkeet siirtyvät suoraan valtion omistukseen.
Tavan mukaan Gammasora varmaankin saa uuden nimen. Tosin nykyinenkin sopisi vallitsevaan ajattelutapaan: Siitä ei pysty päättelemään yrityksen toimialaa. Muodissa kuitenkin ovat mukalatinaa olevat lyhyehköt nimet. Teillä ja Turuilla asettaa valtion vapaasti harkittaviksi ehdokkaat Lossia, Heilua, Purkkia ja Överiäs.
No missä kaiken tämän pihvi? Kilpailutuksessa tietysti. LVM on pitkään haaveillut kustannustason putoamisesta kilpailutuksen kautta. Hämmästys ministeriössä on ollut suurta, kun oven takana ei ole ollutkaan tarjoajien loputonta jonoa. Ministeriön haavekuvia joskus tulee ihmetellyksi. Esimerkiksi sellaisten tahojen määrä maailmassa, joilla olisi tarjolla vapaana 80 sentin jäissä kulkevia lauttoja kaksi kappaletta Hailuodon reitille, lienee verraten alhainen.
Hieman koominen onkin Destian joulun alun lehdistötiedote, jossa firma kehuu voittaneensa kaikki viisi maantielauttakilpailua. Sekä Destia että LVM häveliäästi vaikenevat kilpailuun osallistuneiden tahojen määrästä.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan organisaatiorakenne vaikuttaa paikoin hieman epätoivoiselta. Entinen Tielaitos jaettiin vuonna 1991 kahtia hallinto- ja tuotantotehtävien erottamiseksi Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tieliikelaitos otti markkinointinimekseen Destia. Sittemmin EU sanoi "ei" mallille, jossa valtion liikelaitokset kilpailevat yksityisten yrittäjien kanssa urakoista. Siksi Tieliikelaitos yhtiöitettiin vuoden 2008 Destia Oy:ksi.
Nyt valtio hakee mahdollisuutta luopua osin tai kokonaan Destiasta. Maantielauttaliikenne halutaan pitää valtion hallussa ja siksi Destia Oy hajoitetaan kahtia ja lauttaliiketoiminta siirretään Destian pöytälaatikosta löytyneeseen Gammasora Oy:hyn, jonka kaikki osakkeet siirtyvät suoraan valtion omistukseen.
Tavan mukaan Gammasora varmaankin saa uuden nimen. Tosin nykyinenkin sopisi vallitsevaan ajattelutapaan: Siitä ei pysty päättelemään yrityksen toimialaa. Muodissa kuitenkin ovat mukalatinaa olevat lyhyehköt nimet. Teillä ja Turuilla asettaa valtion vapaasti harkittaviksi ehdokkaat Lossia, Heilua, Purkkia ja Överiäs.
No missä kaiken tämän pihvi? Kilpailutuksessa tietysti. LVM on pitkään haaveillut kustannustason putoamisesta kilpailutuksen kautta. Hämmästys ministeriössä on ollut suurta, kun oven takana ei ole ollutkaan tarjoajien loputonta jonoa. Ministeriön haavekuvia joskus tulee ihmetellyksi. Esimerkiksi sellaisten tahojen määrä maailmassa, joilla olisi tarjolla vapaana 80 sentin jäissä kulkevia lauttoja kaksi kappaletta Hailuodon reitille, lienee verraten alhainen.
Hieman koominen onkin Destian joulun alun lehdistötiedote, jossa firma kehuu voittaneensa kaikki viisi maantielauttakilpailua. Sekä Destia että LVM häveliäästi vaikenevat kilpailuun osallistuneiden tahojen määrästä.
26.12.2009
Jorvaksen moottoritie
Ennen sotia valmistunut Jorvaksentie Helsingistä Kirkkonummen Jorvakseen on elinikänsä aika kokenut monen monta muutosta. Moottoritieksi väylä muuttui Espoonlahdelle asti jo nelisenkymmentä vuotta sitten, vain viitisentoista vuotta Porkkalan palautumisen jälkeen.
Espoonlahdelta Kirkkonummelle 1960-luvulla valmistunut ensimmäisen Jorvaksentien korvannut tieosuus oli aikoinaan leveä ja komea. Tämä kaksikaistainen tieosuus on jäänyt väestönkasvun jälkeen ja nyt onkin kolmannen Jorvaksentien aika. Kymmenkilometrisen moottoritietyömaan urakkasopimus on allekirjoitettu ja ensimmäiset puut on kaadettu. Työmaa kestää vajaat kolme vuotta: valmista pitäisi olla syksyllä 2013.
Espoonlahdelta Kirkkonummelle 1960-luvulla valmistunut ensimmäisen Jorvaksentien korvannut tieosuus oli aikoinaan leveä ja komea. Tämä kaksikaistainen tieosuus on jäänyt väestönkasvun jälkeen ja nyt onkin kolmannen Jorvaksentien aika. Kymmenkilometrisen moottoritietyömaan urakkasopimus on allekirjoitettu ja ensimmäiset puut on kaadettu. Työmaa kestää vajaat kolme vuotta: valmista pitäisi olla syksyllä 2013.
25.12.2009
Eikä yksikään kelvannut
Vuoden vaihteessa astuu liikennehallinnon organisaatiouudistus, jossa nykyinen virastorakenne pistetään päreiksi ja tuhkasta nousee kaksi uutta virastoa: Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto.
Liikennevirastoon yhdistyy osia Tiehallinnosta, Merenkulkulaitoksesta ja Ratahallintokeskuksesta. Peruslogiikka muutoksessa on synergiassa: Kaikki mainitut virastot toimivat liikenteen alalla.
Muutos on osin paluuta entiseen: Vesirakennusasiat olivat vuoteen 1990 silloisen TVL:n eli Tie- ja vesirakennuslaitoksen vastuulla, kunnes ne siirrettiin Merenkulkuhallitukseen.
Aika näyttää, toimiiko synergia aidosti. Vaikka autot, laivat ja junat ovat kaikki liikennettä, niitä liikutetaan kovin eri periaattein ja myös väylät ovat kovin erilaisia.
Takavuosina yhdistettiin valtionyhtiöt Imatran Voima ja Neste uudeksi energiayhtiöksi Fortum. Tätäkin muutosta ajettiin etupäässä virkamies- ja poliitikkovoimin varoituksista huolimatta. Varsin pian synergiat ymmärrettiin nollan arvoisiksi, tai pikemminkin negatiivisiksi ja ero oli edessä.
Liikennevirasto sai joulun alla pääjohtakseen osastopäällikkö Juhani Tervalan liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kukaan kolmesta nykyisestä pääjohtajasta ei virkaan siis kelvannut. Jossain määrin oireellista on se, että vain Tiehallinnon pääjohtaja oli hakijoiden joukossa. Kertooko tämä kevyestä sitoutumisesta, vai mistä, jää spekuloitavaksi.
Liikennevirastoon yhdistyy osia Tiehallinnosta, Merenkulkulaitoksesta ja Ratahallintokeskuksesta. Peruslogiikka muutoksessa on synergiassa: Kaikki mainitut virastot toimivat liikenteen alalla.
Muutos on osin paluuta entiseen: Vesirakennusasiat olivat vuoteen 1990 silloisen TVL:n eli Tie- ja vesirakennuslaitoksen vastuulla, kunnes ne siirrettiin Merenkulkuhallitukseen.
Aika näyttää, toimiiko synergia aidosti. Vaikka autot, laivat ja junat ovat kaikki liikennettä, niitä liikutetaan kovin eri periaattein ja myös väylät ovat kovin erilaisia.
Takavuosina yhdistettiin valtionyhtiöt Imatran Voima ja Neste uudeksi energiayhtiöksi Fortum. Tätäkin muutosta ajettiin etupäässä virkamies- ja poliitikkovoimin varoituksista huolimatta. Varsin pian synergiat ymmärrettiin nollan arvoisiksi, tai pikemminkin negatiivisiksi ja ero oli edessä.
Liikennevirasto sai joulun alla pääjohtakseen osastopäällikkö Juhani Tervalan liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kukaan kolmesta nykyisestä pääjohtajasta ei virkaan siis kelvannut. Jossain määrin oireellista on se, että vain Tiehallinnon pääjohtaja oli hakijoiden joukossa. Kertooko tämä kevyestä sitoutumisesta, vai mistä, jää spekuloitavaksi.
11.12.2009
Puppunimiä
Kielitoimisto on arvostellut vuoden alussa aloittavalle Liikenteen turvallisuusvirastolle keksittyä nimeä TraFi kielenvastaisena.
Kielitoimisto on aivan oikeassa. Nimen TraFi nyt ensin luulisi tarkoittavan Liikennevirastoa, ei Liikenteen turvallisuusvirastoa. Toisaalta jo ison alkukirjaimen tökkääminen keskelle nimeä olisi jo kuvitellut olevan menneiden aikojen lapsellisuuksia.
Kaiken kaikkiaan valtion virastojen ja ns. liikelaitosten hinku keksiä itselleen hassunhauskoja nimilyhenteitä on trendinä hyvin kummastuttava. Haluavatko esimerkiksi Ficora (Viestintävirasto), Ake (Ajoneuvohallintokeskus), Finavia (Ilmailulaitos) ja Fimea (uusi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) piilottaa todellisen asemansa ja pelikenttänsä käsittämättömän nimen taakse, ilmeisesti haluavat.
Kielitoimisto on aivan oikeassa. Nimen TraFi nyt ensin luulisi tarkoittavan Liikennevirastoa, ei Liikenteen turvallisuusvirastoa. Toisaalta jo ison alkukirjaimen tökkääminen keskelle nimeä olisi jo kuvitellut olevan menneiden aikojen lapsellisuuksia.
Kaiken kaikkiaan valtion virastojen ja ns. liikelaitosten hinku keksiä itselleen hassunhauskoja nimilyhenteitä on trendinä hyvin kummastuttava. Haluavatko esimerkiksi Ficora (Viestintävirasto), Ake (Ajoneuvohallintokeskus), Finavia (Ilmailulaitos) ja Fimea (uusi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) piilottaa todellisen asemansa ja pelikenttänsä käsittämättömän nimen taakse, ilmeisesti haluavat.
26.11.2009
Tietotekniikkaa
Teillä ja turuilla on kuukausi kuukaudelta enemmän hämmästellyt toimintaa ykköstien tunneleissa. Tien suunnitellusta avaamisesta on kulunut toista vuotta ja tie on edelleen toistuvasti suljettuna tunnelijärjestelmien testaamisen vuoksi. Vastikään osassa tunneleista on ollut toinen putki suljettuna päiväkaupalla ja tulevana viikonloppuna koko Muurlan-Lohjan osuus on jälleen kerran suljettu lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan.
Onkin perin fiksua, että vanhalle ykköstielle on rakennettu kiinteä kiertotieopastus.
Sattuneista syistä Teillä ja turuilla tietää, että tietotekniikkaprojekteilla on joskus taipumus hieman venähtää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tunnelijärjestelmien toimittaja on lähtenyt soitellen sotaan ja lähtenyt keksimään pyörää uudelleen ainoina työvälineinään viivotin ja suorakulma.
Komiikan ja tragedian välinen raja on kuin veteen vedetty viiva. Tehtäköön kompromissi ja kutsuttakoon tunneliprojektia tragikomediaksi.
Onkin perin fiksua, että vanhalle ykköstielle on rakennettu kiinteä kiertotieopastus.
Sattuneista syistä Teillä ja turuilla tietää, että tietotekniikkaprojekteilla on joskus taipumus hieman venähtää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tunnelijärjestelmien toimittaja on lähtenyt soitellen sotaan ja lähtenyt keksimään pyörää uudelleen ainoina työvälineinään viivotin ja suorakulma.
Komiikan ja tragedian välinen raja on kuin veteen vedetty viiva. Tehtäköön kompromissi ja kutsuttakoon tunneliprojektia tragikomediaksi.
21.11.2009
Siirretäänpä yksi kaupunki
Pohjoisruotsalaista Kirunan kaupunkia vaivaa jonkinasteinen ongelma: Se on siirrettävä muualle.
Kiruna on kaivoskaupunki, jonka keskusta sijaitsee Luossavaaran ja Kiirunavaaran välisellä alueella. Luossavaara on kaivettu tyhjiin, mutta Kiirunavaaran alla on rautamalmia vielä kymmeniksi vuosiksi.
Malmisuoni on ikäänkuin valtava levy, joka työntyy kaupungin alle. Kaivoksen ulottuminen kaupungin alle aiheuttaa sortumavaaran. Sortumavaaravyöhykkeen arvioidaan ulottuvan keskustan reunalle vuoteen 2012 mennessä. Joskus 2080-luvulla koko nykyinen kaupunkialue on sortumavaaravyöhykkeellä.
Kiruna onkin päätetty siirtää nykyistä pohjoisemmaksi Luossavaaran ympärille. Siirto tapahtuu tietysti vähitellen.
Isot siirtotyöt aloitetaan rautatien ja maanteiden uudelleenrakentamisella. Rautatie linjataan Kiirunavaaran takaa. Eurooppatie E10 siirretään nykyistä pohjoisemmaksi. Rautatie on kaivoksen elinehto ja sen valmistumisen tavoiteaikataulu on vuosi 2012. Samaa aikataulua noudatetaan pääteiden rakentamisen osalta. Tieurakka ei ole valtavan suuri, siirrettäviä teitä on viitisentoista kilometriä.
Kiruna on kaivoskaupunki, jonka keskusta sijaitsee Luossavaaran ja Kiirunavaaran välisellä alueella. Luossavaara on kaivettu tyhjiin, mutta Kiirunavaaran alla on rautamalmia vielä kymmeniksi vuosiksi.
Malmisuoni on ikäänkuin valtava levy, joka työntyy kaupungin alle. Kaivoksen ulottuminen kaupungin alle aiheuttaa sortumavaaran. Sortumavaaravyöhykkeen arvioidaan ulottuvan keskustan reunalle vuoteen 2012 mennessä. Joskus 2080-luvulla koko nykyinen kaupunkialue on sortumavaaravyöhykkeellä.
Kiruna onkin päätetty siirtää nykyistä pohjoisemmaksi Luossavaaran ympärille. Siirto tapahtuu tietysti vähitellen.
Isot siirtotyöt aloitetaan rautatien ja maanteiden uudelleenrakentamisella. Rautatie linjataan Kiirunavaaran takaa. Eurooppatie E10 siirretään nykyistä pohjoisemmaksi. Rautatie on kaivoksen elinehto ja sen valmistumisen tavoiteaikataulu on vuosi 2012. Samaa aikataulua noudatetaan pääteiden rakentamisen osalta. Tieurakka ei ole valtavan suuri, siirrettäviä teitä on viitisentoista kilometriä.
20.11.2009
Hei heijastin heilumaan!
Lapissa kokeillaan uusia keinoja porokolarien vähentämiseksi. Keinot ovat varsin innovatiivisia.
Hiekoitushiekkaan sekoitetaan pieniä määriä koivutislettä ja kanankakkaa, joiden hajua porojen tiedetään inhoavan. Tällä yritetään vähentää porojen saapumista teille herkuttelemaan maantiesuolalla.
Toinen keino ovat heijastimet: Kahdensadan poron kaulaan ripustetaan tarrakiinnitteinen heijastinnauha. Näin toivotaan, että porot näkyisivät pimeässä nykyistä paremmin.
Vielä kun saataisiin heijastimet hirville.
Hiekoitushiekkaan sekoitetaan pieniä määriä koivutislettä ja kanankakkaa, joiden hajua porojen tiedetään inhoavan. Tällä yritetään vähentää porojen saapumista teille herkuttelemaan maantiesuolalla.
Toinen keino ovat heijastimet: Kahdensadan poron kaulaan ripustetaan tarrakiinnitteinen heijastinnauha. Näin toivotaan, että porot näkyisivät pimeässä nykyistä paremmin.
Vielä kun saataisiin heijastimet hirville.
Tunnelisortuma
Lounaisessa Norjassa on muutama tunti sitten jouduttu sulkemaan E134-tiellä sijaitseva Austmannlia-tunneli sortuman takia.
Tunneliongelmat eivät Norjassa ole mitenkään harvinaisia. Maastollisesti vaikeiden paikkojen ohittamiseen tunneli on ollut perusmenetelmä vuosikymmenten ajan. Uutiskynnyksen yli Suomessakin nousi Oslon länsipuolella tapahtunut E18-moottoritien tunnelin sortuminen kohta avajaisten jälkeen.
E134 on lounaisen Norjan valtasuoni Oslon ja Haugesundin välillä. Autmannlia-tunneli sijaitsee Haukelifjelletin tunturimassiivin reunassa. Se tekee vuoren sisällä yli 200 asteen kaarteen ja se ohittaa vanhan serpentiimaantien. Serpentiinitie on muinaismuisto eikä kelpaa kiertotieksi, vaan koko tieosuus täytyy sulkea korjauksen ajaksi. Matka Haugesundin ja Oslon välillä pitenee noin 75 kilometriä.
Haukelin tunnelitiellä on ollut muutenkin ongelmia. Tie on ensimmäisiä tunturinylitysteitä, joista on tehty ympärivuotisia tunnelein. Osuuden pisin tunneli on vuonna 1968 valmistunut kilometrin korkeudessa sijaitseva lähes kuuden kilometrin mittainen Haukeli-tunneli. Austmannlia-tunneli on valmistunut vuonna 1986. Tunneliosuus jäi pullonkaulaksi 4,0 metrin korkeusrajoituksen takia, kun ajoneuvojen maksimikorkeus kasvatettiin 4,2 metriin. Tunneleiden ulottuvuuksia jouduttiin varsin massiivisella projektilla kasvattamaan ja uusitut tunnelit avattiin vuonna 2007.
Tunneliongelmat eivät Norjassa ole mitenkään harvinaisia. Maastollisesti vaikeiden paikkojen ohittamiseen tunneli on ollut perusmenetelmä vuosikymmenten ajan. Uutiskynnyksen yli Suomessakin nousi Oslon länsipuolella tapahtunut E18-moottoritien tunnelin sortuminen kohta avajaisten jälkeen.
E134 on lounaisen Norjan valtasuoni Oslon ja Haugesundin välillä. Autmannlia-tunneli sijaitsee Haukelifjelletin tunturimassiivin reunassa. Se tekee vuoren sisällä yli 200 asteen kaarteen ja se ohittaa vanhan serpentiimaantien. Serpentiinitie on muinaismuisto eikä kelpaa kiertotieksi, vaan koko tieosuus täytyy sulkea korjauksen ajaksi. Matka Haugesundin ja Oslon välillä pitenee noin 75 kilometriä.
Haukelin tunnelitiellä on ollut muutenkin ongelmia. Tie on ensimmäisiä tunturinylitysteitä, joista on tehty ympärivuotisia tunnelein. Osuuden pisin tunneli on vuonna 1968 valmistunut kilometrin korkeudessa sijaitseva lähes kuuden kilometrin mittainen Haukeli-tunneli. Austmannlia-tunneli on valmistunut vuonna 1986. Tunneliosuus jäi pullonkaulaksi 4,0 metrin korkeusrajoituksen takia, kun ajoneuvojen maksimikorkeus kasvatettiin 4,2 metriin. Tunneleiden ulottuvuuksia jouduttiin varsin massiivisella projektilla kasvattamaan ja uusitut tunnelit avattiin vuonna 2007.
19.11.2009
Shikaani
Nelostielle Toivakan kohdalle aukeaa shikaani.
Tienparannusurakka on edennyt siihen tilanteeseen, että Viisarimäen eritasoliittymään ruvetaan rakentamaan. Liittymä tulee nelostien, seututien 618 (Viisarimäki-Toivakka-Lievestuore) ja yhdystien 6134 (Viisarimäki-Rutalahti-Hartola) risteykseen.
Työmaan alta nelostie siirretään 1,8 km pitkälle kiertotiereitille, joka on tavanomaista tiukemmilla mutkilla. Jyväskylästä tultaessa kaarretaan vasemmalle lähes 180 astetta, sitten tiukasti oikealle 90 astetta ja tulla tupsahdetaan T-risteykseen, josta käännytään oikealle.
Kiertotie on käytössä vuoden verran. Se on valtatietä kapeampi ja selkeä riskikohde. Olkaahan kunnolla siellä älkääkä koheltako.
Tienparannusurakka on edennyt siihen tilanteeseen, että Viisarimäen eritasoliittymään ruvetaan rakentamaan. Liittymä tulee nelostien, seututien 618 (Viisarimäki-Toivakka-Lievestuore) ja yhdystien 6134 (Viisarimäki-Rutalahti-Hartola) risteykseen.
Työmaan alta nelostie siirretään 1,8 km pitkälle kiertotiereitille, joka on tavanomaista tiukemmilla mutkilla. Jyväskylästä tultaessa kaarretaan vasemmalle lähes 180 astetta, sitten tiukasti oikealle 90 astetta ja tulla tupsahdetaan T-risteykseen, josta käännytään oikealle.
Kiertotie on käytössä vuoden verran. Se on valtatietä kapeampi ja selkeä riskikohde. Olkaahan kunnolla siellä älkääkä koheltako.
14.11.2009
Savontie
Valkeakosken ja Tampereen Hervannan välillä sijaitsee vanhan kolmostien ja Roine-järven väliin jäävä varsin suuri ja hyvin harvaan asuttu yhtenäinen metsäalue. Alueella on pituutta lähes 20 km ja pinta-alaa toistasataa neliökilometriä.
Alueen poikki kulkee yksi maantie: Vanhan Kangasalan-Lempäälän maantie joka vanhan kolmostien ja Roineenrannan Kaarina Maununtyttären tien välillä on yhdystie 3110, nimeltään Savontie.
Kyllähän Suomessa mutkaisia sorateitä on. Savontie on mutkaisuudessaan kärkikastia. Tie on sekä vaakasuoraan että pystysuoraan sellaisilla mutkilla, että välillä odottaa katselevansa tuulilasin läpi oman autonsa perävaloja. Tie on hieno esimerkki siitä, millaisia teitä ennen on vaikeaan maastoon kyetty rakentamaan.
Muina herkullisen mutkaisina teinä Teillä ja Turuilla mainitsee Myhinpään tien 5300 Hankasalmella ja Rautalammilla, Kuninkaantien 1050 Snappertunan ja Inkoon välillä ja Mieroisten-Askaisten-Merimaskun maantien. Viimeksimainittua on oiottu eikä se ole enää koko mitaltaan parasta A-luokkaa.
Savontien seudun muuttumiseen on painetta. Tien varteen suunnitellaan sekä maakaasuputkea että kivimurskaamoa. Erityisesti murskaamo väistämättä aiheuttaa painetta tien uusimiseen. Kannattaa käydä tutustumassa ennen kuin on myöhäistä.
Alueen poikki kulkee yksi maantie: Vanhan Kangasalan-Lempäälän maantie joka vanhan kolmostien ja Roineenrannan Kaarina Maununtyttären tien välillä on yhdystie 3110, nimeltään Savontie.
Kyllähän Suomessa mutkaisia sorateitä on. Savontie on mutkaisuudessaan kärkikastia. Tie on sekä vaakasuoraan että pystysuoraan sellaisilla mutkilla, että välillä odottaa katselevansa tuulilasin läpi oman autonsa perävaloja. Tie on hieno esimerkki siitä, millaisia teitä ennen on vaikeaan maastoon kyetty rakentamaan.
Muina herkullisen mutkaisina teinä Teillä ja Turuilla mainitsee Myhinpään tien 5300 Hankasalmella ja Rautalammilla, Kuninkaantien 1050 Snappertunan ja Inkoon välillä ja Mieroisten-Askaisten-Merimaskun maantien. Viimeksimainittua on oiottu eikä se ole enää koko mitaltaan parasta A-luokkaa.
Savontien seudun muuttumiseen on painetta. Tien varteen suunnitellaan sekä maakaasuputkea että kivimurskaamoa. Erityisesti murskaamo väistämättä aiheuttaa painetta tien uusimiseen. Kannattaa käydä tutustumassa ennen kuin on myöhäistä.
10.11.2009
Hätävarjelun liioittelua
Kolmostiellä rakennetaan uusiksi Kehä III:n liittymää. Tämän takia tielle on jouduttu rakentamaan lyhyt kiertotieosuus, jossa on nopeusrajoituksena 50 km/h.
Tiehallinto on nyt varautunut siihen, että paikka aiheuttaa jonoja ja sen takia peräänajoriskin. Tämän takia nopeusrajoitus laskettiin Klaukkalan liittymästä alkaen lukemaan 100 km/h. Sitten tulivat talvinopeusrajoitukset, jotka koskevat tätäkin osuutta, jolla nyt on siis 80 km/h rajoitus.
Asian tekee jossain määrin oudoksi se, että rajoitus alkaa kuusi kilometriä ennen tietyökohtaa. On varmaan Suomen ennätys pudottaa nopeusrajoitus näin paljon ennen tietyötä, varmuuden vuoksi.
Siis valaistulla nelikaistaisella moottoritieosuudella, jolla kesäaikaan on 120 km/h rajoitus, ajellaan nyt kilometrien päässä olevan peräänajoriskin varomiseksi 80 km/h. Tässä on hätävarjelun liioittelun makua.
Tiehallinto on nyt varautunut siihen, että paikka aiheuttaa jonoja ja sen takia peräänajoriskin. Tämän takia nopeusrajoitus laskettiin Klaukkalan liittymästä alkaen lukemaan 100 km/h. Sitten tulivat talvinopeusrajoitukset, jotka koskevat tätäkin osuutta, jolla nyt on siis 80 km/h rajoitus.
Asian tekee jossain määrin oudoksi se, että rajoitus alkaa kuusi kilometriä ennen tietyökohtaa. On varmaan Suomen ennätys pudottaa nopeusrajoitus näin paljon ennen tietyötä, varmuuden vuoksi.
Siis valaistulla nelikaistaisella moottoritieosuudella, jolla kesäaikaan on 120 km/h rajoitus, ajellaan nyt kilometrien päässä olevan peräänajoriskin varomiseksi 80 km/h. Tässä on hätävarjelun liioittelun makua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)