31.3.2011

TOTSO

Brittiläisessä tieslangissa esiintyy sana TOTSO. Se on akronyymi ja tulee sanoista Turn Off To Stay On. Sillä tarkoitetaan risteystä tai eritasoliittymää, jossa päätien numerointia seurattaessa joudutaan kääntymään tien ja suoraan ajettaessa numerointi muuttuu tai poistuu.

Suomalaisessa liikennesuunnittelussa kääntymistä ei pidetä toivottavana ratkaisuna ja siksi suomalainen TOTSO ei pääteillä ole kovin yleinen, vaikkakaan ei varsinaisesti harvinainenkaan.

Useimmin TOTSOja näkee päätiereiteillä, jotka on tehty pääteitä numerokilvet vaihtamalla.



Valtatie 18 Seinäjoella. Tie on uudelleennumeroitu joukko hyvin vaihtelevantasoisia maanteitä



Kantatie 52 Somerolla kääntyy kohti etelää. Samassa risteyksessä ennen tie 240 haarautui tiestä 280.

Nelos- ja viitostien haara on sekin TOTSO. Siinä nelostie haarautuu kohti pohjoista ja moottoritien numero vaihtuu:



Lusin liittymä Heinolassa

Tampereella on valtatiet 3 ja 9 viitoitettu kehätien kautta. Tästä järjestelystä on seurannut kaksi "kaksois-TOTSOA":



Kehätie päättyy Ylöjärven liittymässä. Siinä sekä valtatie 3 että kantatie 65 kääntyvät.



Valtatiet 3 ja 9 haarautuvat Tampere E -liittymässä ja kumpikin teistä kääntyy.

Kaikkien TOTSOjen suomalainen äiti on kuitenkin Jyväskylän ja Vaajakosken välisellä moottoritiellä. Tie on viitoitettu peräti neljäksi valtatieksi ja lisäksi kahdeksi eurooppatieksi. Kummassakin päässä on nelinkertainen TOTSO tai kuusinkertainen, jos eurooppatiet lasketaan lukuun.



Vaajakosken liikenneympyrä

5 kommenttia:

Ville kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Ville kirjoitti...

Valtateistä eniten totsoja on Vt23:lla, 13 kpl (Jyväskylässä sekä Pieksämäellä peräti 4 kpl). Muita tuloksia: Vt4 5 kpl, Vt8: 6 kpl, Vt9 8 kpl, Vt12 6 kpl, Vt13 9 kpl ja Vt18 7 kpl. Kantateistä eniten totsoja on Kt58:lla, 12 kpl. Seututeistä pisimmällä eli 800:lla on totsoja 9 kpl.

Matti Grönroos kirjoitti...

Tässä haettiin termille TOTSO tiukempaa määritelmää kuin vain numeroinnin kääntyminen, jotta termille saadaan yhteismitallisuutta alkuperäisen brittiläisen kanssa. Ilmaisulla "suoraan ajettaessa numerointi muuttuu tai poistuu" haetaan sitä, että esimerkiksi teiksi 4 ja 13 viitoitetun osuuden haarautumiskohta ei ole TOTSO, vaikka tuossa kohdassa valtatie 13 kääntyykin. Nelostie jatkuu risteyksessä suoraan.

Brittiläinen viitoituskäytäntö poikkeaa suomalaisesta siten, että kullakin tieosuudella on vain yksi numero. Siellä ei siis tule tällaista viitoituksen haarautumistilannetta eteen.

Suomalainen virallinen tienumerointi puolestaan on samanlainen kuin brittiläinen. Vaikka tie 13 viitoitetaankin yhtäjaksoisesti Nuijamaalta Kokkolaan, se tierekisterissä katkeaa Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Jyväskylän ympäristössä.

TOTSO onneksi ei ole virallinen termi ja sen voi määritellä usealla erilaisella kriteerillä. Esitetyllä tiukalla viitoitusperustaisella kriterillä pikaisesti laskien Vt23:lla on kolme TOTSO (Pieksämäellä), Vt4:llä kolme (Lusi, Liminka, Keminmaa), Vt9:llä kolme (Tampere E, Jyväskylä, Vaajakoski), Vt12:lla neljä (Kouvola, Tampere 2 kpl, Huittinen), Vt13:llä kolme (Jyväskylä, Vaajakoski, Lievestuore) ja Vt18:lla viisi (Seinäjoki, Veneskoski, Keskikylä, Myllymäki, Väätäiskylä).

Jesse kirjoitti...

Ymmärrän, että TOTSOja ei haluttaisi tehdä, mutta näkisinkin että tässä kaksi eri arvostusta tappelee.

Teiden linjaus ja risteykset tulisi määritellä paikallisten tarpeiden ja suurien liikennemäärien mukaan, kun taas teiden numerointi (etenkin vt:t) palvelevat pitempiä matkaajia, jotka kuuluukin viitoittaa pois kaupunkiin suuntautuvilta teiltä.

Esimerkkinä Tampere. Etelästä tuleva liikenne toki jakautuu useaan suuntaan työmatkaliikenteenäkin, mutta Tampereelle jatkuva tie on selkeästi päätie, koska jatkuu kaksikaistaisena kaupunkiin asti. Valtatiet 3 ja 9 taas on haluttu siirtä kaupungista pois kehätielle. Tämä siis varsin loogista mielestäni. (Toki niille tulisi käännöksiä kaupungissakin).


Toisena tuo vt3/kt65 käännös.

vt3 on tie hki-vaasa, jonka mukaan on viitoitettu ja kt65 on tampere-virrat jonka mukaan on viitoitettu.

Paikallinen työmatkaliikenne kuitenkin on melko pääasiallisesti vt3:lta kohti pohjoista kuruun, tai heti ton risteyksen jälkeen kauppakeskukselle tai ylöjärven keskustaan. Siksi on luontevaa sen jatkua suoraan, ja kääntää se kolmostien liikenne rampeille.

Noita ramppejahan muokattiin pari vuotta sitten, jolloin vasemmalle kääntyminen muutettiin tuolta ylemmältä tieltä alas ja liikennevaloihin. (Tästä kuvakin täällä). Tämäkin osoittaa tuon etelä-pohjois suuntaisen tien olevan pääasiallinen kulkusuunta.

ps. koskahan vt12 siirtyy kehätielle?

Antti kirjoitti...

Jesse: Ennemmin hakisin syitä Tampereen totsoihin ajan myötä muuttuneista suunnitelmista ja toisaalta vasta varautumisesta vasta tuleviin hankkeisiin, siis "keskeneräisistä" teistä.

Alun perinhän kolmostie oli tarkoitus viedä moottoritienä aivan Tampereen keskustan vierestä, ilmeisestikin Ratinan, Pyynikkiin ja Tahmelan kautta Pispalaan, osin tunnelissa. (Linjauksesta oli useita vaihtoehtoja.) Näin ollen keskustaan päättyvä moottoritie oli siis alun perin suunniteltu osaksi tätä moottoritietä eikä siinä todennäköisesti olisi totsoja ollut. Kehätie rakenenttiin sen jälkeen, kun läheltä keskustaa kulkenut vaihtoehto oli todettu mahdottomaksi monestakin syystä (ja hyvä niin!). Epäilen siis kuitenkin vahvasti, että Lakalaivan totso olisi ollut mitenkään suunniteltu; siihen vain jouduttiin, kun suunnitelmat ajan myötä muuttuivat.

Mitä taas tulee Ylöjärven totsoon, niin Pirkanmaan ELY-keskushan suunnittelee kolmostien parantamista Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä. Suunnitelman mukaan kolmostie rakennettaisiin uudelle paikalle nykyisen tien koillispuolelle ja se kulkisi parisen kilometriä nykyistä kantatie 65:n reittiä ennen kuin kääntyisi enemmän länteen päin. Jos tämä suunnitelma joskus toteutuu, Ylöjärven totso poistuu. Lisäksi Ylöjärveen pätee sama kuin Lakalaivaan: jos alkuperäinen, 1960-luvun suunnitelma olisi totetutettu, ei Ylöjärvelläkään olisi totsoa.