Seiskatietä Lappeenrantaan?

Helsingistä itään suuntautuvalla rantatiellä, valtatiellä 7, on käynnissä kaksi isoa urakkaa: Koskenkylän ja Kotkan välisen osuuden rakentaminen moottoritieksi ja Haminan ohikulkutien rakentaminen. Näillä näkymin vuonna 2015 alkaa työmaa Haminan ja Vaalimaan välisen moottoritien rakentamiseksi. Näiden urakoiden valmistuttua koko seiskatie on moottoritietä.

Helsingistä Kaakkois-Suomeen johtavat valtatiet 6 ja 7. Niiden välillä kulkee Haminasta Luumäen Taavettiin valtatie 26. Lisäksi Kotkasta Kouvolan kautta pohjoisen suuntaan Mikkeliin kulkee valtatie 15.


Rakenteilla olevat osuudet merkitty vihreällä ja vuonna 2015 aloitettava osuus sinisellä.

Kuutostien osuus tien alkukohdasta Koskenkylästä Kouvolaan asti on hyväkuntoista leveäkaistatietä. Kouvolasta itään on tie paikoin suora, paikoin vanhanaikainen. Kouvolan ja Kaipiaisten välille sekä Taavetin ja Lappeenrannan välille on hyväksytyt tiesuunitelmat tien parantamiseksi.

Parannuksiin ei kuitenkaan ole osoitettu varoja. Lisäksi Taavetin ja Lappeenrannan osuus on palautunut uudelleen tarkasteluun: 2+2-kaistaisen tien sijaan arvioidaan myös 2+1-kaistaisen ohituskaitatien kustannukset.


Kuutostien remontoitaviksi kaavaillut osuudet

Kovin mielenkiintoinen kysymys on, mikä tulee tien 26 asemaksi vuonna 2015, kun moottoritie ulottuu Haminaan asti. Tiehän on entinen kantatie 61 ja profiililtaan sekä kapea että mutkainen, eräänlainen valtatien irvikuva.

Matka Koskenkylästä Taavettiin on kuutostietä vain seitsemän kilometriä lyhyempi matka kuin seiskatietä ja 26-tietä. Pitemmästä matkasta huolimatta rantatievaihtoehto saattaa kiehtoa nykyistä selvästi useampaa, koska noin 75 km matkasta on sujuvaa moottoritietä. Tämä tietää melkoista lisäkuormitusta tielle 26 ja tien kapasiteetti on kovilla. Ei ole vaikeaa arvata, että kuutostien remonttirahoille varmaankin ehdotetaan uutta käyttöä 26-tien parantamiseksi.


Valtatietä 26

Mutta mitäpä jos mentäisiinkin vaihtoehtoista tietä? Sen sijaan, että parannettaisiin (eli uudelleen rakennettaisiin) tieosuus Hamina-Taavetti-Lappeenranta, jatkettaisiinkin seiskatietä nykyisen seututien 387 linjaa seuraten Vaalimaalta Lappeenrantaan. Tässä vaihtoehdossa uutta tietä tarvittaisiin 60 km noin 100 km:n sijaan. Matkaa Haminasta Lappeenrantaan on suunnilleen yhtä paljon niin Taavetin kuin Vaalimaankin kautta.


Seiskatie jatkettuna Vaalimaalta Lappeenrantaan

Lentoasemantie

Helsinki-Vantaan lentoasemalle etelästä vievän seututien 138, Lentoasemantien, ja Kehä III:n liittymä rakennettiin 1960-luvulla eritasoliittymäksi. Liittymä sai olla sellainen 1980-luvun lopulle asti, jolloin se alkoi ruuhkautua. Liittymä rakennttiin uusiksi vuosikymmenen lopulla. Viimeisimmät muutokset ovat vain muutaman vuoden takaa, jolloin hienosäädettiin liittymän eteläisen risteyksen kaistajärjestelyjä.



Liittymä vuoden 1972 Vantaan kaupungin opaskartassa

Kehäkolmosen remontin seuraava vaihe on alkamassa ja yksi kohteista on Lentoasemantien liittymäjärjestelyjen uusinta. Nykyinen liittymä menee aika lailla uusiksi ja sen pohjoispuolelle Tikkurilantien risteykseen rakennetaan kokonaan uusi eritasoliittymä.

On siis alkamassa liittymän neljännen version rakentaminen.

Uusitun liittymän ratkaisu on varsin luova ja sen verran monimutkainen, että tarkempi analyysi on paikallaan.




Työpiirustuksista nähdään uudet puolisuorat rampit ja niiden perusteella liittymä rakennetaan ennen kaikkea lentoaseman ja Kehäkolmosen välisen liikenteen tehostamiseksi. Lentoasema sijaitsee kartan kuvaamasta alueesta pohjoiseen ja Kehäkolmonen on itä-länsisuuntainen väylä. Etelään risteyksestä  sijaitsee muun muassa kauppakeskus Jumbo, jonka liikenne tuottaa kuormituspiikkejä ennen kaikkea viikonloppuisin.



Liittymän kaavakuvasta on poistettu bussikaistat ja kevyen liikenteen väylät, jotta se hahmottuu paremmin. Kokonaan uutena elementtinä tieyhteysVirkatieltä ja Äyrikujalta suoraan Lentoasemantielle. Se tapahtuu liittymän "alakertaan" rakennettavan liikenneympyrän kautta. Saman ympyrän kautta kulkee myös liittymän läpi kulkeva pohjois-eteläsuuntainen liikenne. Sillä siis ei ole suoraa pääsyä liittymän lävitse.



Lännestä lentoasemalle saapuva liikenne ohjataan uutta ramppia pitkin. Jumbon suuntaan ramppi päättyy tasoristeykseen, toisin kuin nykyisin. Lännestä Virkatielle ja Äyrikujalle suuntautuva liikenne ohjataan saman tasoristeyksen kautta, vasemmalle kääntyen.


Idästä saapuva liikenne kulkee suunnilleen kuten nykyisinkin. Lentoasemalle päästään suoraa ramppia ja Jumbon suuntaan silmukkaan. Silmukasta pääsee nyt vasemmalle, Virkatien ja Äyrikujan liikenneympyrään.


Pohjoisesta etelään kulkeva liikennevirta ohjataan liittymän pohjoispuolella omaan ramppiinsa, joka päätyy liikenneympyrään. Siitä jatketaan etelään. Kehäkolmoselle länteen kuljetaan suoraa ja itään puolisuoraa ramppia.


Jumbon suunnasta etelästä tuleva liikenne ohjautuu Kehäkolmoselle tasoliittymien kautta. Lentoasemalle pohjoiseen kuljetaan liikenneympyrän kautta.

No missä pihvi?

Risteysalue on aika ahdas ja liikennesuuntia on paljon. Ratkaisu on monimutkaisuudestaan huolimatta varsin innovatiivinen. Pääsuunnille on saatu nopeat reitit ja paikallisliikenne on saatu liittymään mukaan. Oikeastaan tässä on kaksi päällekkäistä liittymää: nopean liikenteen nopeat reitit ja paikallisen liikenteen perinteisempi ratkaisu nopean liikenteen liittymän sisällä.

Hämeenlinna

Ollakseen pikkukaupunki Hämeenlinna on ollut liikennejärjestelmien kehityksen etulinjassa: Maan ensimmäinen rautatie valmistui vuonna 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Sata vuotta myöhemmin vuonna 1962 päätettiin rakentaa Hämeenlinnan halki yksi ensimmäisistä moottoriteistä. Tämä noin kuuden kilometrin mittainen pätkä kolmostietä valmistui vuonna 1964.

Tie rakennettiin silloisen ajattelutavan mukaan "hyvään" paikkaa, eli kaupunki halkaisten. Mitään varsinaisesti arvokasta ei kadonnut, koska tie vietiin enemmän tai vähemmän joutomaan lävitse.



Moottoritie rakenteilla

Kohta tien valmistumisen jälkeen autoistuminen lähti nousuun ja Hämeen suunnalla alkoivat mökkitontit käydä kaupan. Jo vuonna 1970 moottoritien liittymän pintaan aukesi seutukunnan ensimmäinen iso automarket, Tukon Raketti-Anttila.



1990-luvulla alkoi kaupan painopisteen siirtyminen Tiiriöön kaupungin pohjoispuolelle 1960-luvun moottoritien pohjoispäähän. Kaupungissa on pelätty keskustan näivettymistä ja pitkään on suunniteltu moottoritien kattamista kaupungin puolikkaiden yhdentämiseksi. Pitkän valituskierroksen jälkeen kattamissuunnitelma sai tarvittavat luvat ja tätä nykyä työmaa moottoritien osalta rupeaa valmistumaan.


Arkkitehtikuva

Moottoritien rakentamisen alusta on lähinnä akateemisella tasolla keskusteltu siitä, onko Hämeenlinnan kohdalla yksi venytetty moottoritieliittymä vai kaksi liittymänpuolikasta muutaman korttelin päässä toisistaan. Tienpitäjä otti asiaan kantaa toistakymmentä vuotta sitten numeroimalla puolikkaat omilla numeroillaan. Eteläpään liittymä on numeroltaan 24 ja pohjoispään 25.

Asiaan tulee eräänlainen vahvistus huomenna 16.8.2013, kun osana rakennustyömaata eteläiseen liittymään 24 rakennettu uusi ramppi avataan. Uuden kauppakeskuksen kulmalta pääsee jatkossa liittymään suoraan moottoritielle pohjoiseen kulkematta muuta katuverkkoa pitkin.


Uusi pohjoiseen ohjaava ramppi

Karigasniemellä

Karigasniemi on noin 500 asukkaan kylä Utsjoen kunnassa valtakunnan rajan pinnassa Inarijoen laaksossa. Inarijoki yhtyy hieman kylän pohjoispuolella Kaarasjoen kanssa pohjoisen mahtivirraksi, Tenoksi.


Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4,5 milj 2012

Karigasniemestä tuli jonkinlainen mystinen kaukaista pohjolaa edustava paikka sodan jälkeen 1940-luvulla, kun siitä tuli nelostien päätepiste. Alun perin nelostie johti yhtä lailla mystiseen ja kaukaiseen Petsamoon. Kun rauhanteko vei Petsamon, nelostielle haettiin uusi reitti. Tie Kaamasesta Utsjoelle oli tuolloin vain polku, eikä siitä ollut nelostieksi. Siksi saksalaisten Kaamasesta Muotka- ja Paistunturien välistä Karigasniemeen rakentama sotilastie sai siviilikäytön uutena nelostienä.

Nelostien tarunhohtoisuutta pidettiin yllä ja siksi Karigasniemestä tuli kymmeniksi vuosiksi kaukaisen pohjolan symboli, vaikka kylä sijaitsee yli 70 kilometriä etelämpänä kuin maan pohjoisin paikka, Utsjoen Nuorgam. Niinpä Lasse Mårtensonkin lauloi vuonna 1968: "Vihreitä omenia Herra ei luonut ja Karigasniemessä ei lunta oo satanut ei milloinkaan".

Karigasniemeltä on vain 20 kilometrin matka Norjan saamelaisalueen keskukseen Kaarasjoelle. Tieyhteys avautui, kun Karigasniemen rajasilta avatiin vuonna 1958. Rajakauppa on vilkasta: Karigasniemen market on kovin mahtava pieneen kylään ja myös rautakaupan tuotteet kelpaavat norjalaisille hyvin. Rajalla toimii Suomen tulli Suomen ja Norjan välisen tulliyhteistyön puitteissa kummankin maan viranomaisena.


Karigasniemen rajasilta Suomesta Norjaan katsottuna

Kaamasesta valmistui vuonna 1959 tie Utsjoelle. Nuorgamiin asti tie oli valmiina vuonna 1971. Tenojoen rantaa Utsjoelta Karigasniemelle valmistui kunnollinen tie vuonna 1983. Tieyhteyttä oli alettu rakentaa vähitellen jo 1930-luvulta alkaen koskipaikkojen kohdilla ja 1960-luvulla näitä pätkiä ruvettiin yhdistämään polkuteillä. Tie oli alun pitäen numeroltaan 9703, mutta nyt koko Tenon tie Karigasniemeltä Nuorgamiin on seututie 970.

Vuonna 1993 valmistui Utsjoelle Suomen ja Norjan välinen uusi rajasilta, Saamen silta. Samaan aikaan Norjan puolella valmistui Kaarasjoen ja Utsjoen välinen tie Tenon vastakkaiselle rannalle. Norja muutti E6:n linjausta reitille Lakselv-Kaarasjoki-Utsjoki-Tana Bru ja vanha 40 kilometriä lyhyempi tie muuttui tieksi 98. Tässä yhteydessä nelostie käännettiin kulkemaan Utsjoelle, jonne kulkevaa tietä oli uusittu. Kaamasen ja Karigasniemen välinen tie sai uuden numeron 92, joka on sama kuin Norjan puolella olevan tien.

Inarijoki kulkee verraten syvässä laaksossa ja tie 92 laskeutuu kylään varsin jyrkästi. Korkeusero on noin 150 metriä


Laskeutuminen Karigasniemelle


Tien 92 haarautumiskohta nelostiellä Kaamasessa. Kilvessä on suomea, saamea ja norjaa sulassa sovussa

Koitelaisenkairaa

1960-luvulla keskisen Lapin maantieto muuttui verraten paljon, kun Lokan ja Porttipahdan tekojärvet rakennettiin Kemijoen latvajokiin Kitiseen ja Luiroon. Altaiden täyttö alkoi vuonna 1967 ja Lokan altaan alle jäivät Mutenian, Rieston ja Korvasen kylät ja osa Lokan kylää.

Lokkaan valmistui tie Vuotsosta vuonna 1936. Se jäi altaan alle ja Lokka sai uuden tieyhteyden Savukosken Tanhuan kautta.

Toista reittiä Lokkaan Koitelaisenkairan kautta on kaavailtu pitkään. Nyt siitä on tullut totta, kun Sodankylän kunnan ja metsähallituksen yhdessä rakentama noin 48 km pitkä metsäautotie on valmistunut. Tie ulottuu länteen Nelostielle, johon se liittyy hieman Porttipahdan pengersillan eteläpuolella.



Karttapohja Maanmittaushallitus yleiskartta 1:000.000 2012

Tiestä noin 25 km on uutta tietä ja loput parannettuja vanhoja metsäautoteitä. Tien kunto koeajon hetkellä heinäkuussa 2013 oli varsin hyvä.



Paikoitellen tieltä näkyy Lokan tekoaltaalle