Gävlen ja Helsingborgin välinen matka on noin 770 kilometriä ja se on yhtäjaksoista moottoritietä. Lyhyin reitti se ei ole, vaan reitti Västeråsin ja Katrineholmin kautta teitä 56 ja 55 on 40 kilometriä lyhyempi.
Suomesta saapuvat Ruotsin läpi paahtajat ja muut ovat huomanneet, että 770 kilometrin moottoritiessä on itse asiassa aukko, eli väite yhtäjaksoisuudesta ei pidä paikkansa. Tämä aukko on 32 kilometrin mittainen tieosuus Smoolannissa Ljungbyn tienoilla. Se on tätä nykyä 2+1-kaistainen ohituskaistatie. E4-tien liikenne on varsin rekkavaltainen: Ljungbyn kohdalla 25-30% ajoneuvoista luokitellaan raskaaksi liikenteeksi. Tien kuormitus etenkin kesäisin on korkea ja siksi tieosuus on pullonkaula.
Nykyistä tietä
Nyt on parannusta tiedossa. Tieosuus muutetaan täysiveriseksi moottoritieksi ja työt alkavat vuoden 2018 aikana. Tie kulkee pohjavesialueilla ja niiden suojaamiseen arvioidaan kuluvan vuoden verran. Itse rakentaminen kestää kolmisen vuotta eli valmista pitäisi olla vuonna 2022. Tie rakennetaan nykyiselle paikalleen, mutta kuitenkin kokonaan uudelleen.
Pullonkaula sijaitsee suunnilleen Helsingborgin ja Jönköpingin puolessa välissä
Nykyinen tie on ruotsalaista kapeaa ohituskaistatietä. Nehän "rakennettiin" siten, että aiemman ideologian mukaiset 13,5 metrin levyiset leveäpiennartiet uudelleenpäällystettiin ja niihin rakennettiin vaijerikeskikaista. Menettely oli varsin halpa ja siksi maahan ilmestyi kuin vaivihkaa pari tuhatta kilometriä tällaisia teitä. Suomalaisen standardin mukaisen vastaavan tien leveys on 15,75 metriä.
Samalla päättyivät suomalaisten autolehtitoimittajien joustavuudeksi ja kohteliaisuudeksi monesti kutsuma sekoilu ja kamikazeohitukset. Toisin kuin muualla, leveäpiennarteillä ohituksen onnistuminen oli ennen kaikkea ohitettavan ja vastaantulijan vastuulla. Viimein ruotsalaisetkin ymmärsivät, että jos tällainen tie olisi niin ylivertaisen upea kuin annetaan ymmärtää, sellaisia olisi jossain muuallakin.
Ruotsalaista leveäpiennartietä. Sitä ajettiin joko pientareella, kaistalla, piennarviivojen päällä, osin vastaantulevan kaistalla tai kokonaan vastaantulevan kaistalla. Kukaan ei oikein tuntunut tietävän missä milloin.
Uuden E4-osuuden leveydeksi tulee 22 metriä pientareiden ulkoreunojen välillä. Pientareen taakse jää vielä 75-125 senttimetrin verran vaakasuoraa aluetta.
Rakennettava moottoritie. Ajoradat 2x7,25 m, pientareet 2,00 m, keskialue 3,50 metriä, kaksi keskikaidetta
4 kommenttia:
Viherkaista puuttuu, Suomessa tuolla ei siis sallittaisi 120 km/h nopeutta, eli kyseessä on nk. "karvalakkimallin moottoritie" (Oulun tiepiirin päällikön kuvailu Kempele-Haaransilta -moottoritiestä, jossa tosin keskikaiteiden välissä ei ole vapaata tilaa.
"Ruotsalaista leveäpiennartietä. Sitä ajettiin joko pientareella, kaistalla, piennarviivojen päällä, osin vastaantulevan kaistalla tai kokonaan vastaantulevan kaistalla. Kukaan ei oikein tuntunut tietävän missä milloin."
Homma toimii ruotsalaisella joustavuudella, liikenneturvallisuus top 1. Suomessa ollaan aika paljon perässä. Ollaan ns takamatkalla;-)
Aika paljon Ruotsissa ajaneena väittäisin, että Ruotsin liikennekulttuurin puhuttu joustavuus on silkkaa mytologiaa. Eritoten moottoriteiden kulttuuri muistuttaa saksalaista aggressiivista mulkkuilua.
Kuten todettua, leveäpiennarteillä käytännössä jopa vastaantulija pakotettiin väistämään pientareelle, vaikka siellä olisi ollut pyöräilijä tai traktori. Ruotsalaisilla ei myöskään ollut yleistä koodia ilmaista ohitushalustaan. Musta volvo saattoi liimautua takapuskuriin, mutta myös seurata pientareelle, kun sinne väistettiin. Leveäpiennarteillä ajaminen oli kovin stressaavaa juuri siksi, että se oli vaikeasti ennakoitavaa sekoilua.
Teiden rakenteesta seurasi se kummallinen seikka, että vastakkaissuuntaiset liikennevirrat ohjattiin lähelle toisiaan, mikä taas nostaa vakavan nokkakolarin todennäköisyyttä. Ruotsin tieliikennekuolemien vahva väheneminen korreloi ajallisesti vahvasti leveäpiennarteistä luopumisen kanssa. Nythän laskeva trendi on päättynyt, kun uusia 2+1-teitä ei enää ole niin paljon rakennnettu.
Ruotsin liikennekuolleisuustilastot ovat seuranneet UK:n ja Hollannin lukemia ja näissä maissa leveäpiennartie on ollut täysin tuntematon ratkaisu.
Itte tullu ajettua monia kertoja esim Tukholmasta etelään motaria E4. Kohteliasta meininkiä ollut , silleen yllättävä kommentti toi saksalainen aggressiivinen mulkkuilu. Mitä toi termi pitää sisällään? Saksassa on tullu ajeltuu baanoilla. Nopeudet kovempia mutta aggressiiviseksi en liikennettä sanoisi keskimäärin.
Ja suurinosa ruotsalaisista ajaa silminnähden nätisti.
Joustavuus motareilla toistaluokkaa vs Suomi. Täällä roikutaan vasemmalla kaistalla vs Naapuri jossa saat huomattavasti helpommin tilaa ohitustilanteessa
Lähetä kommentti