3.2.2018

Vetylautta

Rikkonainen Norjan rannikko on vahvasti riippuvainen maantielautoista. Suomessa on valtion hoidossa nelisenkymmentä lauttapaikkaa. Norjassa niitä on noin 130 ja lauttoja liikenteessä noin kaksisataa.



Suurena öljyntuottajamaana Norjan strategia on myydä öljy muille ja hankkia saaduilla rajoilla öljytöntä energiaa, ja siten esiintyä puhtaana.

Vuonna 2000 otettiin käyttöön ensimmäinen nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävä lautta ja tällaisia on tätä nykyä liikenteessa 21 kappaletta.

Akkukäyttöinen sähkölautta Ampere aloitti liikenteen vuonna 2015 ja myös Teillä ja turuilla noteerasi tämän tapahtuman. Ampere on kehitysohjelmassa tuotettu prototyyppi, eikä sen liikkeelle lähtö ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Kolmisensataa vuoroa on peruttu vuosittain erilaisten syiden takia. Ongelmia on ollut niin latausasemissa kuin akkukapasiteetin riittävyydessäkin. Perin mielenkiintoinen ongelma on, että aluksen alumiinipohja on teräspohjaa herkempi leväkasvun tarttumiselle, koska sitä ei voi käsitellä vahvoilla aineilla. Niinpä pohjaa putsataan viikoittain ja alus käy pari kertaa vuodessa potkureiden ja pohjan pesulla ja kiillotuksella.

Seuraava vaihe on vetylautta. Norjan tiehallinto käy paraikaa tarjouskilpailua, johon sisältyy vetykäyttöisen lautan suunnittelu ja rakentaminen. Tarjouskilpailu koskee lauttapaikkaa Hjelmeland–Nesvik–Skipavik, joka sijaitsee maan lounaisosassa Stavangerin lähettyvillä ja joka palvelee valtatietä 13. Kilpailussa on asetettu reunaehdoiksi muun muassa se, että nykyinen dieselkäyttöinen kapasiteetti korvataan kahdella sähkökäyttöiseltä, joista toinen on sähkökäyttöinen, ja toinen vety-sähköhybridi. Hybridilautan tulee käydä vedyllä puolet ajasta.



Lauttareittien pituudet ovat noin 3-5 kilometriä

Teknologiaksi valikoitunee polttokenno, joka tuottaa sähköä ajomoottoreille.

Kolme varustamoa on hyväksytty mukaan kilpailuun. Yhdellä niistä on yhteistyökumppaninaan Wärtsilä, eli tällä(kin) hankinnalla on yhtymäkohta Suomen kansantalouteen.

Alustavan aikataulun mukaan päätös kilpailun voittajan kanssa tehdään sopimus syyskuuhun 2018 mennessä ja lautta alkaisi liikennöidä kesällä 2021.

Sen verran tiehallinto on varovainen uuden teknologian osalta, että sopimusvelvoitteet sisältävät varalautan, joka sijaitsee enintään kuuden tunnin matkan päässä.


Nykyistä kalustoa

Pitkän tähtäimen tavoite norjalaisilla on, että kaksi kolmasosaa lauttaliikenteen energiatarpeesta tyydytetään sähköllä yhden kolmasosan ollessa biodieselin, biokaasun ja vedyn varassa.

Ei kommentteja: