28.1.2021

Kunnanrajoja

Palataanpa taas hauska on tietää -osastolle, Ehdottoman Tärkeän Tiedon äärelle.

Kysymys kuuluu: Kuinka moni maantie ylittää kunnanrajan ja kuinka monta kertaa. Tietolähteenä taas kerran Digiroad. Aivan millintarkkaa tietoa tällä rupeamalla ei ole, koska digitointi on tehty paikoin vähän laiskasti. Tielinkkiä ei aina ole katkaistu kunnanrajalle, vaan sitä lähellä olevaan risteykseen.

Poiminta näyttäisi, että kaikkiaan 1608 maantietä liittymärampit ja liikenneympyrät mukaan lukien kulkee kunnan rajan poikki, yhteensä 2728 kohdassa.

Ei liene yllätys, että pisimmät tiet leikkaavat eniten kunnan rajoja. Nelostie on tämän listan kärjessä: Se kulkee 41 kunnanrajan ylitse. Tämä ei tarkoita, että se kulkisi 42 kunnan alueella. Tie muun muassa leikkaa Järvenpään ja Tuusulan välisen rajan neljästi; käyden Järvenpäässä kahdesti ja Tuusulassa kolmesti. Vantaallakin se käy kahdesti.

Tilastokakkonen on kasitie, 29 ylitystä, ja niukasti pronssille jää kolmostie 28 ylityksellään. Kasitie käy Laitilassa, Pyhärannassa ja Korsholmassa kahdesti. Kolmostie halkoo Hämeenlinnaa, Valkeakoskea ja Nokiaa kahdesti ja Tamperetta kolmesti.

Monesti ylityksiä kertyy kunnanrajojen tai tien mutkittelun takia.

Kantateiden ykkönen on 58, yhteensä 21 rajanylitystä ja sillä pääsee kokonaislista kuutoseksi. Sijalla 13 on "paras" seututie, 140.

Hyvinkää P -liittymän halkaisee Hyvinkään ja Riihimäen raja, joka on samalla myös maakuntaraja. Idästä etelään kuljettaessa liikutaan noin 90 metriä Kanta-Hämeessä, kunnes palataan Uudellemaalle.


Hyvinkää P

Järvenpään ja Tuusulan välinen raja mutkittelee juuri Järvenpään liittymän kohdalla. Mihin tahansa suuntaan kuljetaankaan, kunnanraja ylitetään ainakin kahdesti ja usein kolmesti.

Järvenpää

Seututie 110 eli entinen Helsingin ja Turun välinen saa tulokseksi 13. Sitä nostaa Sammatin Lohjan ja Suomusjärven Salon raja, joka mutkittelee sievästi. Tämäkin on maakuntaraja ja se ylitetään lyhyellä matkalla viidesti.

Seututie 110 Lahnajärven ja Kasvihuoneilmiön välillä

Kolmostie, joka on viitoitettu Tampereen ohitse, saapuu Tampereelle Lempäälästä, työntyy Pirkkalaan, sitten Nokialle, hetkeksi Tampereelle, sitten taas Nokialle, kolmannen kerran Tampereelle ja lopuksi Ylöjärvelle.

Kolmostie Pyhäjärven Rajasalmelta pohjoiseen

Yhdysteiden kunkku on Oitin ja Lammin välinen tie 2591, entinen nelostie. Se on köyhän miehen 4H, eli 3H-tie: Kulkee Hausjärven, Hämeenlinnan ja Hollolan takamaiden poikki ja runsaan 30 kilometrin matkallaan leikkaa rajan seitsemästi.

Viiden ylityksen yhdystie on 18367 Nivalan takamailla. Nivalan sisään on jäänyt kaksi Haapajärven eksklaavia, joiden läpi tie kulkee. Karttaotteen kolmas eksklaavi on Haapaveden kuntaa. Viides ylitys on tien pääpisteessä, joka on Haapajärven rajalla.


Tie 18367

Toinen esimerkki viiden leikkauksen yhdystiestä on tie 13659 Se lähtee Tammelan Teurosta ja kulkee Kanajärven ja Renkajärven vieritse Hämeen Härkätien vanhalle linjaukselle Rengon luoteispuolelle. Se ylittää lyhyellä matkalla rajan neljästi. Viides ylitys on Hattulan ja Hämeenlinna rajan ylitys lähellä tien itäistä päätepistettä. Lännestä tultaessa Tammelasta siirrytään hetkeksi Hämeenlinnaan, sitten Hattulaan, tehdään mutka Hämeenlinnassa ja palataan Hattulaan.

Ojajärventie 13659

Ojajärventie oli vuoteen 2009 saakka alemmalla sijoituksella. Silloin astui voimaan Hämeenlinnan suuri kuntaliitos, josta painostuksesta huolimatta Hattula ja Janakkala jättäytyivät ulos.

Liitoksessa Kalvola oli erikseen muista liitoskunnista. Asia hoidettiin lain kirjaimen mukaisesti siten, että Hattulasta pakkosiirrettiin 27 neliökilometrin alue Hämeenlinnaan, jotta alueesta saataisiin yhtenäinen. Ylemmässä kartassa Orajärventie ylittää tämän kaistaleen, joka kapeimmillaan on noin 35 metrin levyinen.

Alla olevassa vanhemmassa kartassa tie ylittää kertaalleen Tammelan ja Hattulan rajan ja kahdesti Kalvolan ja Hattulan.

Orajärventie peruskartassa vuodelta 1989

Vielä parikymmentä vuotta sitten tilasto olisi ollut kovin eri näköinen. Etenkin Pohjanmaalla Raahen ja Oulun seudulla vanhojen maanomistusolojen takia kuntarakenne oli vahvasti pirstoutunut toisten kuntien alueella oleviin eksklaaveihin. Esimerkkimme on uuden kasitien Raahen ja Limingan väliseltä osuudelta. Tie kulkee periaatteessa Siikajoella, mutta lävistää neljä Pattijoen, Ruukin ja Raahen eksklaavia ja kunnanrajan kuudesti. Tämä on vai näyte: Raahen ja Revonlahden välillä raja ylitettiin 1980-luvun lopulla 17 kertaa. Sittemmin kuntalakia on muutettu siten, että alle 50 hehtaarin kokoiset kunnastaan irralliset alueet siirretään siihen kuntaan, joka niitä ympäröi.


Valtatie 8 Raahen itäpuolella vuonna 1988

Entäpä listan toinen pää. Valtateistä pohjalla on 29, joka kulkee Tornion ja Keminmaan rajan poikki. Kahden ylityksen valtatie on 26 ja kolmen 11, 14 ja 20. Kantateistä listalta ovat kokonaan pudonneet 91, 93 ja 98, jotka kulkevat vain yhden kunnan alueella: Inarin, Enontekiön ja Ylitornion. Yhden ylityksen kantateitä on kuusi: 46, 53, 56, 71, 76 ja 92. Osa näistä on pudonnut listalla alemmas kuntaliitosten takia. Yhden ylityksen seutu- ja yhdysteitä onkin sitten liuta.

9 kommenttia:

tienkäyttäjä kirjoitti...

Vt 11:n pieni ylitysten määrä yllätti. Käsin laskemalla pääsin siinä neljään:
- Pori - Ulvila
- Ulvila - Kokemäki
- Kokemäki - Sastamala
- Sastamala - Nokia

jmk kirjoitti...

Mistähän löytyy valtateitä (tai maanteitä tai yleisiä teitä) kulkien kaikkein pyörein reitti takaisin lähtöpisteeseen? Reitin pyöreyttä voidaan mitata suureella A/L^2, missä A on ympäri kuljetun alueen pinta-ala ja L on reitin pituus. Ympyräreitillä se on 0.0796, kaikilla muilla reiteillä vähemmän. Tämä tieto on tarpeen kesälomamatkan optimoinnissa, kun on tarkoitus kiertää mahdollisimman paljon maailmaa.

OulaL kirjoitti...

Peiraate "uudella kunnalla on oltava yhtenäinen maa-alue" sai väistyä, kun suomenkielisenemmistöinen Vähäkyrö liitettiin suomenkielisenemmistöiseen Vaasaan, ja väliin olisi pitänyt luoda käytävä ruotsinkielisenemmistöisestä Mustasaaresta.

Ei tullut käytävää, joten Vähäkyrö on aivan aito eksklaavi.

Matti Grönroos kirjoitti...

1) Digiroadin aineistossa on luteita. Käyttämässäni aineistojulkaisussa 4/2020 on Ulvilan ja Kokemäen rajalle osuvassa linkissä 11733117 tyhjä tienumero. Siksi ei se tullut poiminnassa mukaan eikä siten mainittu rajapiste. Nätti pikku SQL-haku poimi solmut, jotka yhdistävät linkkejä, joilla on sama tienumero mutta eri kuntakoodi. Näistä epätäydellisistä tieosoitteista on Digiroad kärsinyt koko olemassa olonsa ajan. Ne eivät haittaa geometriapohjaista reititystä, mutta tienumeropohjaista heuristiikkaa ne haittaavat.

2) Kuntajako on aina ollut poliittisen opportunismin kohteena. Säännöt tarkoitettu sovellettaviksi. Tämä "yhtenäisen alueen" periaate nousi metelistä, joka syntyi Säynätsalon liitoksesta Jyväskylään ilman yhteistä rajaa. Tämähän poistui päiväjärjestyksestä, kun Jyväskylän maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.

Komiikan puolellehan asia kääntyy case Enonkoskessa. Kun Savonranta halusi liittyä Savonlinnaan, Enonkoskelle tehtiin hattulat eli kunnan luoteispuolelta liitettiin kuntaan kiertävä kapemmillaan alle 100 metriä leveä mutkitteleva pituudeltaan peräti 38 kilometriä oleva kaistale Savonlinnaan. Liitos ei aivan varmasti ollut se, mitä yhtenäisen alueen periaatteella alun perin tarkoitettiin. Koomiseksi asian tekee, että muutama vuosi myöhemmin Enonkosken toiselta puolen liitettin Savonlinnaan Kerimäki, jolla oli yhteinen raja niin Savonlinnan kuin entisen Savonrannan kanssa. Niinpä Enonkoskesta tuli Savonlinnan enklaavi!

TV kirjoitti...

Yksi tapa suodattaa lyhyet poikkeamiset toisen kunnan puolella onkin käyttää kriteerinä tien varren merkintöjä. Ei siellä sadan metrin poikkeamia toisen kunnan puolelle noteerata lainkaan. Esimerkiksi kasitiellä tienvarsitaulujen mukaan Laitilassa käydään kerran, samoin Pyhärannassa.

Olisi mielenkiintoista löytää lyhin merkitty pätkä ja vastaavasti pisin merkitsemätön alue. Joskin voisin arvailla, että nämä menevät matkoiltaan reilusti ristiin. Ilmeisesti mitään selkeää yleisohjetta ei taida asian suhteen olla?

Google Maps voisi tässä ehkä olla toimivin työkalu, jos ei sitten halua ajaa tieverkkoa läpi...

OulaL kirjoitti...

Oma ehdotukseni lyhimmäksi merkityksi on kantatiellä 41, Loimaa-Säkylä-Huittinen. Tässä on Loimaalta käsin kuvattu Säkylän kyltti, mutta Huittistenkin kyltti on samassa näkymässä kun tarpeeksi zuumaa.

Säkylän osuus on puolisen kilometriä eikä siinä ole yhtäkään liittymää.

https://goo.gl/maps/6d6bo64MvrD3UYyT9

tienkäyttäjä kirjoitti...

TV: joissakin tapauksissa maastosta puuttuu kunnanrajakyltti, vaikka sille olisi aihettakin. Joitakin vuosia sitten esim. nelostiellä Keravalta Vantaalle tullessa Vantaan kunnanrajakyltti vaan katosi. (Nyt en ole ajanut siitä lähes vuoteen, joten en tiedä onko sinne tuotu uusi kyltti)

Matti Grönroos kirjoitti...

Kunnanrajakilpiä voidaan käyttää, sanoo sekä edesmennyt tieliikenneasetus että nykyinen tieliikennelaki. Eli ei siis ole pakko. Eritoten persaukiset kunnat välttelevät niitä, koska kunta maksaa kilven.

Vanhan lain nojalla annetun tiehallinnon ohjeen mukaan vain viimeinen raja merkitään, jos ylityksiä on lyhyellä matkalla useita. Ohjeessa korostetaan selkeyttä.

Elyas kirjoitti...

Kyllähän valta- ja miksei kantateiden varrella lyhytkin kuntaosuus kannattaa merkitä, jo ihan mainosmielessä.