9.2.2021

Kielilläpuhumista

Itävalta on pieni valtio, jolla on takanaan suuri menneisyys. Suurimmillaan valtio oli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Maan nykyinen pinta-ala on noin kahdeksasosa kaksoismonarkian aikaisesta ja nykyinen väkiluku kuudesosa siitä, mikä se oli Sarajevon laukausten kaikuessa vuonna 1914.

Porukat kypsyivät Habsburgeihin viimeistään ensimmäisen maailmansodan syövereissä, kun häviö näytti väistämättömältä. Valtakunta hajosi pirstaleiksi Saint-Germain-en-Laye'n rauhansopimuksella 1919, Habsburgit saivat kenkää ja Itävallasta tehtiin tasavalta. Tasavalta ei sekään pysynyt kunnolla kasassa, vaan ajautui jo vuonna 1934 tilaan, johon moni muukin Euroopan valtio tuolloin ajautui. Huonostihan siinä kävi ja maa oli vuodet 1945-1955 miehitettynä. Vuonna 1955 Itävalta sai itsenäisyytensä takaisin, tällä kertaa liittotasavaltana, luvattuaan olla puolueeton ja käyttäytyä kunnolla.


Nykyinen Itävalta, jolla on kahdeksan naapurivaltiota

Yksi osavaltioista on Steiermark, entinen herttuakunta. Keskeisen sijaintinsa takia se on ollut vuosituhansien aikana yhden jos toisenkin vallanpitäjän alaisuudessa. Niinpä alueessa konkretisoituu sananlasku: Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Steiermarkilla niitä on todella paljon ja siinä jää kakkoseksi muun muassa Espanjan kuningas Felipe Juan Pablo Alfonso de Todos los Santos de Borbón y de Grecia, hallitsijanimeltään Felipe VI.

Tämän nimipaljouden ovat steiermarkilaiset kääntäneet edukseen. Osavaltiorajoilla on usean päätien varrelle tuotu asiasta kertova kilpi.

Tämän nähdessään 1970-luvun TVH:n väki olisi todennäköisesti saanut sydänkohtauksen. Tuolloinhan pelisääntö oli, että ei enempää kuin kolme nimeä per kyltti.


8 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Miksi tuossa kyltissä on samat nimet monta kertaa, Steiermark peräti viidesti?

Matti Grönroos kirjoitti...

Se on Steiermark usealla kielellä, muun muassa saksaksi ja suomeksi.

Elyas kirjoitti...

Kirjaimellisesti suomeksi tuo olisi terävämpi merkki ;)

Mutta onhan tuo Euroopan nurkka melkoinen kielten ja murteiden sekasotku.

Kuvassa taustalla Suomessa suhteellisen harvinainen liikennemerkki: jyrkkä (ala)mäki.

Matti Grönroos kirjoitti...

Kielisyys ei aina ole aivan sellaista kuin voisi odottaa. Esimerkiksi Nådjärv on suomeksi Nådjärv.

Näin Google meille kertoo

Onhan noita jyrkästä mäestä varoittavia merkkejä saatu asennetuksi jopa lättänälle Perämeren rannalle Ouluun. Joutsensillalta kun on kymmenkunta metriä pudotusta.

Tämänkin Google tietää

Elyas kirjoitti...

Oulusa on palijo kummaa, teatteri meressä, yliopisto suolla ja jyrkkä alamäki tasangolla. Se laiva kuivalla maalla on sentään siirretty Lumijoelle. Kuivalle maalle toki sielläkin.

OulaL kirjoitti...

Millähän logiikalla nuo kielet on tuohon valikoitu tai jätetty valikoimatta? Isoimmista puuttuvista huomaan ainakin japanin ja korean.

OulaL kirjoitti...

Hauskasti muuten Etelä-Tiroli on tuossa kartassa väritetty hieman eri harmaan sävyllä kuin kaikki muut ulkomaiden alueet. "Jos kuitenkin joku päivä."

paavo kirjoitti...

Tuossakin taulussa riittäisi yksi nimi: Robert Musilin "Kakania".