8.8.2023

Teillä ja Turuilla testaa: Askiston/Hämeenkylän eritasoliittymä

Kehäkolmosella Vantaalla, Espoon rajan ja seututien 120 välillä on valmistumassa suuri tietyö. Siinä pelastettiin kehä uppoamasta Pitkäjärven pohjukan liejuun. Siinä yhteydessä rakennettiin uusi Askiston ja Hämeenkylän eritasoliittymä.



Odotettavissa oleviin liikennemääriinsä nähden liittymän pinta-ala on suuri, noin 20 hehtaaria. Vertailun vuoksi, kehän ja 120-tien liittymän pinta-ala on noin 8,5 hehtaaria. Kehän ja nelostien suuri 3/4-turbiiniliittymä on pinta-alaltaan noin 32 hehtaaria.

Liittymällä on pitkä historia. Keskustelut alkoivat kohta, kun kehä tuolla kohdalla rakennettiin 1980-luvun puolen välin tienoilla nelikaistaiseksi. Juvanmalmin kohdalle syntyi trumpettieritasoliittymä, mutta jonkin matkan päässä olleet Askistontie ja Tavastkullantie yhtyivät tiehen T-risteyksin. 1990-luvulle tultaessa äänensävyt olivat kiristymässä. Askistolaiset halusivat eritasoliittymän, mutta tievaltio oli päinvastaista mieltä ja halusi kokonaan poistaa mokomat liittymät.


Asiasta käytiin isokirjaimista keskustelua myös vuonna 1997. Kehän liikenteen määrät olivat kasvaneet ja vasemmalle kääntyminen nähtiin niin vaarallisena kuin vaikeanakin.


Askistosta mainittiin tievaltion aiemmin todenneen, että se mitään valoja tarvitse, eihän siinä ole kukaan kuollutkaan. Tähän asiaan tuli korjaus marraskuussa 1997 viihdetaiteilija Reino Markkula menehtyi risteyksessä tapahtuneessa kolarissa. Tästä syntyi vauhtia päättäjiinkin. Rahaa ei kyllä juuri käytetty. Risteyksessä ensin maaliskuussa 1998 kiellettiin kehän keskialueen ylittävät kääntymissuunnat muilta kuin busseilta ja myöhemmin, elokuussa 1998 kun bussilinjat oli järjestetty uudelleen, keskiaukko suljettiin kokonaan. Samoin tapahtui Hämeenkylän liittymälle.

Näin olleen syntyi kaksi erikoista suuntaisliittymää. Askistoon pääsi idästä ja sieltä pääsi pois länteen. Hämeenkylään pääsi lännestä ja sieltä pääsi pois itään.


Askiston liittymä AD 2014

Vuonna 2018 rupesi tapahtumaan. Tievaltio raportoi, että kehän itään kulkevan vuonna 1974 rakennetun ajoradan puupaalutus oli ruvennut mätänemään ja paalulaatta uhkasi upota Pitkäjärven rannan pohjattomaan liejuun. Siitä se ilo olisikin irronnut.

Korjaustyöt alkoivat kevättalvella 2021. Sen lisäksi, että eteläinen ajorata rakennettiin kokonaan uudelleen, Askiston ja Hämeenkylän liittymäkysymys ratkaistiin. Askistontie ja Tavastkullantie ovat noin 600 metrin päässä toisistaan ja niiden väliin rakennettiin uusi katuyhteys kehän pohjoispuolelle.

Kehän suunnasta liittymä on varsin yllätyksetön. Ehkä hieman hämmennystä aiheuttaa se, että vastasuunnan rampit menivät jo, mutta poistumisramppeja ei näy. Lähestymisviittoja, joissa mainitaan etäisyys, on pari kappaletta. Ehkä ne rauhoittavat.


Eri henkilöt lienevät laatineet eri suuntien opasteiden piirustukset. Itään on E18-numero erillään muista ja länteen se on muiden numeroiden kanssa samassa numeropalkissa. Jostain syystä kumpikin sininen kilpi on epäkeskeinen.


Yhdyskatu tekee laajoja kaarteita. 


Askiston puoleisessa osassa on kaksi liikenneympyrää, jotka idästä Askistoon ja Askistosta lähteen kulkevien pitää suorittaa, Muissa suunnissa riittää yksi.


Luoteissektorin rampissa on viitoitus Juvanmalmille rinnakkaiskatua, joka aikoinaan rakennettiin parantamaan yhteyksiä.


Yhteys Juvanmalmille tuottaa pikku yllärin. Espoon rajalla katu muuttuu kapeaksi ja mutkaiseksi pikkutieksi. Nopeammin Askistosta pääsee Juvanmalmille ajamalla yksi liittymänväli kehää pitkin. Juvanmalmin suunnasta ei ole viitoitusta Askistoon.


Liittymään on tuotu myös uusia liikennemerkkejä, jotka lanseerattiin vuonna 2020 voimaan astuneessa tieliikennelaissa. Kummankin suunnan liittymärampit jatkuvat seuraavaan liittymään saakka eli liittymien välillä on kolmas kaista. Se voidaan merkitä tällä tavoin.


Varsin merkillinen ratkaisu on se, että Hämeenkylän puoleiset rampit kulkevat sellaisen T-risteyksen kautta, jonka toinen T-haara vie yksityisalueelle Hämeenkylän kartanon pihaan, Tämä voi johtua jostain kaavoitussuunnitelmasta, mutta nykyisellään ratkaisu on outolintu. 



Yleiskuva hankkeesta on varsin positiivinen. Vaikka työt tehtiin jokseenkin haastavassa paikassa ja vilkkaan liikenteen keskellä, liikennejärjestelyt toimivat koko ajan hyvin. Nopeusrajoitus oli pääosin 60 ja koko ajan oli käytössä kaksi kaistaa kumpaakin suuntaan.

Miinuspuolelle voidaan katsoa liikenneympyröissä kieputtaminen, ohjaus kärrytietä Juvanmalmille ja mainittu outo T-risteys.

Toinen miinuasia on sekoilu liittymän numeroinnissa. Tämä uusi liittymä on saanut numeron 34, joka on kartoissa Juvanmalmin liittymällä. Juvanmalmi viitoitetaankin nyt numerolla 33. Juvanmalmin ja ykköstien neljälle liittymälle on näin ollen käytössä kolme numeroa 30–32.


Väyläviraston kartta-aineistoa. Numerolla 34 Juvanmalmin liittymä.

Ehdotonta plussapuolta on se, että liittymä lopulta saatiin tehdyksi. Seuraavaksi voisi olla aika ruveta viimeinkin hakemaan yhteistä säveltä Petikon alueen liittymien laittamisesta säädylliseen kuntoon.

5 kommenttia:

EKK kirjoitti...

Ruotsinkielisissä opasteissa lukee näköjään johdonmukaisesti Juvanmalmen, vaikka nimi on oikeasti Juvamalmen.
Kehätien opaste F33 ei ole täälläkään käytössä, aiotaankohan sitä ottaa lainkaan käyttöön Suomessa vai jääkö kuriositeetiksi.

Matti Grönroos kirjoitti...

F33 on näkynyt harvakseltaan opastamaan kehälle, muun muassa Kauklahdessa. Se ja ampumaratamerkki lisääntynevät pikkuhiljaa.

F49 Keskusta on sillä tavoin ongelmallinen, että Väyläviraston ohjeistuksessa se on sidottu kuntaan. Kuntaliitoksissa on kuitenkin syntynyt kuntia, joissa on useita keskustoja. Esimerkiksi Raaseporin täytyisi päättää, merkitäänkö ampumaradaksi Tammisaari vai Karjaa, ja siitähän saadaan iso riita aikaiseksi.

Elyas kirjoitti...

On se kumma miten Suomessa on tuo "ai niin, tämä on eurooppatiekin" -käytäntö, kun taas länsinaapurissamme se on nimenomaan "eurooppatie".

Matti Grönroos kirjoitti...

Eurooppateiden viitoituksessa on monta käytäntöä ja Suomen käytäntö on tavanomaisemmasta päästä. Käytäntö, jossa eurooppateillä ei ole omaa kansallista numeroa, on verraten harvinainen: sitä noudattavat vain Tanska, Norja ja Ruotsi.

Ceterum censeo, eurooppatiejärjestelmä perustuu toisen maailmansodan jälkeiseen idealismiin ja sen voisi hyvin heivata mappi ööhön.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Olisiko kaistojen yläpuoliset viitat epäkeskeisiä siksi, että oikeanpuoleisen kaistan nuolen kohdalle on keskitetty erkanevan rampin opastusviitta. Sen alla oleva suoraan meneviä opastava viitta taas levennetään oikeasta laidastaan ulottumaan yhtä pitkälle kuin yläpuolinen viitta.