19.10.2023

Giljotiini

Ylihuomenna 21.10.2023, ellei mitään viime hetkellä satu, käynnistyy vuosikausia rakennettu Raide-Jokeri Helsingissä ja Espoossa. Kyse on esikaupunkialueita kiertävästä raitiotielinjasta seudulla, jolla kiskoja kaduilla ei ole ennen tavattu.

Jos Tampereen kokemuksiin on luottamista, alkuvaiheessa pelti kolisee risteyksissä, jossa ajetaan vanhasta muistista kuten on ajettu viime vuosikymmenet. Ja nyt sitten ratikka peijakas tulee ja koukkaa, eikä useinkaan edes ole syyllinen.

Se, mikä huolestuttaa, on jalankulkijan asema.

Varsin myöhäisessä vaiheessa nimittäin laajemminkin ymmärrettiin, että suojateillä ratikka väistää jalankulkijaa eikä päinvastoin, ja tästä koituu ongelmia, varsinkin kun ratikkaa on valheellisilla mielikuvilla markkinoitu "pikaratikkana". Hankesuunnitelmassa asiaa sivutaan, mutta jokseenkin kevyesti.

Ratkaisuksi on kehitetty "ylityspaikka", eli jalankulkuväylä raitiotien ylitse siten, että kyseessä ei ole suojatie. Ratkaisu ei ole ainutkertainen maailmassa, mutta helsinkiläisespoolainen ratkaisu vie kyllä ajatukset kohti giljotiinia. Laitetta, joka Ranskan vallankumouksen aikana osoitti tehonsa väestön harventamisessa.



Kuten kuvista näkee, ratkaisu on maalata seepraviivat katuun, mutta jättää ne pois raitiotien kohdalta. Sulan maan aikana näkyvät maahan maalatut ratikankuvat kunnes kuluvat pois, mutta eiväthän ne ole vakiintunut merkki kertomaan väistämisvelvollisuudesta, eli siitä että suojatie ei jatkukaan yhtenäisenä koko kadun poikki. Ratkaisu maksimoi erehtymisen mahdollisuuden.

Seeprojen jättäminen pois ratikkakiskojen kohdalta on käytössä eräissä kohdissa rataverkkoa myös siellä, missä kyse on valo-ohjatusta suojatiestä, mikä ei vähennä sekaannusta. Noin yleensäkin etenkin jalankulkijoiden kyseessä ollen pelkkä opasteen pois jättäminen tarkoittamassa jotain, ei edusta kovin kehittynyttä suunnittelua.


Siellä, missä maailmalla vastaavan kaltaisia ylityspaikkoja on käytössä, yleensä on erilaisia rakenteita tai ainakin varoituskilpiä osoittamassa, että kyseessä on huolellisuutta edellyttävä paikka. Mutta sellaisethan saattavat maksaa, hyvänen aika.



8 kommenttia:

TV kirjoitti...

Näitä tienylityspaikkoja suojateiden sijaan soisi käytettävän myös vilkasliikenteisillä ajoradoilla, joissa ylittäviä jalankulkijoita on päivätasolla hyvin vähän. Nyt monella tieosuudella on usein jo melkein puoli kilometriä ennen suojatietä alennettu rajoitus 50 km/h ja se palautuu rajoitukseksi 60 km/h usein satoja metrejä suojatien jälkeen. Ja monilla kaupungin ulosmenoväylillä rajoitus on muutaman tällaisen suojatien takia laskettu koko tieosuudella.

Esimerkkeinä nyt vaikkapa kantatie 40 Raisionlahdella (Nesteentie) ja Turusta Satakunnan tie sekä Tampereen valtatie.

Antti kirjoitti...

Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta tieliikennelaissa ei taida olla varsinaista liikennemerkkiä, jolla voitaisiin jalankulkijalle kertoa, että nytpä väistätkin sinä. Toki tekstillistä merkkiä voisi aina käyttää.

Ymmärtääkseni (korjatkaa taas, jos olen väärässä) Suomessa riittää, että suojatie merkitään liikennemerkillä tai seepraraidoituksella. Tällöin saadaan aikaiseksi entistä sekavampia tilanteita, jos liikennemerkki on yhtään tulkittavissa niin, että se voisi koskea myös raitiotietä: tällöinhän seepraviivoituksen puuttuminen ei kaiketi automaattisesti tarkoita, että suojatietä ei olisi. Blogitekstin kuvassa olevassa tapauksessa liikennemerkki on toki sijoitettu kauas kiskoista, mutta onko näin kaikissa tapauksissa?

Lisäksi Helsingissäkin ilmeisesti yhä ainakin joskus sataa lunta, jolloin kaikki tiemerkinnät ovat enemmän tai vähemmän piilossa.

Prahassa muuten jalankulkija väisti ratikkaa suunnilleen aina, ja julkisen liikenteen matkalipuissa varoitettiin tästä. Sen sijaan en muista, että sielläkään olisi millään liikennemerkillä asiasta varoitettu, seepraraidoitus toki puuttui kiskojen kohdalta.

TV kirjoitti...

Ammattiyhdistyksen korkeakouluvalioknnassa ilmeni juuri äsken, että Aallossa on erityinen ongelma juuri kyseiseen raitiovaunuliikenteen aloittamiseen liittyen. Valtaosa ulkomaalaistaustaisista ei seuraa mitään suomalaista mediaa ja nyt on hätä, miten saada tieto välitettyä heille!

jmk kirjoitti...

Suojatien ulottuvuutta on pohdittu myös tilanteessa, jossa seepraviivat on maalattu ajorataan, mutta ei sen rinnalla kulkevaan pyörätiehen. Tämän vuoden kesäkuussa on tarkastaja Arveliini arvellut, että suojatie-liikennemerkki riittää tällöin ulottamaan suojatien pyörätienkin yli, vaikkei siellä olekaan seepraraitoja.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a5a76a48-0b0c-484e-bf35-69a238db5a55
"Jos merkki on ajoradan oikeassa reunassa ja näin ollen pyörätien vasemmassa reunassa, jatkuu suojatie myös pyörätien ylitse."

Missä määrin tämä analogioituu raitiotiehen, jää arveltavaksi.

Antti kirjoitti...

TV: Ei liikennejärjestelyistä tiedottaminen voi ylipäätään olla median varassa. Se on toki hyvä lisä, mutta järjestelyiden pitää selvitä yksikäsitteisesti liikennemerkeistä, tiemerkinnöistä ym.

jmk: Hyvä pointti. Itse pyöräilijänä olen kyllä tulkinnut tilanteen samalla tavalla kuin polliisi ja päästänyt suojatietä käyttävät jalankulkijat pyörätien yli.

Matti Grönroos kirjoitti...

Jalankulkijan väistämisvelvollisuus raitiovaunua kohtaan sisältyy tieliikennelain 11 pykälään. Koska kaikki tuntevat lain, mitään erillistä merkkiä ei tarvita!

Tekstikilpi tai jokin vastaava olisi paikallaan. Ratikkakuskiakin koskee ennakointivelvollisuus. Kunhan ensimmäinen kansalainen on liiskattu, asiasta seurannee mielenkiintoinen tuomioistuinprosessi.

Eero Ketonen kirjoitti...

Ei tuo kyllä ajele vaarallisesti siksi, että täytyisi 'pika' -etuliite lunastaa. Pysäkkien kohdalla on nopeusrajoitukset myös siirto- ja huoltoajoille. Ylityspaikkojen merkintä voisi kyllä olla parempikin. Jos ei se ole giljotiini, niin ainakin desimaatio.

Joku paluu aiheeseen jonkun ajan päästä, että miten autoliikenne on alkanut toimia radan ympärillä, olisi ihan potentiaalinen kirjoituksen aihe. Samoin paluu siihen, miten se siltatyömaa nyt lopulta meni; huonosti, paremmin, normaalin huonosti.

Väylän liepeiltä kirjoitti...

Arvoisan blogistin kommentissaan mainitsema jalankulkijan väistämisvelvollisuus raitiovaunua koskien löytyy tosiaan TLL 11.1 §:stä, teksti jatkuu klassisella ", ellei tässä laissa toisin säädetä."

Toisin säätäminen löytyy TLL 64.1 §:stä, jossa todetaan raitiovaunun velvollisuus antaa suojatien osalta esteetön kulku jalankulkijalle vastaavasti kuin ajoneuvojenkin.

Koko tämän blogiartikkelin olennaisin asia on näin ollen suojatien yksiselitteinen merkitseminen, jota toki kannattaisi tehostaa rakenteellisin keinoin, vähimmilläänkin niin, ettei suojatie ja suojatietön ylityskohta olisi samassa linjassa.

Suojatie merkitään TLL ja VnALiikohjlKäyt mukaan merkillä E1, jonka lisäksi _voidaan_ käyttää ajoratamaalausta L3. Valitettavasti säädökset mahdollistavat sen, että kadunylityksen merkitsemiseen suojatieksi riittää usein yksi ainoa suojatiemerkki E1. Merkki voi olla sijoitettuna ajoratojen väliselle korokkeelle tai ajoradan ulkopuolelle pelkästään jommalla kummalla puolella katua, ellei sitten tulosuunnassa ole vähintään kaksi kaistaa

Yksinäisestä merkistä on aika vaikeaa päätellä suojatien ulottuvuutta tilanteessa, jossa koko kadunylitys ei olekaan suojatietä. Asia ei ole juurikaan selkeämpi, vaikka kadun molemmilla puolilla olisi suojatien merkit E1. Tällöinkin ajoratojen välissä oleva raitiovaunulle varatun kadunosan kohdalla voi merkkien mukaan olla suojatietä, ja yhtä hyvin olla olematta. Sama koskee tilannetta, jossa ylityksessä on neljä suojatiemerkkiä E1 eli ajoratojen molemmin puolin korokkeilla ja ajoradan reunoissa.

Ainoa yksiselitteinen tapa merkitä moinen ylitys kokonaan suojatieksi olisi kuusi E1-merkkiä eli molemmin puolin molempia ajoratoja ja molemmin puolin raitiovaunulle varattua kadunosaa. Vielä selkeämmäksi merkintä tulisi käyttäen E1 peilikuvia siten, että jokaiselle osuudelle merkki näyttäisi suojatiehahmon oikeaa jalankulkusuuntaa.

Täytyy toki huomata, että osittain suojatiettömän merkitsemiseen ei kuitenkaan ole mitään yksiselitteistä tapaa, koska yllä mainitusti yksikin merkki riittää koko ylitykselle.


joka voi olla jopa 4 metriä ajoradan ulkoreunan ulkopuolella.