Euroopan hassuilla rajoilla

Euroopan historia ainakin viimeisen parintuhannen vuoden ajalta on ollut yhtä valtionrajojen siirtelyä. Ja rajojahan on siirreltäväksi riittänyt. Eritoten Saksan ja Italian alueet olivat vielä 1800-luvulle tultaessa pirstoutuneet melkoiseksi joukoksi pieniä ruhtinaskuntia ja itsenäisiä kaupunkeja.

Kaksi Saksan 16 osavaltiosta, Hampuri ja Bremen, on ns. vapaita kaupunkeja.

Etenkin läntisessä Euroopassa on raja-aitoja kaadettu Schengen-alueen muodostamisen yhteydessä. Moni asia on helpottunut, kun keskellä kylää kulkevalta rajalta on aidat ja puomit viety pois. Toki aiemminkin on tehty erilaisia kahdenvälisiä järjestelyjä.

Seuraavassa tarkastellaan muutamaa erikoista paikkaa.

Aachenin seudulla Saksa rajat Alankomaiden ja Belgian kanssa kulkevat halki yhteen kasvaneiden kaupunkiseutujen. Kerkradessa kaupungin pohjoispuolella raja kulkee pitkin katua ja liikenneympyräkin on puoliksi Saksassa ja puoliksi Alankomaissa.

Pensasaidan vasen puoli Saksaa, oikea Alankomaita. Ympyrän takana oleva ruskea talo sijaitsee Alankomaissa ja sen takana olevat Saksassa.

Kun raja kulkee keskellä katua, kadulla tietenkin on kaksi nimeä.

Toinen taajamaesimerkkimme on Dinxsperlosta, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä Emmerichistä itään Alankomaissa. Kylän eteläosa on saksalainen Suderwick. Alankomaat liitti Suderwickin itseensä toisen maailmansodan jälkeen jonkilaiseksi sotakorvaukseksi. Se kuitenkin liitettiin takaisin Saksaan vuonna 1960 valtioiden keskinäisellä sopimuksella.

Kylän halkaiseva katu on pääosin Alankomaiden puolella (mutta eteläpuolen talot Saksassa). Yhdessä risteyksessä raja kuitenkin kulkee siten, että Alankomaista Alankomaihin päästäkseen pitää poiketa Saksassa.

Dinxperlo ja Suderwick, Heelweg/Sporker Strasse/Keupenstraat. Raja katkoviivalla; vasemmalla Alankomaat, oikealla Saksa

Ei kovinkaan kaukana Dinxperlosta, Alankomaiden Nijmegenin ja Saksan Kleven välissä on pääosin Saksassa sijaitseva Wylerin kylä. Alankomaat alkaa heti kylän pääkadun takana ja tämän alankomaalaisvyöhykkeen takana on myös tie. Valtioiden tieverkot liittyvät toisiinsa kymmenmetrisen korokkeen kautta.

Wyler, etualalla Saksa. Raja halkaisee kuvan vasemmassa reunassa näkyvän rakennuksen.

Samaisella rajalla on myös Coevordenissa kansainvälinen liikenneympyrä.

Coevorden. Vasemmalla Alankomaat, oikealla Saksa.  Etualan tie on Saksassa. Koska se kuitenkin jatkuu Alankomaiden puolelle, se on viitoitettu alankomaisittain.

Ranskan ja Belgian välinen raja kulkee poikki Charleroin ja Reimsin välisen E420-tien Brûly-de-Peschen kylän kohdalla. Kylän matkailunähtävyytenä on Hitlerin bunkkeri, jossa tämä valtiomies vietti pitempiäkin aikoja. Raja kulkee moottoritieliittymän halki.

Erkaneminen tapahtuu belgialaisittain.

Mutta rampin päätepiste onkin Ranskassa. Oikealle kääntymällä pääsee saman tien takaisin Belgiaan.

Aina eivät asiat kuitenkaan mene kuin Strömsössä. Armentières on Lillen luoteispuolella sijaitseva pikkukaupunki, jossa on suuri kaupunginhotelli kaupungintalo. Pohjoiset esikaupungit sijaitsevat Belgiassa. Rajalle on onnistuttu rakentamaan pensasaidalla erotetut kadut, jotka ovat samaan suuntaan yksisuuntaiset.

Rue de la Planche, Comines-Warneton (Belgia) vasemmalla. Chemin de Rabèques, Armentières (Ranska) oikealla.

Lopuksi tutustumme Bergh/Eltenin raja-asemaan, jossa yhtyvät Saksan A3- ja Alankomaiden A12-moottoritiet. Laaja asema-alue valmistui vuonna 1962 ja sitä on pidetty ensimmäisenä nykyaikaisena raja-asemana. Tässäkin tarvittiin valtioiden välistä sopimista. Valtioiden rajaa siirrettiin siten, että Alankomaiden puolen raja-asema oli kokonaisuudessaan Alankomaissa ja vastaavasti Saksan asema Saksassa.

Bergh (NL) vasemmalla ja Elten (D) oikealla vuonna 1962


Rajan kulku alankomaisessa topografikartassa

Niin sitten kävi, että aika ajoi runsaassa 30 vuodessa ison raja-aseman ohitse. Maaliskuussa 1995 Alankomaat ja Saksa muutaman muun valtion kanssa käynnistivät Schengen-sopimuksen toimeenpanon ja säännölliset rajatarkastukset lopetettiin.

Alueet ovat nykyisin lähinnä rekkaparkkeja. Saksan puolella on tienvarsikuppila ja Alankomaiden puolella sikäläisen tielaitoksen tukikohta. Raja kulkee kuitenkin edelleenkin keskellä moottoritietä.


Alankomaat oikeanpuoleisella ajoradalla, Saksa vasemmanpuoleisella.