Nestori

Seututie 482, joka kulkee Viinijärveltä Liperin ja Rääkkylän kautta Kiteelle, on eräänlainen Joensuun ohitustie. Reitti on nelisen kilometriä lyhyempi kuin valtateitä pitkin. Alempi tieluokka ja Arvinsalmen lossi kääntävät ajoajan Joensuun hyväksi.

Tien varrella on teollisuushistoriaa: Rääkkylän kunta oli 1800-loppupuolelta alkaen esittänyt kirkonkylältä länteen sijaitsevan Kivisalmen ruoppaamista ja rakentamista avokanavaksi, jotta Savonlinnan-Joensuun laivareitti lyhenisi merkittävästi (ja toisi Rääkkylän kirkonkylän näiden reittien ulottuville). Töihin ryhdyttiin ja talvella 1908 ruoppaajaan tarttui iso keltainen kivi, joka tunnistettiin rikkaaksi kuparimalmiksi. Emäkallio löytyi ja siitä alkoi Outokummun historia.

Usean kilometrin mittainen lossiväylä Rääkkylästä pohjoiseen lyheni 1940-luvulla kahdeksi lyhyeksi, kun Arvinsalmen ja Kivisalmen väliin Oravisalossa tehtiin maantie. Kivisalmi uusittiin uittokanavaksi 1970-luvulla ja sen lossi korvattiin sillalla vuonna 1982. Puolisen kilometriä leveässä Arvinsalmessa on lossi edelleenkin. Kivisalmesta eivät Saimax-luokan Saimaan syväväylän mitoituksen mukaiset alukset eivät mahdu.

Arvinsalmi

Kun lossirantaa lähestytään, maisemassa on jotain kerrassaan outoa. Lossi ei olekaan keltainen, vaan se on valkoinen!

Lossi on Nestori: toinen vuonna 2013 Uudenkaupungin Työveneen valmistamista suurlosseista. Sisaralus, Vikaren, on vuodesta 2023 hoitanut Bergön lossiliikennettä Vaasan eteläpuolella.

Niin väritys kuin muotokielikin eroaa oleellisesti 1970-luvun parkanolaisista ja niihin perustuvasta myöhemmästä kalustosta. Lossin kantavuus on 150 tonnia, sillä on pituutta 50 metriä ja leveyttä 15.

Saapuminen lossille on aika juhlallista. Onhan kyseessä sisävesien suurin lossi. Kaistoja on kolme ja autojen sijoitusta ohjataan liikennevaloilla.

Keskimmäisellä kaistalla maksimikorkeus on 4,5 metriä. Korkeat erikoiskuljetukset joutuvat hakeutumaan muille reiteille.

Uusien lauttojen muotoilua

Nestori aloitti liikenteensä Puumalan Kietävälässä. 2020-luvun alkupuolella tehtiin varsin paljon kalustojen siirtoja vastaamaan kapasiteettitarvetta. Siinä yhteydessä Kietävälän ja Arvinsalmen lossit vaihdettiin keskenään ja muun muassa Vikaren siirtyi Iniön Skagenista Bergöhön.

Maantielautta on siitä mielenkiintoinen olio, että sitä säädellään sekä tieliikennelain että vesiliikennelain kautta. Kun se käyttää ohjaamiseen teräsvaijeria tai sähköistä virtuaalivaijeria, se on osa maantietä. Kuljettajan pätevyysvaatimukset merenkulun osalta ovat varsin vaatimattomat. Tähän seikkaan kiinnitti Onnettomuustutkintakeskus huomiota Palvan lossin karilleajoa koskeneessa raportissaan. Teillä ja Turuilla on tapausta käsitellyt artikkelissaan Mennään lossilla vuonna 2019.

Sitten puolestaan, kun lossi esimerkiksi ajetaan telakalle ilman matkustajia, se irrotetaan vaijerista ja se maagisesti muuttuu vesikulkuneuvoksi. Tällöin myös miehitysvaatimukset muuttuvat vastaavan kokoisen laivan mukaisiksi. Toisin kuin usein luullaan, suomalaiset lossit on varustettu potkurein ja ohjauslaittein ja ne ovat täysin ohjailukykyisiä. Silloin, kun lähdetään telakkaretkelle, lossin mastosta riisutaan pois kaksi päällekkäin olevaa palloa, jotka ilmaisevat ohjailukyvytöntä alusta.

Nestori matkallaan Kietävälästä Arvinsalmeen. Lossipallot on otettu pois.

Nestori on muutenkin rakennettu täyttämään vastaavan kokoisen vesikulkuneuvon tekniset vaatimukset. On pelastuslauttaa sun muuta. Eritoten on huomattava, että varusteisiin kuuluu myös laivakello. Laivakello on yli 12 pitkissä aluksissa pakollinen kansainvälisten meriteiden sääntöjen säännön 33 nojalla. Erityisesti on huomattava, että säännön 35 kohdan g tarkoittamissa olosuhteissa laivakelloa tulee soittaa rivakasti.

Nestorin saavuttua Arvinsalmeen liikennettä hoidettiin valmistelujen ajan vielä vanhalla lossilla. Ilmakuva osoittaa konkreettisesti lossien kokoeron.