Teillä ja Turuilla raportoi vuoden 2008 syyskuussa kommentissa http://teilla.blogspot.com/2008/09/polkutie.html Tielaitoksen polkutietyömaasta, jolla on tarkoitus kunnostaa valtatien varresta Raittijärven kylään kulkevaa polkutietä.
Hankkeen tiimoilta on sitten noussut iso riita.
On nimittäin käynyt ilmi, että mönkijäuran runko aiotaan rakentaa käytöstä poistettujen arseenikyllästettyjen puhelinpylväiden varaan. Kiistassa käydään peistä siitä, onko kyseinen rakennusmateriaali lainkaan sallittua erämaaalueella ja siitä, onko kyseessä todellakin ympäristölle vaarallinen ratkaisu.
Viranomaiset ovat asiassa erimielisiä. Metsähallitus on arseenipuun käyttöä vastaan, koska se luokitellaan ongelmajätteeksi. Lapin ympäristökeskus taas ei näe kyseisen puutavaran käyttöä ongelmalliseksi pitkospuiden alusrakenteissa.
Lapin ympäristöpiiri ry on vaatinut Lapin ympäristökeskusta kieltämään arseenikyllästettyjen puiden käytön. Ympäristökeskus on pyytänyt eri tahoilta lausuntoja, mutta asian käsittely on kesken. Tuleva näyttää, jatkuuko polun rakentaminen keväällä suunnitelmien mukaan vai ei.
19.1.2009
15.1.2009
Kallista rahankeruuta
Norjassa käydään keskustelua muutaman tietullikohteen taloudellisesta tehokkuudesta.
Nordkappiin vievän tunnelin tiemaksuja keräävän yhtiön liikevaihdosta noin 50 prosenttia kuluu rahankeruuseen ja siten vain puolet maksuista kertyy itse tunnelin rakentamiskulujen kattamiseen. Sikäläinen tiehallinto kieltää arvostelevansa yhtiötä, koska tietää liikenteen määrän tiellä olevan vähäinen, mutta neuvoo kuitenkin yhtiötä pohtimaan asiaa.
Vastaavanlaisia havaintoja on muualtakin. Tukholmassa kävi arvosteluryöppy, kun kävi ilmi, että ruuhkamaksut eivät tuota kaupungille äyriäkään vuosikausiin, vaan rahat kuluvat järjestelmäinvestoinnin kattamiseen. Järjestelmän kerrotaan tähän asti maksaneen luokkaa 2,5 miljardia kruunua (runsaat 250 miljoonaa euroa) ja loppulaskun suuruudeksi on annettu 4 miljardiin kruunuun ulottuvia arvioita.
Nordkappiin vievän tunnelin tiemaksuja keräävän yhtiön liikevaihdosta noin 50 prosenttia kuluu rahankeruuseen ja siten vain puolet maksuista kertyy itse tunnelin rakentamiskulujen kattamiseen. Sikäläinen tiehallinto kieltää arvostelevansa yhtiötä, koska tietää liikenteen määrän tiellä olevan vähäinen, mutta neuvoo kuitenkin yhtiötä pohtimaan asiaa.
Vastaavanlaisia havaintoja on muualtakin. Tukholmassa kävi arvosteluryöppy, kun kävi ilmi, että ruuhkamaksut eivät tuota kaupungille äyriäkään vuosikausiin, vaan rahat kuluvat järjestelmäinvestoinnin kattamiseen. Järjestelmän kerrotaan tähän asti maksaneen luokkaa 2,5 miljardia kruunua (runsaat 250 miljoonaa euroa) ja loppulaskun suuruudeksi on annettu 4 miljardiin kruunuun ulottuvia arvioita.
9.1.2009
Teillä ja Turuilla koeajaa
Koeajettu
Ykköstien viimeiseksi avattu 23 kilometrin mittainen moottoritieosuus Lahnajärvi-Muurla. Lohjan ja Lahnajärven välinen osuus on edelleenkin suljettuna.
Tien profiili
Tie on rakennettu verraten kapeaan maastokäytävään. Keskikaista on vain pari metriä leveä ja siksi se on koko matkalta erotettu kaiteella. Tämä on tärkeää erityisesi kohdissa, jossa ajoradat sijaitsevat eri korkeudella. Muuten kaistat ja piennar ovat leveydeltään tavanomaista moottoritietasoa. Pituusleikkaukseltaan tie on kohtalaisen tasainen. Muurlan ja Turun välisen osuuden kaltaisia erittäin pitkiä mäkiä ei ole.
Massoitus
Tie kulkee korkeussuhteiltaan erittäin vaihtelevan maaston läpi. Paikalliset korkeuserot ovat paikoitellen kymmeniä metrejä. Tästä on seurauksena poikkeuksellisen suuri määrä poikkeuksellisen syviä kallioleikkauksia. Tie kulkee paikoitellen verraten korkeilla penkereillä ja muutama laakso ylitetään silloilla.
Maastokäytävän kapeus tuo kallioleikkauksen reunat erittäin lähelle tietä. Vaikutelma on paikoin hyvin ahtaan oloinen ja jopa ahdistava. Kallioleikkausten läheisyyden takia niiden kohdalla tiessä on reunakaide. Kallioleikkaukset vaikuttavat paikoin rujommilta kuin yleensä on totuttu näkemään. Näkyvillä on useassa kohdassa irrallisen näköisiä lohkareita. Toivomme, että niiden stabiliteetti on varmistettu.
Meluesteet
Tietä reunustavat hyvin useassa paikassa meluvallit tai betoniset meluseinät. Nämä estävät näkymät tien ulkopuolelle. Betoninen meluseinä on kalsean oloinen.
Viitoitus ja liikennemerkit
Tie on länteen ajettaessa viitoitettu Turkuun ja Saloon. Itään ajettaessa viitoituskohteet ovat Helsinki ja Lohja. Viitat edustavat tavanomaista moottoritien tyyppiä. Numeroinnissa E18 esiintyy ennen numeroa 1; käytäntö Suomessa on ollut yleensä päinvastainen: ensin kansallinen numero ja toisena eurooppatien numero.
Vaihtuvat nopeusrajoitukset on pääosin toteutettu tekniikalla, jossa tielle näkyy tavanomainen keltapohjainen liikennemerkki. Tämä on pimeään aikaan miellyttävämpi kuin LED-valoilla toteutettu, jonka kontrasti saattaa olla häiritsevä.
Vanhalla tiellä viitoitus on vielä osin uusimatta ja liikennemerkeissä näkyy vielä usein tien numero 1 numeron 110 sijaan.
Tunnelit
Tieosuudella on kaksi lyhyttä tunnelia. Tunneleissa on telematiikkaohjaus ja niiden suulla esiintyy myös uusi liikennemerkki "tunneli". Tunnelin päätyttyä on merkki "tunneli päättyy" siltä varalta, että autoilija ei itse huomaa seikkaa.
Tielle ajaminen
Koska osa lopullisesta tiestä on kesken, tielle ajetaan poikkeusjärjestelyin Lahnajärvellä: Lahnajärven kahvion edustalle vanhalle tielle on rakennettu tilapäinen liikenneympyrä. Tästä siirrytään lyhyttä yhdystietä pitkin moottoritielle Lahnajärven liittymästä.
Turusta tultaessa moottoritie päättyy hieman yllättäen ja liikenne ohjataan Lahnajärven liittymän ramppiin juurikaan varoittamatta lähestyvästä tiukasta mutkasta.
Lohjan Nummenkylässä liikenne ohjataan vanhalle ykköstielle jokseenkin epäselvin järjestelyin. Kaistan yläpuolinen viitta ohjaa tielle 110 suuntaan Saukkola. Keskelle ajorataa rakennettuun tilapäiseen korokkeeseen on kiinnitetty Turkuun ohjaava pienikokoinen keltapohjainen viitta, jonka näkyvyys on huono.
Palvelut
Suomusjärvelle hieman Lahnajärven itäpuolelle on puolimatkan krouviksi avattu palvelualue, jossa sijaitsee suuri Teboil Kivihovi –niminen kompleksi. Tarjolla on polttoainetta, K-kauppa, suuri ravintola ja muutamia muita liikkeitä. Ravintolan sisustuksessa on hieman tavoiteltu retrohenkeä ja hengessä on pienen pieni tuoksahdus funkkista.
Kiitämme
Ykköstien viimeiseksi avattu 23 kilometrin mittainen moottoritieosuus Lahnajärvi-Muurla. Lohjan ja Lahnajärven välinen osuus on edelleenkin suljettuna.
Tien profiili
Tie on rakennettu verraten kapeaan maastokäytävään. Keskikaista on vain pari metriä leveä ja siksi se on koko matkalta erotettu kaiteella. Tämä on tärkeää erityisesi kohdissa, jossa ajoradat sijaitsevat eri korkeudella. Muuten kaistat ja piennar ovat leveydeltään tavanomaista moottoritietasoa. Pituusleikkaukseltaan tie on kohtalaisen tasainen. Muurlan ja Turun välisen osuuden kaltaisia erittäin pitkiä mäkiä ei ole.
Massoitus
Tie kulkee korkeussuhteiltaan erittäin vaihtelevan maaston läpi. Paikalliset korkeuserot ovat paikoitellen kymmeniä metrejä. Tästä on seurauksena poikkeuksellisen suuri määrä poikkeuksellisen syviä kallioleikkauksia. Tie kulkee paikoitellen verraten korkeilla penkereillä ja muutama laakso ylitetään silloilla.
Maastokäytävän kapeus tuo kallioleikkauksen reunat erittäin lähelle tietä. Vaikutelma on paikoin hyvin ahtaan oloinen ja jopa ahdistava. Kallioleikkausten läheisyyden takia niiden kohdalla tiessä on reunakaide. Kallioleikkaukset vaikuttavat paikoin rujommilta kuin yleensä on totuttu näkemään. Näkyvillä on useassa kohdassa irrallisen näköisiä lohkareita. Toivomme, että niiden stabiliteetti on varmistettu.
Meluesteet
Tietä reunustavat hyvin useassa paikassa meluvallit tai betoniset meluseinät. Nämä estävät näkymät tien ulkopuolelle. Betoninen meluseinä on kalsean oloinen.
Viitoitus ja liikennemerkit
Tie on länteen ajettaessa viitoitettu Turkuun ja Saloon. Itään ajettaessa viitoituskohteet ovat Helsinki ja Lohja. Viitat edustavat tavanomaista moottoritien tyyppiä. Numeroinnissa E18 esiintyy ennen numeroa 1; käytäntö Suomessa on ollut yleensä päinvastainen: ensin kansallinen numero ja toisena eurooppatien numero.
Vaihtuvat nopeusrajoitukset on pääosin toteutettu tekniikalla, jossa tielle näkyy tavanomainen keltapohjainen liikennemerkki. Tämä on pimeään aikaan miellyttävämpi kuin LED-valoilla toteutettu, jonka kontrasti saattaa olla häiritsevä.
Vanhalla tiellä viitoitus on vielä osin uusimatta ja liikennemerkeissä näkyy vielä usein tien numero 1 numeron 110 sijaan.
Tunnelit
Tieosuudella on kaksi lyhyttä tunnelia. Tunneleissa on telematiikkaohjaus ja niiden suulla esiintyy myös uusi liikennemerkki "tunneli". Tunnelin päätyttyä on merkki "tunneli päättyy" siltä varalta, että autoilija ei itse huomaa seikkaa.
Tielle ajaminen
Koska osa lopullisesta tiestä on kesken, tielle ajetaan poikkeusjärjestelyin Lahnajärvellä: Lahnajärven kahvion edustalle vanhalle tielle on rakennettu tilapäinen liikenneympyrä. Tästä siirrytään lyhyttä yhdystietä pitkin moottoritielle Lahnajärven liittymästä.
Turusta tultaessa moottoritie päättyy hieman yllättäen ja liikenne ohjataan Lahnajärven liittymän ramppiin juurikaan varoittamatta lähestyvästä tiukasta mutkasta.
Lohjan Nummenkylässä liikenne ohjataan vanhalle ykköstielle jokseenkin epäselvin järjestelyin. Kaistan yläpuolinen viitta ohjaa tielle 110 suuntaan Saukkola. Keskelle ajorataa rakennettuun tilapäiseen korokkeeseen on kiinnitetty Turkuun ohjaava pienikokoinen keltapohjainen viitta, jonka näkyvyys on huono.
Palvelut
Suomusjärvelle hieman Lahnajärven itäpuolelle on puolimatkan krouviksi avattu palvelualue, jossa sijaitsee suuri Teboil Kivihovi –niminen kompleksi. Tarjolla on polttoainetta, K-kauppa, suuri ravintola ja muutamia muita liikkeitä. Ravintolan sisustuksessa on hieman tavoiteltu retrohenkeä ja hengessä on pienen pieni tuoksahdus funkkista.
Kiitämme
- Vuoristoratatunnelman puuttumista
- Keskikaiteita
- Loivaa polveilua maastossa
- Kivihovin väljyyttä
- Kallioleikkausten ahtautta ja viimeistelyä
- Moottoritieltä poistumisen järjestelyjä Lahnajärvellä ja Nummenkylässä
- Betonisia meluseiniä
30.12.2008
Kalliiksi tulee
Paraisten ja Nauvon välisen lauttayhteyden muuttaminen kiinteäksi on vastatuulessa.
Saaristotien lauttayhteydet ruuhkautuvat loma-aikoihin ja paikalle on pitkään pohdittu kiinteää yhteyttä. Vaihtoehtoina on esitetty sekä kaksiputkista tunnelia että alkulkukorkeudeltaan 45-metristä Airiston siltaa. Kumpikin ovat kevyen liikenteen kannalta vaikeita ratkaisuja, minkä takia lautasta ei voi täysin luopua.
Sillan tavoitekorkeutta on Merenkulkulaitos kasvattanut 50 metriin, minkä takia ympäristövaikutusten arviointi saatetaan joutua tekemään uudelleen.
Nyt on rahojakin (taas) laskettu ja johtopäätös on, että lauttaliikenteen lopettamisesta koituvat säästöt eivät riitä sillan tai tunnelin investointiin. Rakentaminen siirtyykin hamaan tulevaisuuteen ja mahdolliset tulevat rakentamispäätökset tehdään palvelutason parantamiseksi, ei kustannusten säästämiseksi.
Saaristotien lauttayhteydet ruuhkautuvat loma-aikoihin ja paikalle on pitkään pohdittu kiinteää yhteyttä. Vaihtoehtoina on esitetty sekä kaksiputkista tunnelia että alkulkukorkeudeltaan 45-metristä Airiston siltaa. Kumpikin ovat kevyen liikenteen kannalta vaikeita ratkaisuja, minkä takia lautasta ei voi täysin luopua.
Sillan tavoitekorkeutta on Merenkulkulaitos kasvattanut 50 metriin, minkä takia ympäristövaikutusten arviointi saatetaan joutua tekemään uudelleen.
Nyt on rahojakin (taas) laskettu ja johtopäätös on, että lauttaliikenteen lopettamisesta koituvat säästöt eivät riitä sillan tai tunnelin investointiin. Rakentaminen siirtyykin hamaan tulevaisuuteen ja mahdolliset tulevat rakentamispäätökset tehdään palvelutason parantamiseksi, ei kustannusten säästämiseksi.
22.12.2008
Jouluna suljettu
Norjan tielaitos on ottanut vuoristo-osuuksien talvikunnossapitoon erilaisen linjan kuin Suomessa on totuttu: Osa teistä suljetaan kokonaan talveksi ja osa yöajaksi.
Hieman erikoislaatuisena mausteena menettelytapaan on joulukatko: Kolme päätietä katkaistaan jouluna liikenteeltä, oli keli mikä tahansa. E6-tie napapiirin kohdalla ja E10 Ruotsin ja Norjan välillä suljetaan aattona klo 17 ja avataan joulupäivänä klo 12. Valtatie 7 Hardangerviddan yli on suljettuna pitempään: aatonaatosta klo 23:30 alkaen tapaninpäivän jälkeiseen aamuun klo 7 asti.
E6-tien sulkeminen tarkoittaa Norjan katkaisua. Toinen Norjan puolella kulkeva reitti on pysähdyksissä, koska sillä olevat lautat eivät kulje öisin. Kierto Ruotsin kautta ei sekään oikein kannata. Fauskesta Mo i Ranaan on E6-tietä 175 kilometriä, mutta Ruotsin Arvidsjaurin ja Storumanin kautta 540 kilometriä enemmän, 715 km.
9.12.2008
Varisee
Vastikään avattu ykköstie oli tänään kymmenkunta tuntia puoliksi suljettuna. Syy on varsin poikkeuksellinen: kallioleikkauksen sortuma. Leikkauksesta irtosi kooltaan toistakymmentä kuutiometriä ollut kappale, joka hajosi tielle pudotessaan. Tilanteesta ei onneksi koitunut henkilövahinkoja.
Onnettomuustyyppi on Suomessa jokseenkin harvinainen, koska graniittinen kallioperä on yleensä jokseenkin stabiili. Kallioleikkauksia on kyllä jouduttu korjaamaankin: Kantatiellä 51 Siuntion Sunnanvikin suurta kallioleikkausta jouduttiin aikoinaan avartamaan tielle pudonneiden kivien takia ja saman kantatien Suomenojan liittymässä ollutta leikkausta vahvistettiin vain joitakin aikoja sitten.
Onnettomuustyyppi on Suomessa jokseenkin harvinainen, koska graniittinen kallioperä on yleensä jokseenkin stabiili. Kallioleikkauksia on kyllä jouduttu korjaamaankin: Kantatiellä 51 Siuntion Sunnanvikin suurta kallioleikkausta jouduttiin aikoinaan avartamaan tielle pudonneiden kivien takia ja saman kantatien Suomenojan liittymässä ollutta leikkausta vahvistettiin vain joitakin aikoja sitten.
8.12.2008
Timantit ovat ikuisia - ja Länsiväylän remontit
Espoossa Suomenojalla käynnissä oleva Länsiväylän katkaissut siltatyömaa on pääsemässä siihen vaiheeseen, että kiertoteitä päästään purkamaan. Eteläinen ajorata avautuu liikenteelle huomenna pohjoinen viikon kuluttua.
Liikenne on tietyön ohi soljunut olosuhteisiin nähden hämmästyttävän hyvin. Suomessakin osataan tarvittaessa suunnitella tilapäiset liikennejärjestelyt toimiviksi. Valitettavan usein tätä taitoa vain piilotellaan.
Muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Martinsillan liittymän uusimistyökin on siinä vaiheessa, että tuleva liittymän rakenne rupeaa hahmottumaan. Uusi pohjoiseen johtava ramppikin on käytössä, joskaan ei vielä lopullisessa muodossaan. Tämän liittymän uusintaa on odotettu pitkään.
Seuraavaksi työn alle osunee Kivenlahden liittymä, johon aiotaan rakentaa uusi ramppi Länsiväylältä pohjoiseen Kauklahden suuntaan.
Varsinainen megatyö kuitenkin tulee olemaan Länsiväylän ja Kehä II:n liittymän uusiminen, jos siihen joskus päästän. Tielaitoshan aikoinaan mokasi laatiessaan liitymää varten tiesuunnitelman, jossa ramppirusetit olisivat syöneet puolen Niittykumpua. Tuloksena oli ensin iso meteli ja sitten riisuttuakin riisutumpi liittymä, jota hyvin luonnehtii ilmaisu "susi jo syntyessään". Ei ole kovin fiksua rakentaa komea kehätie ja sitten surkealla liittymäratkaisulla rakentaa tien päähän uskomaton sumppu.
Liikenne on tietyön ohi soljunut olosuhteisiin nähden hämmästyttävän hyvin. Suomessakin osataan tarvittaessa suunnitella tilapäiset liikennejärjestelyt toimiviksi. Valitettavan usein tätä taitoa vain piilotellaan.
Muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Martinsillan liittymän uusimistyökin on siinä vaiheessa, että tuleva liittymän rakenne rupeaa hahmottumaan. Uusi pohjoiseen johtava ramppikin on käytössä, joskaan ei vielä lopullisessa muodossaan. Tämän liittymän uusintaa on odotettu pitkään.
Seuraavaksi työn alle osunee Kivenlahden liittymä, johon aiotaan rakentaa uusi ramppi Länsiväylältä pohjoiseen Kauklahden suuntaan.
Varsinainen megatyö kuitenkin tulee olemaan Länsiväylän ja Kehä II:n liittymän uusiminen, jos siihen joskus päästän. Tielaitoshan aikoinaan mokasi laatiessaan liitymää varten tiesuunnitelman, jossa ramppirusetit olisivat syöneet puolen Niittykumpua. Tuloksena oli ensin iso meteli ja sitten riisuttuakin riisutumpi liittymä, jota hyvin luonnehtii ilmaisu "susi jo syntyessään". Ei ole kovin fiksua rakentaa komea kehätie ja sitten surkealla liittymäratkaisulla rakentaa tien päähän uskomaton sumppu.
1.12.2008
Hellittääkö ruuhka?
Helsingin uusi suursatama Vuosaaressa on otettu käytöön. uuteen satamaan siirtyvät roro-liikenne Sompasaaresta ja konttiliikenne Jätkäsaaresta.
Tavaraliikenteen siirtyminen uusille reiteille saattaa aiheuttaa uusia liikenteen pullonkauloja. Kehä III on nimetty yhdeksi potentiaalisimmista. Tulokset näkyvät, kunhan satama pääsee kunnolla vauhtiin ensihaparoinnin jälkeen.
Kantakaupungin suunnalla taas odotellaan hiljenevää. Jätkäsaari ei kuitenkaan tyhjene kokonaan: Tallinnan autolautoilla kulkeva tavaraliikenne kulkee tietysti sieltä kuin laivatkin. Mechelininkadun, Itämerenkadun, Porkkalankadun ja Hietalahdenrannan hieman sekavan risteyskompleksin ruuhkiin on pidetty syynä raskasta sataman rekkaliikennettä ja pari kertaa päivässä reitin tukkivaa satamajunaa.
Se, auttaako sataman hiljeneminen ruuhkautumiseen vai ei, jää nähtäväksi. Tokihan rekat ovat näkyviä osapuolia ruuhkissa, mutta ruuhkat voivat aivan hyvin aiheutua jo siitä, että muutakin liikennettä on yli katujen välityskyvyn. Seurataanpa tilannetta.
Tavaraliikenteen siirtyminen uusille reiteille saattaa aiheuttaa uusia liikenteen pullonkauloja. Kehä III on nimetty yhdeksi potentiaalisimmista. Tulokset näkyvät, kunhan satama pääsee kunnolla vauhtiin ensihaparoinnin jälkeen.
Kantakaupungin suunnalla taas odotellaan hiljenevää. Jätkäsaari ei kuitenkaan tyhjene kokonaan: Tallinnan autolautoilla kulkeva tavaraliikenne kulkee tietysti sieltä kuin laivatkin. Mechelininkadun, Itämerenkadun, Porkkalankadun ja Hietalahdenrannan hieman sekavan risteyskompleksin ruuhkiin on pidetty syynä raskasta sataman rekkaliikennettä ja pari kertaa päivässä reitin tukkivaa satamajunaa.
Se, auttaako sataman hiljeneminen ruuhkautumiseen vai ei, jää nähtäväksi. Tokihan rekat ovat näkyviä osapuolia ruuhkissa, mutta ruuhkat voivat aivan hyvin aiheutua jo siitä, että muutakin liikennettä on yli katujen välityskyvyn. Seurataanpa tilannetta.
18.11.2008
Ei sitä sitten avattukaan
Ykköstien moottoritietyömaan Lohjan ja Muurlan välillä piti suunnitelmien mukaan aueta liikenteelle viime lauantaina 15.11.2008. Aikataulun muutoksista saatiin vihiä pari viikkoa ennen H-hetkeä ja muutamaa päivää ennen suunniteltua avauspäivää Tiehallinto ilmoitti viivästymisestä. Osuus Lahnajärvi-Muurla aukeaa "lähipäivinä" ja teknisesti vaikeimman Lohjan ja Lahnajärven välisen osuuden aukeaminen siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen "muutamien viikkojen" päähän.
Syyksi viivästykseen on ilmoitettu tunneleiden teknisten järjestelmien testaaminen.
Tiehallinnon varovaisuus on ymmärrettävää. Vuosina 1999 ja 2001 tapahtui Alpeilla kolme vakavaa tunnelipaloa. Mont Blancin, Tauernin ja St Gotthardtin tunneleissa sattuneissa onnettomuuksissa kuoli yli 60 ihmistä. Samoihin aikoihin Norjassa tapahtui kaksi pienempää mutta vakavaa tapausta: Vuonna 1999 rakenteilla olleessa E134-tien tunnelissa Drammenissa syttyi tulipalo, joka tappoi kolme. Seuraavana vuonna E134-tien Seljestad-tunnelissa kolarista aiheutui tulipalo, joka tuhosi tunnelin kaapeloinnin aiheuttaen myrkyllisiä kaasuja. Tapaus sattui lähellä tunnelin suuta ja osa pääsi pakoon. Loukkuun jääneet pelasti kova tuuli, joka puhalsi puhdasta ilmaa tunneliin. Tässäkin suuronnettomuuden vaara oli todella lähellä.
Tunnelijärjestelmien tarpeellisuus ja toiminta testattiin kuluvan vuoden elokuussa, kun Salon Isokylän tunnelissa ykköstiellä syttyi henkilöauto palamaan, kaksi kuukautta tunnelissa tehdyn paloharjoituksen jälkeen. Tästä tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.
Turun ja Helsingin välille päätettiin vuonna 1932 rakentaa valtatie. Siitä alkaen on lähes koko ajan ollut jossain kohdassa rakennustyömaa. Kun kaupunkien välille on yli 75 vuotta rakennettu kunnollista tieyhteyttä, ehkä jaksamme sen muutaman viikon vielä odottaa.
Syyksi viivästykseen on ilmoitettu tunneleiden teknisten järjestelmien testaaminen.
Tiehallinnon varovaisuus on ymmärrettävää. Vuosina 1999 ja 2001 tapahtui Alpeilla kolme vakavaa tunnelipaloa. Mont Blancin, Tauernin ja St Gotthardtin tunneleissa sattuneissa onnettomuuksissa kuoli yli 60 ihmistä. Samoihin aikoihin Norjassa tapahtui kaksi pienempää mutta vakavaa tapausta: Vuonna 1999 rakenteilla olleessa E134-tien tunnelissa Drammenissa syttyi tulipalo, joka tappoi kolme. Seuraavana vuonna E134-tien Seljestad-tunnelissa kolarista aiheutui tulipalo, joka tuhosi tunnelin kaapeloinnin aiheuttaen myrkyllisiä kaasuja. Tapaus sattui lähellä tunnelin suuta ja osa pääsi pakoon. Loukkuun jääneet pelasti kova tuuli, joka puhalsi puhdasta ilmaa tunneliin. Tässäkin suuronnettomuuden vaara oli todella lähellä.
Tunnelijärjestelmien tarpeellisuus ja toiminta testattiin kuluvan vuoden elokuussa, kun Salon Isokylän tunnelissa ykköstiellä syttyi henkilöauto palamaan, kaksi kuukautta tunnelissa tehdyn paloharjoituksen jälkeen. Tästä tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.
Turun ja Helsingin välille päätettiin vuonna 1932 rakentaa valtatie. Siitä alkaen on lähes koko ajan ollut jossain kohdassa rakennustyömaa. Kun kaupunkien välille on yli 75 vuotta rakennettu kunnollista tieyhteyttä, ehkä jaksamme sen muutaman viikon vielä odottaa.
11.11.2008
Tampere rakennuksen kourissa
Tampereen läntinen kehätie on valmistumassa. Näin saadaan hiljalleen päätökseen kolmekymmenvuotinen sota Tampereen kannaksen kiertämiseksi: Ensimmäiset osuudet kehätiestä rakennettiin 1970-luvulla.
Mutta ei rakentaminen Tampereella tähän lopu.
Kehätien ja kolmostien kulmaukseen on auennut jumalaton kraateri. Siihen on tulossa Ikea, jonka avajaiskakut näillä näkyminen popsitaan vuonna 2010. Ikean liikennettä varten rakennetaan kolmostielle uutta liittymää ja moottoritien liikenne on siirtymässä siltatöiden takia kiertotielle. Varovasti siellä työmaan keskellä sompailtaessa!
Kun nämä hankkeet saadaan pois päiväjärjestyksestä, alkaa möyrintä keskusta-alueella. Tampere ja Tiehallinto ovat pääsemässä sopuun Rantaväylän rakentamiskustannusten jaosta. Nykyisin Näsijärven rantaa seuraava ruuhkautuva väylä viedään parikilometriseen tunneliin. Tunnelista osa rahoitetaan myymällä rakennusoikeutta nykyiseltä tielinjalta. Tunneli on kaksiputkinen 2+2-kaistainen ja sen päissä ovat eritasoliittymät. Tavoitteena on, että rakennustöihin päästäisin parin vuoden päästä, jolloin työmaa voisi olla valmis vuonna 2015.
Mutta ei rakentaminen Tampereella tähän lopu.
Kehätien ja kolmostien kulmaukseen on auennut jumalaton kraateri. Siihen on tulossa Ikea, jonka avajaiskakut näillä näkyminen popsitaan vuonna 2010. Ikean liikennettä varten rakennetaan kolmostielle uutta liittymää ja moottoritien liikenne on siirtymässä siltatöiden takia kiertotielle. Varovasti siellä työmaan keskellä sompailtaessa!
Kun nämä hankkeet saadaan pois päiväjärjestyksestä, alkaa möyrintä keskusta-alueella. Tampere ja Tiehallinto ovat pääsemässä sopuun Rantaväylän rakentamiskustannusten jaosta. Nykyisin Näsijärven rantaa seuraava ruuhkautuva väylä viedään parikilometriseen tunneliin. Tunnelista osa rahoitetaan myymällä rakennusoikeutta nykyiseltä tielinjalta. Tunneli on kaksiputkinen 2+2-kaistainen ja sen päissä ovat eritasoliittymät. Tavoitteena on, että rakennustöihin päästäisin parin vuoden päästä, jolloin työmaa voisi olla valmis vuonna 2015.
4.11.2008
Bussi, hiljennä!
Ruotsissa Linköpingin ja Örnsköldsvikin kaupungeissa on kokeiltu liikennesääntöä, joka säätää 30 km/h nopeusrajoitusta ohitettaessa tai kohdattaessa pysäkillä seisova linja-auto. Nyt sikäläinen tiehallinto ehdottaa, että sääntö vakinaistetaan maanlaajuisesti.
Sääntö olisi voimassa kaikilla teillä, joilla nopeusrajoitus on enintään 70 km/h. Lisäksi sääntö on voimassa vain silloin, kun bussin keulassa ja perässä oleva valaistu kilpi "30" on sytytettynä.
Sääntöä perustellaan nollavisiotavoitteella ja erityisesti koululaiskuljetusten turvallisuuden takaamisella.
Sääntö olisi voimassa kaikilla teillä, joilla nopeusrajoitus on enintään 70 km/h. Lisäksi sääntö on voimassa vain silloin, kun bussin keulassa ja perässä oleva valaistu kilpi "30" on sytytettynä.
Sääntöä perustellaan nollavisiotavoitteella ja erityisesti koululaiskuljetusten turvallisuuden takaamisella.
23.10.2008
Keimolassa jyrää
Kolmostiellä on Vantaalla alkamassa remontti. Uusi kehärata risteää kolmostien kanssa nykyisen Kivistön liittymän pohjoispuolella. Risteyskohtaan kolmostien itäpuolelle rakennetaan Kivistön rautatieasema ja alueen maankäyttö muuttuu oleellisesti.
Tiesuunnitelmaan sisältyy uusi Keimolanportin liittymä, joka sijoittuu kilometrin verran Kivistön liittymän pohjoispuolelle uuden aseman tuntumaan. Tämän liittymän yhteyteen rakennetaan liityntäpysäköintialue ja bussiterminaali. Vanha kolmostie katoaa nykymuodossaan ja se korvautuu hieman idemmäksi tulevalla katuyhteydellä.
Keimolanportin ja Kivistön liittymät ovat niin lähellä toisiaan, että ne yhdistetään toisiinsa rinnakkaisrampeilla.
Myös Kivistön liittymän toisella puolella alkaa tapahtua: Vantaankosken liittymän, eli kolmostien ja kehä III:n liittymä uusitaan osana kehä III:n kohentamisremonttia. Liittymästä poistetaan vasemmalle kääntyvät liikennevirrat rakentamalla uusia ramppeja.
Tiesuunnitelmaan sisältyy uusi Keimolanportin liittymä, joka sijoittuu kilometrin verran Kivistön liittymän pohjoispuolelle uuden aseman tuntumaan. Tämän liittymän yhteyteen rakennetaan liityntäpysäköintialue ja bussiterminaali. Vanha kolmostie katoaa nykymuodossaan ja se korvautuu hieman idemmäksi tulevalla katuyhteydellä.
Keimolanportin ja Kivistön liittymät ovat niin lähellä toisiaan, että ne yhdistetään toisiinsa rinnakkaisrampeilla.
Myös Kivistön liittymän toisella puolella alkaa tapahtua: Vantaankosken liittymän, eli kolmostien ja kehä III:n liittymä uusitaan osana kehä III:n kohentamisremonttia. Liittymästä poistetaan vasemmalle kääntyvät liikennevirrat rakentamalla uusia ramppeja.
15.10.2008
Idän tiellä
Tiehallinto on paraikaa laatimassa tiesuunnitelmaa, joka tähtää valtatien 7 rakentamiseksi moottoritieksi Pernajan Koskenkylän ja Kotkan Karhulan välillä. Ajatus on, että suunnittelun puolesta rakentamistyöt voisivat alkaa vuonna 2010, jos valtiolta löytyy rahaa hankkeeseen.
Hanke käsittää nykyisen 17 km mittaisen Koskenkylän-Loviisan moottoriliikennetien muuttamisen moottoritieksi ja uuden 36 km mittaisen moottoritien, joka tulisi pääosin nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Uusia eritasoliittymiä rakennettaisiin kuusi kappaletta ja lisäksi eräitä nykyisiä parannettaisiin.
Kun tämä urakka valmistuu, on myös Kehä III:n perusparannus Vantaalla toivottavasti saatu viimein valmiiksi. Tällöin E18-tiellä on Turun ja Haminan välillä runsaat 300 kilometriä pitkä yhtenäinen jakso moottoritietä tai moottoritietasoista nelikaistaista tietä.
Tiehankkeiden kehityskaari on pitkä. Koskenkylän ja Karhulan välinen nykyinen valtatie rakennettiin 1950-luvulla ja jo 1970-luvulla se tunnustettiin tasoltaan vaatimattomaksi.
Hanke käsittää nykyisen 17 km mittaisen Koskenkylän-Loviisan moottoriliikennetien muuttamisen moottoritieksi ja uuden 36 km mittaisen moottoritien, joka tulisi pääosin nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Uusia eritasoliittymiä rakennettaisiin kuusi kappaletta ja lisäksi eräitä nykyisiä parannettaisiin.
Kun tämä urakka valmistuu, on myös Kehä III:n perusparannus Vantaalla toivottavasti saatu viimein valmiiksi. Tällöin E18-tiellä on Turun ja Haminan välillä runsaat 300 kilometriä pitkä yhtenäinen jakso moottoritietä tai moottoritietasoista nelikaistaista tietä.
Tiehankkeiden kehityskaari on pitkä. Koskenkylän ja Karhulan välinen nykyinen valtatie rakennettiin 1950-luvulla ja jo 1970-luvulla se tunnustettiin tasoltaan vaatimattomaksi.
12.10.2008
Porrastusta
Talvinopeusrajoitusten aika on ovella. Viranomaisia on kritisoitu siitä, että talvirajoitukset ovat voimassa käytännöllisesti katsoen samaan aikaan koko maassa suurista keliolosuhteiden erosta huolimatta. Lokakuussahan etelässä on vielä lähes kesäkelit ja Lapissa on usein lunta. Myös keväällä rajoitukset poistetaan koko maassa suunnilleen samaan aikaan.
Nyt Tiehallinto tiedottaa, että talvirajoitukset astuvat voimaan porrastetusti, alkaen pohjoisesta. Tiedotetta tarkemmin tutkittaessa käy ilmi, että muutokset tehdään yhden (1) viikon aikana. Lapissa muutos siis aloitettaneen maanantaina ja etelässä töihin päästään perjantaina, ellei sitten homma mene viikonloppuylitöiksi.
Aikataulun takana saattaa olla kirjoituspöytävirkamiehen kaunis ajatus. Siitä huolimatta viikon aikana tapahtuvien muutosten kutsuminen porrastukseksi on silkkaa hallintoalamaisen aliarviointia. Aiheelliseen kritiikkiin olisi kyllä mahdollista vastata asiallisestikin.
Nyt Tiehallinto tiedottaa, että talvirajoitukset astuvat voimaan porrastetusti, alkaen pohjoisesta. Tiedotetta tarkemmin tutkittaessa käy ilmi, että muutokset tehdään yhden (1) viikon aikana. Lapissa muutos siis aloitettaneen maanantaina ja etelässä töihin päästään perjantaina, ellei sitten homma mene viikonloppuylitöiksi.
Aikataulun takana saattaa olla kirjoituspöytävirkamiehen kaunis ajatus. Siitä huolimatta viikon aikana tapahtuvien muutosten kutsuminen porrastukseksi on silkkaa hallintoalamaisen aliarviointia. Aiheelliseen kritiikkiin olisi kyllä mahdollista vastata asiallisestikin.
9.10.2008
Läskiksi meni
Puolisentoista vuotta sitten Tiehallinnon kunnossapitourakkakilpailussa menestyi virolainen AS Teho ja voitti viisi alueurakkaa Pohjanmaalla, Savossa ja Satakunnassa.
Rahkeet eivät sitten riittäneet. Yrityksellä on maksamattomia palkkioita aliurakoitsijoilleen ja Tiehallinto on vaatinut maksamaan ne. Vastauksena AS Teho on ilmoittanut vetäytyvänsä urakoistaan.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen hankintalainsäädäntö ajaa julkisen hallinnon ongelmiin. Lähtökohtahan on, että halvin pitää valita, ellei voida osoittaa jotain toista vaihtoehtoa kokonaisedullisemmaksi. Jonkin toimittajan osoittaminen epäuskottavaksi on vaikeaa ellei mahdotonta ja siksi lyhyellä tähtäimellä riskitön vaihtoehto on ostaa halvinta. Tässäkin tapauksessa lienee kilpailtu siitä, kenelle tarvitsee maksaa vähiten sovittujen töiden tekemättä jättämisestä.
Rahkeet eivät sitten riittäneet. Yrityksellä on maksamattomia palkkioita aliurakoitsijoilleen ja Tiehallinto on vaatinut maksamaan ne. Vastauksena AS Teho on ilmoittanut vetäytyvänsä urakoistaan.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalainen hankintalainsäädäntö ajaa julkisen hallinnon ongelmiin. Lähtökohtahan on, että halvin pitää valita, ellei voida osoittaa jotain toista vaihtoehtoa kokonaisedullisemmaksi. Jonkin toimittajan osoittaminen epäuskottavaksi on vaikeaa ellei mahdotonta ja siksi lyhyellä tähtäimellä riskitön vaihtoehto on ostaa halvinta. Tässäkin tapauksessa lienee kilpailtu siitä, kenelle tarvitsee maksaa vähiten sovittujen töiden tekemättä jättämisestä.
5.10.2008
Roar Hermansen
Norjan televisiossa on menossa sikäläinen Tupla tai kuitti -ohjelma, Kvitt eller Dobbelt. Eilen voitti pääpalkinnon 96.000 kruunua (noin 13.000 euroa) Roar Hermansen, perheenisä etelänorjalaisesta Mossin kaupungista. Hänen aiheensa oli Norjan maantiet, Norske riksveier.
Finaalissa hänen piti vastata oikein kaikkiin kuuteen kysymykseen:
1) Kolme norjalaista maantietä on päätetty suojella ja pitää sorapintaisina. Mainitse yksi näistä.
2) Vuonna 1991 avattiin silta, joka on voittanut palkintoja ja saanut kansainvälistä tunnustusta. Sillan on tänä vuonna Norjan museovirasto (Riksantikvaren) päättänyt suojella. Mikä on sillan nimi ja mikä on numeroltaan sen ylittävä tie?
3) Olet matkalla Haugesundista Nesttuniin Bergeniin käyttämättä lauttoja. Mikä on lyhyin reitti?
4) Mitkä kaksi maanteiden siltaa Pohjois-Norjassa ylittävät rajavesistön?
5) Mikä on Norjan maanteiden itäisin kohta? Mainitse paikkakunta ja tien numero.
6) Mikä on Oslon Bogstadveienin tienumero?
Muut vastaukset tulivat kuin pyssyn suusta, mutta toista kysymystä kilpailija mietti pitkään. Sekin tuli kuitenkin oikein.
Tienpitäjätahot ovat lyöneet rumpua kilpailulla. Joka lähetyksessä on ollut norjalaisia teitä esittelevä video, Norjan tielaitos on tehnyt sivun jutun tapahtumasta tiedotuslehteensä ja kilpailun toisessa erässä kävi antamassa tukeaan peräti Norjan liikenneministeri.
Onnittelu!
Finaalissa hänen piti vastata oikein kaikkiin kuuteen kysymykseen:
1) Kolme norjalaista maantietä on päätetty suojella ja pitää sorapintaisina. Mainitse yksi näistä.
2) Vuonna 1991 avattiin silta, joka on voittanut palkintoja ja saanut kansainvälistä tunnustusta. Sillan on tänä vuonna Norjan museovirasto (Riksantikvaren) päättänyt suojella. Mikä on sillan nimi ja mikä on numeroltaan sen ylittävä tie?
3) Olet matkalla Haugesundista Nesttuniin Bergeniin käyttämättä lauttoja. Mikä on lyhyin reitti?
4) Mitkä kaksi maanteiden siltaa Pohjois-Norjassa ylittävät rajavesistön?
5) Mikä on Norjan maanteiden itäisin kohta? Mainitse paikkakunta ja tien numero.
6) Mikä on Oslon Bogstadveienin tienumero?
Muut vastaukset tulivat kuin pyssyn suusta, mutta toista kysymystä kilpailija mietti pitkään. Sekin tuli kuitenkin oikein.
Tienpitäjätahot ovat lyöneet rumpua kilpailulla. Joka lähetyksessä on ollut norjalaisia teitä esittelevä video, Norjan tielaitos on tehnyt sivun jutun tapahtumasta tiedotuslehteensä ja kilpailun toisessa erässä kävi antamassa tukeaan peräti Norjan liikenneministeri.
Onnittelu!
1.10.2008
22 miljardia kruunua
Ruotsin hallitus on esittämässä sikäläiselle parlamentille vuoden 2009 tiemäärärahaksi 22 miljardia kruunua, eli noin 2250 miljoonaa euroa. Summa sisältää tieverkon kunnossapidon ja joukon rakennushankkeita.
Suomessa tiemäärärahat ovat luokkaa 950 miljoonaa euroa. Rahalliset panostukset tieverkkoon on leikattu noin puoleen viimeisen 20 vuoden aikana. Viime vuosien kustannustason nousu on kompensoitu määrärahoja vähentämällä.
Ruotsin yleisen tieverkon pituus on 98.400 kilometriä ja vuotuinen liikennesuorite 52 miljardia ajoneuvokilometriä. Suomessa vastaavat luvut ovat 78.000 ja 36. Tiekilometriä kohden panostus Ruotsissa on siten 1,9-kertainen ja ajoneuvokilometriä kohden 1,6-kertainen.
Perusongelma suomalaisessa tierahoituksessa on jatkuva korjausvelan kasvattaminen. Korjausvelkaa ovat ne tekemättä jätetyt korjaukset, joilla olisi kompensoitu tiestön vuotuinen kuluminen. Korjausvelan määräksi arvioidaan tällä hetkellä noin 1000 miljoonaa euroa.
Kasvava korjausvelka käy tulevaisuudessa kalliiksi. Valtatieverkosto on suurelta osin peräisin 1960- ja 1960-luvuilta ja peruskorjausiässä. Perin huolestuttavaa on, että siltojen yleinen kunto on jatkuvasti heikentynyt jokseenkin kaikilla mittareilla. Yksi indikaattoreista on nimeltään vauriopistesumma: Sillan kuntoa kuvaa vauriopisteiden määrä. Kaikkien siltojen yhteenlaskettu vauriopisteiden määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.
Suomessa tiemäärärahat ovat luokkaa 950 miljoonaa euroa. Rahalliset panostukset tieverkkoon on leikattu noin puoleen viimeisen 20 vuoden aikana. Viime vuosien kustannustason nousu on kompensoitu määrärahoja vähentämällä.
Ruotsin yleisen tieverkon pituus on 98.400 kilometriä ja vuotuinen liikennesuorite 52 miljardia ajoneuvokilometriä. Suomessa vastaavat luvut ovat 78.000 ja 36. Tiekilometriä kohden panostus Ruotsissa on siten 1,9-kertainen ja ajoneuvokilometriä kohden 1,6-kertainen.
Perusongelma suomalaisessa tierahoituksessa on jatkuva korjausvelan kasvattaminen. Korjausvelkaa ovat ne tekemättä jätetyt korjaukset, joilla olisi kompensoitu tiestön vuotuinen kuluminen. Korjausvelan määräksi arvioidaan tällä hetkellä noin 1000 miljoonaa euroa.
Kasvava korjausvelka käy tulevaisuudessa kalliiksi. Valtatieverkosto on suurelta osin peräisin 1960- ja 1960-luvuilta ja peruskorjausiässä. Perin huolestuttavaa on, että siltojen yleinen kunto on jatkuvasti heikentynyt jokseenkin kaikilla mittareilla. Yksi indikaattoreista on nimeltään vauriopistesumma: Sillan kuntoa kuvaa vauriopisteiden määrä. Kaikkien siltojen yhteenlaskettu vauriopisteiden määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.
30.9.2008
Puolitoista kuukautta
Ykköstien moottoritien liikenteelle avaamiseen on enää puolitoista kuukautta. Marraskuun 15. päivä on Helsingin ja Turun välillä yhtenäinen moottoritie.
Ykköstien rakentaminen on ollut verraten pitkäkestoinen projekti: Helsingin ja Turun välisen valtatien rakentaminen pantiin alulle 1930-luvun alkupuolella, noin 75 vuotta sitten. Ensimmäisestä lapioniskusta moottoritietyömaallakin on kulunut jo yli 50 vuotta.
Tien valmistuttua nykyinen kaksikaistainen vajaat 60 kilometriä pitkä osuus Lohjan Nummenkylän ja Muurlan välillä muuttuu seututieksi 110. Tämä on yksi Suomen tiehistorian suurimmista kertaheitolla tapahtuneista päätien siirtymisistä uudelle reitille.
Vanhan tien palvelut todennäköisesti kuihtuvat suurimmalta osaltaan pois. Vastaava kehitys on nähty kolmos-, nelos- ja seiskateillä. Muutokseen on jo pitkään valmistauduttu: Legendaarinen Lahnajärven puolimatkankrouvi on jo vuosien ajan ollut aika surullisen riutuva näky ja Saukkolan Essonkin parhaat vuodet ovat takanapäin.
Ykköstien rakentaminen on ollut verraten pitkäkestoinen projekti: Helsingin ja Turun välisen valtatien rakentaminen pantiin alulle 1930-luvun alkupuolella, noin 75 vuotta sitten. Ensimmäisestä lapioniskusta moottoritietyömaallakin on kulunut jo yli 50 vuotta.
Tien valmistuttua nykyinen kaksikaistainen vajaat 60 kilometriä pitkä osuus Lohjan Nummenkylän ja Muurlan välillä muuttuu seututieksi 110. Tämä on yksi Suomen tiehistorian suurimmista kertaheitolla tapahtuneista päätien siirtymisistä uudelle reitille.
Vanhan tien palvelut todennäköisesti kuihtuvat suurimmalta osaltaan pois. Vastaava kehitys on nähty kolmos-, nelos- ja seiskateillä. Muutokseen on jo pitkään valmistauduttu: Legendaarinen Lahnajärven puolimatkankrouvi on jo vuosien ajan ollut aika surullisen riutuva näky ja Saukkolan Essonkin parhaat vuodet ovat takanapäin.
25.9.2008
Hiljaistenmiestenlaakso
Maailmalla liikkuja tapaa usein varsin erikoisia katujen ja teiden nimiä. Omia suosikkejani ovat muun muassa Hiljaistenmiestenlaakso (Kangasala), Käsipuunmutka (Orivesi), Näppylähanskantie (Parkano) ja Vanharaide/Gamla banan (Espoo). Viimeksi mainittuhan voidaan suomentaa myös vanhaksi banaaniksi.
Eräänä päivänä liikuin Kanta-Hämeessä Janakkalan ja Hauhon välisellä lähes asumattomalla metsävyöhykkeellä. Hieman epäuskoisena katselin navigaattorin ruudulla näkyviä tien nimiä ja piti oikein pysähtyä tarkistamaan asia tienviitoista. Toden totta, sijaintini oli Eeronlato- ja Rytkösentori-nimisten metsäteiden risteyksessä. Ämttööntie ja Mailmanlopuntie: olette vaarassa pudota listalla!
Eräänä päivänä liikuin Kanta-Hämeessä Janakkalan ja Hauhon välisellä lähes asumattomalla metsävyöhykkeellä. Hieman epäuskoisena katselin navigaattorin ruudulla näkyviä tien nimiä ja piti oikein pysähtyä tarkistamaan asia tienviitoista. Toden totta, sijaintini oli Eeronlato- ja Rytkösentori-nimisten metsäteiden risteyksessä. Ämttööntie ja Mailmanlopuntie: olette vaarassa pudota listalla!
23.9.2008
Polkutie
Suomalaisen tieverkon erikoisuus on polkutie. Kyseessä on lähinnä Lapissa käytetty tietyyppi, joka on alunperin tarkoittanut todellakin polkua, jota on ollut mahdollista kulkea jalan ja ratsain. Merkittävä osa Lapin nykyistä tieverkkoa on aikoinaan ollut polkuteitä. Kehitys muutti polkutiet ensin autolla ajettaviksi väyliksi ja sitten osaksi maantieverkkoa.
Aika ei ole vielä kuitenkaan täysin ajanut polkuteiden ohitse. Tiehallinnon hoitovastuulla on vielä puolentusinaa sellaista. Käytännössä ne ovat mönkijäuria. Mielenkiintoista asiassa on se, että koska ne ovat jääneet Tiehallinnon vastuulle (josta Tiehallinto on yrittänyt eroon), niillä on numero. Numeroa ei kuitenkaan ole merkitty maastoon.
Polkuja ylläpidetäänkin. Valtion vuoden 2008 budjetissa Tiehallinnolle on osoitettu korvamerkittyä rahaa 700.000 euroa Saarikosken-Raittijärven polun 52004 kunnostamiseen Enontekiöllä. Tällä rahasummalla saadaan rakennetuksi noin 4,3 kilometriä pitkospuita, Nammakkajoen silta ja noin 700 metriä sorastettua polkua. Polun kokonaispituus on noin 35 kilometriä.
Aika ei ole vielä kuitenkaan täysin ajanut polkuteiden ohitse. Tiehallinnon hoitovastuulla on vielä puolentusinaa sellaista. Käytännössä ne ovat mönkijäuria. Mielenkiintoista asiassa on se, että koska ne ovat jääneet Tiehallinnon vastuulle (josta Tiehallinto on yrittänyt eroon), niillä on numero. Numeroa ei kuitenkaan ole merkitty maastoon.
Polkuja ylläpidetäänkin. Valtion vuoden 2008 budjetissa Tiehallinnolle on osoitettu korvamerkittyä rahaa 700.000 euroa Saarikosken-Raittijärven polun 52004 kunnostamiseen Enontekiöllä. Tällä rahasummalla saadaan rakennetuksi noin 4,3 kilometriä pitkospuita, Nammakkajoen silta ja noin 700 metriä sorastettua polkua. Polun kokonaispituus on noin 35 kilometriä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)