Ruotsalaiset ovat onnistuneet ryssimään Tukholman kumipyöräliikenteen katastrofin partaalle.
Vuonna 1966 käyttöön vihitty Essingeleden on kaupungin ainoa pohjois-eteläsuuntainen valtaväylä. Väylä kulkee aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa eikä ensimmäistäkään kehätietä ole rakennettu. Lähin kiertotie kulkee noin 80 kilometriä lännempänä eikä tämän tien välityskyky yllä kovin korkealle.
Uusia väyliä ei ole rakennettu, koska vakiintuneen ruotsalaisen kansanuskomuksen mukaan liikenteen määrä vähenee, kun väyliä ei rakenneta. Tästä kansanuskomuksesta huolimatta liikenne Essingeledenillä on kasvamistaan kasvanut ja on tällä hetkellä luokkaa 170.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen vilkkaimman tien Kehä I:n liikennetiheys on korkeimmillaan noin 100.000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Useita suunnitelmia korvaaviksi ratkaisuiksi on tehty. Itäisen kehätien suunnitelmat heitettiin roskiin vuonna 1997. Tie kun olisi pilannut maiseman. Suunnittelu on aloitettu alusta vuonna 2005, mutta mitään aikataulupäätöksiä ei saatu diskuteeratuksi. Paikallisen Tiehallinnon arvio on, että väylä voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2030.
Tiehallinnon johto tuli esiin kuluvana keväänä vaatimuksella rakentaa läntinen kehätie, joka kulkisi pääosin tunnelissa. Tämänkään valmistumista ei kannata odotella hengitystä pidättäen.
Uusimpia tuskanhetkiä Essingeledenillä ovat ruuhkamaksun seuraukset. Ruuhkamaksut ovat kyllä hiljentäneet Tukholman ydinkeskustaa, mutta siirtäneet melkoisen määrän liikennettä muualle. Essingeledenille tietysti.
Essingeleden on myös häiriöherkkä. Kivikovan todisteen tästä saivat tukholmalaiset vuonna 2005 nosturiproomun törmättyä yhteen tien silloista. Silta vaurioitui ja osa kaistoista oli pois käytöstä kuukausien ajan.
Nyt on Vägverket todennut tilanteen erittäin vaikeaksi. Uusin ehdotus paikaksi paikan päälle on yllätyksellinen: Perustetaan raskaan liikenteen käyttöön eräiden satamien ja teollisuusalueiden välille joukko lossilinjoja.
Ehdotuksessa on aitoa epätoivon hajua. Eikä ehdotus kuitenkaan toteudu. Aivan varmasti Ruotsista löytyy joku ombudsman, joka ottaa asiassa förbjudsmanin roolin.
27.6.2008
Kaistaviivoja kaistapäille
Teitä on sitten päällystetty. Uuden päällysteen laskemisen jälkeen tielle ei voida heti maalata kaistaviivoja.
Kun nelostietä päällystettiin, nopeusrajoitus laskettiin 120:sta 100:een, kunnes kaistaviivat saatiin maalatuksi. Kantatien 45 moottoritieosuudella, Tuusulanväylällä, taas 100:n rajoitus muuttui 80:n rajoitukseksi maalareita odotellessa.
Voimme siis tehdä johtopäätöksen, että kaistaviivojen puuttuminen aiheuttaa vaaran, joka edellyttää nopeusrajoituksen alentamista. Alennus on kiinteä 20 km/h. Voimme tehdä siis johtopäätöksen, että maalin puute tiellä, jonka normaali nopeusrajoitus on 120, on riskinä pienempi kuin 100:n tiellä. Muutenhan ei ole selitettävissä se, että yhdellä tiellä rajoitus on 80 ja toisella 100.
Toisaalta pääkaupunkiseudun nelikaistaisia 80:n teitä päällystettäessä nopeusrajoitusta ei ole laskettu päällysteen laskemisen jälkeen. Johtopäätös tästä lienee se, että 80:n teillä kaistaviivoituksen puuttuminen ei enää ole liikenneturvallisuusongelma. Seurannaisjohtopäätöksiä voimme tehdä ainakin kaksi: Ensinnäkin kaistaviivoitukseen investointi on turhaa, jos nopeusrajoitus on enintään 80 km/h. Toisekseen vastapäällystetty Tuusulanväylä on yhtä vaarallinen kuin Kehä I, nopeusrajoituksesta päätellen.
Erityisesti on huomattavaa, että kaistaviivojen puuttuminen on vaarallista vain silloin, kun asfaltti on tuoretta. Havaintoja nimittäin nopeusrajoituksen laskemisesta kaistaviivojen kulumisen takia on tarjolla vähemmän.
Kun nelostietä päällystettiin, nopeusrajoitus laskettiin 120:sta 100:een, kunnes kaistaviivat saatiin maalatuksi. Kantatien 45 moottoritieosuudella, Tuusulanväylällä, taas 100:n rajoitus muuttui 80:n rajoitukseksi maalareita odotellessa.
Voimme siis tehdä johtopäätöksen, että kaistaviivojen puuttuminen aiheuttaa vaaran, joka edellyttää nopeusrajoituksen alentamista. Alennus on kiinteä 20 km/h. Voimme tehdä siis johtopäätöksen, että maalin puute tiellä, jonka normaali nopeusrajoitus on 120, on riskinä pienempi kuin 100:n tiellä. Muutenhan ei ole selitettävissä se, että yhdellä tiellä rajoitus on 80 ja toisella 100.
Toisaalta pääkaupunkiseudun nelikaistaisia 80:n teitä päällystettäessä nopeusrajoitusta ei ole laskettu päällysteen laskemisen jälkeen. Johtopäätös tästä lienee se, että 80:n teillä kaistaviivoituksen puuttuminen ei enää ole liikenneturvallisuusongelma. Seurannaisjohtopäätöksiä voimme tehdä ainakin kaksi: Ensinnäkin kaistaviivoitukseen investointi on turhaa, jos nopeusrajoitus on enintään 80 km/h. Toisekseen vastapäällystetty Tuusulanväylä on yhtä vaarallinen kuin Kehä I, nopeusrajoituksesta päätellen.
Erityisesti on huomattavaa, että kaistaviivojen puuttuminen on vaarallista vain silloin, kun asfaltti on tuoretta. Havaintoja nimittäin nopeusrajoituksen laskemisesta kaistaviivojen kulumisen takia on tarjolla vähemmän.
17.6.2008
Tietoa ja tuskaa
Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Niinhän sitä sanotaan.
Kohtalaisen erikoinen tuskan vähentämiskeino on jättää viitoituksesta pois oleellisia viitoituskohteita. Varsinkin eräät Hämeen seudut ovat tämän takia jokseenkin tuskattomia.
Valtatieltä 12 erkanee Hauholla seututie 305, joka on osa Hämeenlinnan ja Hauhon välistä reittiä. Valtatieltä on viitoitus ainoastaan Hauholle (kilometrin päähän), mutta Hämeenlinnasta viitoitus ei pukahdakaan.
Valtatieltä 12 erkanee Lammilla seututie 317 Asikkalaan. Valtatieltä on viitoitus ainoastaan Lammille (kolmen kilometrin päähän), mutta Asikkalasta viitoitus ei pukahdakaan.
Valtatieltä 24 Vääksyssä erkanee seututie 313 Vierumäelle, josta matka luontevasti voisi jatkua vaikkapa Heinolan tai Jaalan suuntaan. Mutta eihän viitoituksessa mitään Vierumäestä mainita; Vääksyssä on viitta... no tietysti Vääksyyn!
Tuskan vähentäminen nousee korkeisiin sfääreihin lähestyttäessä Lahtea valtatietä 24. Nelos- ja viitosteitä Helsinkiin, Jyväskylään ja Mikkeliin haluavat opastetaan nätisti ohikulkutien kautta moottoritielle. Vanhan valtatien, nykyisin seututien 140, viitoituskohde on Heinola, mikä on sinänsä aivan oikein. Kummalliseksi asian tekee se, että Heinola ei esiinny moottoritielle ohjaavassa viitoituksessa lainkaan, vaikka se sijaitsee moottoritien varrella. Kaipa tällä ratkaisulla täytetään jokin Tärkeä Normi, mutta itse varsinainen asia eli tienkäyttäjien opastus kyllä kärsii.
Kohtalaisen erikoinen tuskan vähentämiskeino on jättää viitoituksesta pois oleellisia viitoituskohteita. Varsinkin eräät Hämeen seudut ovat tämän takia jokseenkin tuskattomia.
Valtatieltä 12 erkanee Hauholla seututie 305, joka on osa Hämeenlinnan ja Hauhon välistä reittiä. Valtatieltä on viitoitus ainoastaan Hauholle (kilometrin päähän), mutta Hämeenlinnasta viitoitus ei pukahdakaan.
Valtatieltä 12 erkanee Lammilla seututie 317 Asikkalaan. Valtatieltä on viitoitus ainoastaan Lammille (kolmen kilometrin päähän), mutta Asikkalasta viitoitus ei pukahdakaan.
Valtatieltä 24 Vääksyssä erkanee seututie 313 Vierumäelle, josta matka luontevasti voisi jatkua vaikkapa Heinolan tai Jaalan suuntaan. Mutta eihän viitoituksessa mitään Vierumäestä mainita; Vääksyssä on viitta... no tietysti Vääksyyn!
Tuskan vähentäminen nousee korkeisiin sfääreihin lähestyttäessä Lahtea valtatietä 24. Nelos- ja viitosteitä Helsinkiin, Jyväskylään ja Mikkeliin haluavat opastetaan nätisti ohikulkutien kautta moottoritielle. Vanhan valtatien, nykyisin seututien 140, viitoituskohde on Heinola, mikä on sinänsä aivan oikein. Kummalliseksi asian tekee se, että Heinola ei esiinny moottoritielle ohjaavassa viitoituksessa lainkaan, vaikka se sijaitsee moottoritien varrella. Kaipa tällä ratkaisulla täytetään jokin Tärkeä Normi, mutta itse varsinainen asia eli tienkäyttäjien opastus kyllä kärsii.
13.6.2008
Solmussa
Tiehallinto on kuuluttanut ryhtyvänsä laatimaan tiesuunnitelmaa Turvesolmun eritasoliittymän rakentamiseksi valtatielle 1 Espoossa.
Turvesolmun?
Turvesolmu on byrokraattinimitys liittymälle, jota vuosikaudet ellei vuosikymmenet ole leikkisästi nimitetty Puolenkilon liittymäksi. Sijaitseehan se Helsingin suunnasta saavutaessa ennen Kilon ja Kauniaisten liittymää.
Espoolainen nimistösuunnittelu on tunnettu siitä, että katuja ei mieluusti nimitetä kaduiksi, teitä ei teiksi eikä liittymiä tietenkään liittymiksi. Siksi liittymät ovat solmuja.
Oman mausteensa soppaan antaa se, että nimet muutenkin vain löyhästi liittyvät seudun nimistöön, eivätkä ne vahingossakaan vastaa hallintoalamaisten suissa kulkevia nimiä. Siksi liittymien nimiä ei kukaan käytäkään ja ne siis loppujen lopuksi ovat aivan turhia.
Vai onko joukossamme joku, joka tietää missä kukin seuraavista sijaitsee: Ratsusolmu, Piispansolmu, Isännänsolmu, Sepänsolmu, Kivikirkonsolmu?
Turvesolmun?
Turvesolmu on byrokraattinimitys liittymälle, jota vuosikaudet ellei vuosikymmenet ole leikkisästi nimitetty Puolenkilon liittymäksi. Sijaitseehan se Helsingin suunnasta saavutaessa ennen Kilon ja Kauniaisten liittymää.
Espoolainen nimistösuunnittelu on tunnettu siitä, että katuja ei mieluusti nimitetä kaduiksi, teitä ei teiksi eikä liittymiä tietenkään liittymiksi. Siksi liittymät ovat solmuja.
Oman mausteensa soppaan antaa se, että nimet muutenkin vain löyhästi liittyvät seudun nimistöön, eivätkä ne vahingossakaan vastaa hallintoalamaisten suissa kulkevia nimiä. Siksi liittymien nimiä ei kukaan käytäkään ja ne siis loppujen lopuksi ovat aivan turhia.
Vai onko joukossamme joku, joka tietää missä kukin seuraavista sijaitsee: Ratsusolmu, Piispansolmu, Isännänsolmu, Sepänsolmu, Kivikirkonsolmu?
9.6.2008
On lautalla pienoinen kortinlukija, episodi II
Hailuodon lauttojen etuajo-oikeusmenettelyn muutos on aiheuttanut aktiivisuutta jo lakimiesosastollakin.
Ideahan oli, että etuajo-oikeutta ei enää osoiteta autoon liimattavalla tarralla, vaan henkilökohtaisella etäluettavalla kortilla. Näitä kortteja sitten luovutetaan kaikille halukkaille hailuotolaisille, joilla on ajokortti.
Nyt on noussut esille se, että hailuotolainen auton omistava seniorikansalainen katsoo menettelyn rikkovan kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Hänellä ei enää ole ajokorttia ja uudesta menettelytavasta seuraa se, että hän ei enää pääse autollaan hailuotolaisten jonoon esimerkiksi muualla asuvan sukulaisen kuljettamana.
Jupakka saattaa johtaa siihen, että jokainen hailuotolainen saa oman korttinsa. Tästä taas seuraa se, että kortteja on liikkeellä selvästi enemmän kuin kulkutarpeita, mikä taas luo maaperää väärinkäytöksille.
Ideahan oli, että etuajo-oikeutta ei enää osoiteta autoon liimattavalla tarralla, vaan henkilökohtaisella etäluettavalla kortilla. Näitä kortteja sitten luovutetaan kaikille halukkaille hailuotolaisille, joilla on ajokortti.
Nyt on noussut esille se, että hailuotolainen auton omistava seniorikansalainen katsoo menettelyn rikkovan kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Hänellä ei enää ole ajokorttia ja uudesta menettelytavasta seuraa se, että hän ei enää pääse autollaan hailuotolaisten jonoon esimerkiksi muualla asuvan sukulaisen kuljettamana.
Jupakka saattaa johtaa siihen, että jokainen hailuotolainen saa oman korttinsa. Tästä taas seuraa se, että kortteja on liikkeellä selvästi enemmän kuin kulkutarpeita, mikä taas luo maaperää väärinkäytöksille.
6.6.2008
Fehmarnin silta
Tanskasta on kaksi pääreittiä läntiseen Keski-Eurooppaan Hampurin suuntaan: Ison-Beltin sillan kautta tai Rødbyn-Puttgardenin lautalla. Sillan ylittävä reitti on noin 150 kilometriä pitempi, mutta lauttamatkaan kuluva aika ja heikompi tie Saksan puolella vähentävät jälkimmäisen vaihtoehdon kiehtovuutta.
Saksalaiset ja tanskalaiset ovat päässeet sopuun sillan rakentamisesta Fehmarnin yli korvaamaan lauttayhteyden. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin 19 kilometrin mittaiselle sillalle tulee neljä ajokaistaa ja kaksiraiteinen rautatie. Lisäksi sopimukseen sisältyy eräiden lyhyempien siltojen rakentaminen ja tien parantaminen Saksassa. Rakenteeltaan sillasta on suunniteltu vinoköysisiltaa, jossa on kolme 724 metrin mittaista pääjännettä. Alituskorkeus on 65 metriä ja pylonit nousevat 280 metrin korkeuteen.
Tanskalaisten suurempi intressi sillan rakentamiseen näkyy sopimuksessa: Saksalaiset ovat lähinnä antaneet tanskalaisille luvan sillan rakentamiseen. Sillan rakentaa, omistaa ja rahoittaa Tanska ja se kerää myös siltamaksut. Saksalaiset hoitavat omalla alueellaan tarvittavat muut rakennustyöt.
Jos suunnitelmat toteutuvat, rakentaminen alkaa vuonna 2011 ja vuonna 2018 silta on valmis.
Saksalaiset ja tanskalaiset ovat päässeet sopuun sillan rakentamisesta Fehmarnin yli korvaamaan lauttayhteyden. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin 19 kilometrin mittaiselle sillalle tulee neljä ajokaistaa ja kaksiraiteinen rautatie. Lisäksi sopimukseen sisältyy eräiden lyhyempien siltojen rakentaminen ja tien parantaminen Saksassa. Rakenteeltaan sillasta on suunniteltu vinoköysisiltaa, jossa on kolme 724 metrin mittaista pääjännettä. Alituskorkeus on 65 metriä ja pylonit nousevat 280 metrin korkeuteen.
Tanskalaisten suurempi intressi sillan rakentamiseen näkyy sopimuksessa: Saksalaiset ovat lähinnä antaneet tanskalaisille luvan sillan rakentamiseen. Sillan rakentaa, omistaa ja rahoittaa Tanska ja se kerää myös siltamaksut. Saksalaiset hoitavat omalla alueellaan tarvittavat muut rakennustyöt.
Jos suunnitelmat toteutuvat, rakentaminen alkaa vuonna 2011 ja vuonna 2018 silta on valmis.
2.6.2008
Ohitusteitä salomailla
Varsinaissuomalainen Salon kaupunki on ohitusteiden keskittymä.
Helsingin ja Turun välinen valtatieliikenne jyräsi Salon keskustan halki 1970-luvulle asti. Tilanne ei ollut sen enempää salolaisten kuin matkustavaistenkaan mieleen. Vuonna 1977 valmistui ensimmäinen ohitustie, vain hieman kaupungin keskustan pohjoispuolelle.
Kaupungin laajetessa ohitustie kasvoi asutuksen sisään. Oman mausteensa soppaan antoivat liikennevalot, jotka eivät vahingossakaan antaneet vihreää aaltoa kumpaankaan suuntaan.
Vuonna 2003 valmistui Turun ja Helsingin välisen moottoritien osuus Paimiosta Muurlaan. Tämä kulkee kolmisen kilometriä pohjoisempana. Moottoritietä voidaan kutsua toiseksi ohitustieksi.
Itä-länsisuuntaiset yhteydet eivät ratkaise pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen ongelmia. Hangon satamasta lounaiseen Suomeen suuntautuvat kuljetukset kulkevat Salon läpi. Niiden kanavoimiseksi on suunnitteilla itäinen ohitustie, joka olisi kolmas ohitustie. Sen rakentamisaikataulusta ei ole mitään tietoa.
Salon lounaisreunalla on varsin laaja teollisuusalue, joka nojautuu suurelta osin maakuljetuksiin. Kolmannen ohitustien suunnitelmiin sisältyy myös teollisuusalueen reitistön parantamista ja nykyisen Salon lounaispuolelta ohittavan väylän selkeyttäminen. Tätä tietä voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua neljänneksi ohitustieksi.
Jos vielä Halikon länsipuolelta ohittava maantie 224 tulkitaan viidenneksi ohitustieksi, Salon voidaan katsoa tulleen ohitusteillä saarretuksi.
Helsingin ja Turun välinen valtatieliikenne jyräsi Salon keskustan halki 1970-luvulle asti. Tilanne ei ollut sen enempää salolaisten kuin matkustavaistenkaan mieleen. Vuonna 1977 valmistui ensimmäinen ohitustie, vain hieman kaupungin keskustan pohjoispuolelle.
Kaupungin laajetessa ohitustie kasvoi asutuksen sisään. Oman mausteensa soppaan antoivat liikennevalot, jotka eivät vahingossakaan antaneet vihreää aaltoa kumpaankaan suuntaan.
Vuonna 2003 valmistui Turun ja Helsingin välisen moottoritien osuus Paimiosta Muurlaan. Tämä kulkee kolmisen kilometriä pohjoisempana. Moottoritietä voidaan kutsua toiseksi ohitustieksi.
Itä-länsisuuntaiset yhteydet eivät ratkaise pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen ongelmia. Hangon satamasta lounaiseen Suomeen suuntautuvat kuljetukset kulkevat Salon läpi. Niiden kanavoimiseksi on suunnitteilla itäinen ohitustie, joka olisi kolmas ohitustie. Sen rakentamisaikataulusta ei ole mitään tietoa.
Salon lounaisreunalla on varsin laaja teollisuusalue, joka nojautuu suurelta osin maakuljetuksiin. Kolmannen ohitustien suunnitelmiin sisältyy myös teollisuusalueen reitistön parantamista ja nykyisen Salon lounaispuolelta ohittavan väylän selkeyttäminen. Tätä tietä voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua neljänneksi ohitustieksi.
Jos vielä Halikon länsipuolelta ohittava maantie 224 tulkitaan viidenneksi ohitustieksi, Salon voidaan katsoa tulleen ohitusteillä saarretuksi.
30.5.2008
Virtuaalipendolino
Kesäkuussa alkavat mittavat ratatyöt Pohjanmaan radalla Seinäjoen pohjoispuolella. Neljän kuukauden aikana rata katkaistaan joka päivä noin klo 4.00-12.30 väliseksi ajaksi. Kuutena sunnuntaina ja juhannuspäivänä katko on laajempi.
Rautateiden henkilöliikenne siirtyy tilanteen takia osin maanteille Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Matkustajat siirretään junista virtuaalipendolinoihin, eli busseihin. Eteläinen vaihtoasema on Seinäjoki ja pohjoinen Kokkola tai Pännäinen. Seudulla on siten odotettavissa tavanomaista enemmän bussiliikennettä.
VR:n aikatauluun on ilmestynyt mielenkiintoisia uusia junayhteyksiä. Pietarsaaren pieni etärautatieasema on noussut Pendolino-liikenteen pääteasemien kastiin, kun Oulun ja Pännäisten väliset Pendolinot alkavat kesäkuun alussa liikenteensä. Helsingistä Ouluun tuolloin matkustetaan ensin Pendolinolla Seinäjoelle, sieltä virtuaalipendolinolla Pännäisiin ja taas Pendolinolla Ouluun.
Rautateiden henkilöliikenne siirtyy tilanteen takia osin maanteille Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Matkustajat siirretään junista virtuaalipendolinoihin, eli busseihin. Eteläinen vaihtoasema on Seinäjoki ja pohjoinen Kokkola tai Pännäinen. Seudulla on siten odotettavissa tavanomaista enemmän bussiliikennettä.
VR:n aikatauluun on ilmestynyt mielenkiintoisia uusia junayhteyksiä. Pietarsaaren pieni etärautatieasema on noussut Pendolino-liikenteen pääteasemien kastiin, kun Oulun ja Pännäisten väliset Pendolinot alkavat kesäkuun alussa liikenteensä. Helsingistä Ouluun tuolloin matkustetaan ensin Pendolinolla Seinäjoelle, sieltä virtuaalipendolinolla Pännäisiin ja taas Pendolinolla Ouluun.
27.5.2008
Achtung! Umweltzone!
Saksassa on eräissä kaupungeissa olettu käyttöön Umweltzone, ympäristövyöhyke.
Jotta vyöhykkeelle saa autolla ajaa, autoon tulee olla kiinnitetty punainen, keltainen tai vihreä tarra. Tarran värin määräytyy pakokaasupäästöjen perusteella. Euro 4 -tason täyttävät ajoneuvot saavat käyttää vihreää tarraa. Autot, jotka eivät täytä Euro 2 -normeja, jäävät kokonaan ilman tarraa; punainenkin jää haaveeksi vain.
Jotta vyöhykkeelle saa autolla ajaa, autoon tulee olla kiinnitetty punainen, keltainen tai vihreä tarra. Tarran värin määräytyy pakokaasupäästöjen perusteella. Euro 4 -tason täyttävät ajoneuvot saavat käyttää vihreää tarraa. Autot, jotka eivät täytä Euro 2 -normeja, jäävät kokonaan ilman tarraa; punainenkin jää haaveeksi vain.
Esimerkiksi Berliinissä keskusta-alueelle S-Bahnringin sisään saa ajaa vain, jos autossa on tarra. Vuoden 2010 alusta vain vihreillä tarroilla varustetuilla autoilla saa ajaa alueelle. Alueet merkitään liikennemerkeillä.
Koska kyse on Saksasta, asia on satunnaisen matkaajan kannalta tehty vaikeaksi. Myös muualle kuin Saksaan rekisteröidyssä autossa tulee olla tarra. Tarran voi ostaa auktorisoiduilta huoltoasemilta. Edellytys on se, että kykenee esittämään sellaiset auton dokumentit, joiden perusteella päästöluokka voidaan selvittää, ja jonka huoltoaseman vain saksaa ymmärtävä henkilökunta tällaiseksi dokumentiksi uskoo. Toinen vaihtoehto on toimittaa muutamaa viikkoa ennen matkalle lähtöä TÜV:lle kopiot auton dokumenteista, joita vastaan TÜV laittaa tarran tulemaan postitse.
Asia sinänsä on hyvä, mutta menettely mietityttää. Sekä Wienin kansainvälisen tieliikennesopimuksen että EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen takana on ollut idea, että ajoneuvon rekisteröintivaltion vaatimusten mukaiset varusteet riittävät ajoneuvon kuljettamiseen ulkomailla. Nyt kuitenkin yksi valtio vaatii myös ulkomaalaisilta sammuttimen, toinen turvaliivin, kolmas ympäristötarran ja neljäs varapolttimosarjan. Ennen Euroopan rajoilla pohdittiin, mikä maa mikä valuutta; nyt pohditaan mikä maa mikä varuste.
26.5.2008
On lautalla pienoinen kortinlukija
Hailuodon lautalle on saaren asukkailla ja eräillä muilla tahoilla etuajo-oikeus. Etuajo-oikeus on vuosikymmenet osoitettu autoon liimatulla tarralla.
Etuajo-oikeudella on merkitystä lähinnä kesäaikaan ja alkusyksyyn sattuvilla sesonkihetkillä. Muulloin lautalla yleensä on tilaa varsin hyvin.
Lautan porteilla on ilmeisesti esiintynyt väärinkäytöksiä, koska Tiehallinto on päättänyt ryhtyä kokeilemaan etäluettavaa tunnistekorttia kuluvan vuoden kesä-marraskuun välisenä aikana. Edessä on rankka kulttuurishokki: Lauttarannan liikennevaloihin ilmestyy keltainen valo nykyisin käytettävien punaisen ja vihreän lisäksi.
Nyt kun etuajo-oikeus ei ole sidoksissa autoon liimattavaan tarraan, vaan mukana kuljetettavaan korttiin, jäämme odottamaan uutta hailuotolaista yksityisyritteliäisyyttä. Kesäviikonloppujen lauttajonoissa varmaankin joku ottaa autoonsa mukaan kyytiin tarjoutuvan korttia kantavan hailuotolaisen ja maksaa vaikka kympin-kaksi jononohitusmahdollisuudesta.
Etuajo-oikeudella on merkitystä lähinnä kesäaikaan ja alkusyksyyn sattuvilla sesonkihetkillä. Muulloin lautalla yleensä on tilaa varsin hyvin.
Lautan porteilla on ilmeisesti esiintynyt väärinkäytöksiä, koska Tiehallinto on päättänyt ryhtyä kokeilemaan etäluettavaa tunnistekorttia kuluvan vuoden kesä-marraskuun välisenä aikana. Edessä on rankka kulttuurishokki: Lauttarannan liikennevaloihin ilmestyy keltainen valo nykyisin käytettävien punaisen ja vihreän lisäksi.
Nyt kun etuajo-oikeus ei ole sidoksissa autoon liimattavaan tarraan, vaan mukana kuljetettavaan korttiin, jäämme odottamaan uutta hailuotolaista yksityisyritteliäisyyttä. Kesäviikonloppujen lauttajonoissa varmaankin joku ottaa autoonsa mukaan kyytiin tarjoutuvan korttia kantavan hailuotolaisen ja maksaa vaikka kympin-kaksi jononohitusmahdollisuudesta.
23.5.2008
Savon kaunotar kauneusleikkauksessa
1960-luvun suurten riippusiltojen remontit jatkuvat. Hännilänsalmen silta Viitasaarella puretaan uuden tusinasillan valmistuttua, mutta Mikkelin Kirkonvarkauden silta korjataan. Remontti alkaa kesäkuussa ja sillan riipputangot vaihdetaan.
Silta on valmistunut vuonna 1968. Sinä aikana silta kuin silta tulee peruskorjauskuntoon. Riippusillassa riipputangot ovat oleellinen osa sillan kantavaa rakennetta ja niistä on aihetta pitää hyvää huolta.
Silta on valmistunut vuonna 1968. Sinä aikana silta kuin silta tulee peruskorjauskuntoon. Riippusillassa riipputangot ovat oleellinen osa sillan kantavaa rakennetta ja niistä on aihetta pitää hyvää huolta.
18.5.2008
Surkeuden kulminaatio
Eräs Suomen tieverkon surkeuden kulminaatiopisteistä on Espoossa sijaitseva Espoonlahden liittymä, jota myös Martinsillan liittymäksi kutsutaan.
Liittymä on aika tarkkaan 40 vuoden ikäinen. Se rakennettiin 1960-luvun lopulla, kun vanha Jorvaksentie rakennettiin Länsiväylä-nimeä kantavaksi moottoritieksi.
Ensimmäiset kymmenen vuotta liittymä jaksoi välittää liikennettä kunnialla ja viimeiset 30 vuotta se on lähinnä kerännyt ärräpäitä. Ruuhka-aikaan liittymän keräämä seisova jono ulottuu moottoritielle asti, mikä saattaa aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä seudulla harvemmin liikkuville. Liittymää on pariin otteeseen hieman hienosäädetty, mutta perusongelmiin ei ole saatu korjausta.
Nyt viimein on alkamassa liittymän täysremontti, johon kuuluu toisen risteyssillan rakentaminen ja kaksi uutta ramppia Helsingin suunnasta saapuvalle liikenteelle.
Jossain määrin tragikoomista on se, että uusi Kivenlahden suuntaan ohjaava ramppi sijoittuu aika tarkkaan samaan kohtaan kuin vuonna 1966 valmistunut Alvar Aallon laatima Lounaisrannikon yleiskaava sen esitti, mutta johon se jäi rakentamatta.
Verirakennusmiehet ovat maininneet, että verirakennuksessa tehdyt suunnitteluvirheet jäävät elämään helpostikin puolen vuosisadan ajaksi. Tierakennusmiehet näköjään yrittävät ottaa vesirakennusmiesten etumatkaa kiinni.
Liittymä on aika tarkkaan 40 vuoden ikäinen. Se rakennettiin 1960-luvun lopulla, kun vanha Jorvaksentie rakennettiin Länsiväylä-nimeä kantavaksi moottoritieksi.
Ensimmäiset kymmenen vuotta liittymä jaksoi välittää liikennettä kunnialla ja viimeiset 30 vuotta se on lähinnä kerännyt ärräpäitä. Ruuhka-aikaan liittymän keräämä seisova jono ulottuu moottoritielle asti, mikä saattaa aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä seudulla harvemmin liikkuville. Liittymää on pariin otteeseen hieman hienosäädetty, mutta perusongelmiin ei ole saatu korjausta.
Nyt viimein on alkamassa liittymän täysremontti, johon kuuluu toisen risteyssillan rakentaminen ja kaksi uutta ramppia Helsingin suunnasta saapuvalle liikenteelle.
Jossain määrin tragikoomista on se, että uusi Kivenlahden suuntaan ohjaava ramppi sijoittuu aika tarkkaan samaan kohtaan kuin vuonna 1966 valmistunut Alvar Aallon laatima Lounaisrannikon yleiskaava sen esitti, mutta johon se jäi rakentamatta.
Verirakennusmiehet ovat maininneet, että verirakennuksessa tehdyt suunnitteluvirheet jäävät elämään helpostikin puolen vuosisadan ajaksi. Tierakennusmiehet näköjään yrittävät ottaa vesirakennusmiesten etumatkaa kiinni.
13.5.2008
Skinka på landsvägar
Suomessa on viime vuosina sattunut vuosittain noin 5000 hirvieläinkolaria, joista noin 3000 hirven kanssa ja 2000 peuran tai poron.
Ruotsissa kokonaismäärä on suunnilleen sama, mutta siellä peurakolarien osuus pieni, vain runsaat viisi prosenttia. Hirviin siis osuu useammin.
Varsin mielenkiintoinen ja uusi ilmiö Ruotsissa ovat villisikakolarit, joiden määrä on ollut dramaattisessa nousussa. Vuonna 2007 onnettomuuksia tapahtui noin 1500 kappaletta, mikä on noin 50% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2000 rekisteröitiin villisikakolareita vain satakunta.
Villisikakolareita Ruotsissa tapahtuu runsaasti kaakkoisissa ja eteläisissä lääneissä Tukholmasta Malmöhön, joissakin jopa enemmän kuin hirvikolareita.
Ruotsin villisikakannaksi arvioidaan 60000-80000 yksilöä ja kanta on voimakkaassa kasvussa. Kanta on suurelta osin peräisin 1970-luvulla karkuun lähteneistä tarhatuista villisioista. Villisika on alun perin kuulunut Ruotsin luontoon; kanta metsästettiin sukupuuttoon 1700-luvulla.
Ruotsissa kokonaismäärä on suunnilleen sama, mutta siellä peurakolarien osuus pieni, vain runsaat viisi prosenttia. Hirviin siis osuu useammin.
Varsin mielenkiintoinen ja uusi ilmiö Ruotsissa ovat villisikakolarit, joiden määrä on ollut dramaattisessa nousussa. Vuonna 2007 onnettomuuksia tapahtui noin 1500 kappaletta, mikä on noin 50% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2000 rekisteröitiin villisikakolareita vain satakunta.
Villisikakolareita Ruotsissa tapahtuu runsaasti kaakkoisissa ja eteläisissä lääneissä Tukholmasta Malmöhön, joissakin jopa enemmän kuin hirvikolareita.
Ruotsin villisikakannaksi arvioidaan 60000-80000 yksilöä ja kanta on voimakkaassa kasvussa. Kanta on suurelta osin peräisin 1970-luvulla karkuun lähteneistä tarhatuista villisioista. Villisika on alun perin kuulunut Ruotsin luontoon; kanta metsästettiin sukupuuttoon 1700-luvulla.
11.5.2008
Saimaan kanavan huoltotiellä
Venäjä on ilmoittanut uudesta asetuksesta, jonka mukaan jatkossa kaikki Venäjälle suuntautuva autojenkuljetusliikenne ohjataan Vaalimaan sijasta Nuijamaan ja Imatran tulliasemien kautta.
Tämä tietää lisää autojenkuljetusrekkoja kuutostielle. Nykyisin rajan yli tulliselvitetään runsaat 300 autorekkaa vuorokaudessa ja määrän arvioidaan nousevan 500:aan varsin pian. Kokonaisvaikutukset valtateillä 6 ja 7 jäävät nähtäväksi: Kapasiteetin vapautuminen Vaalimaalta saattaa siirtää osan muista kuljetuksista sinne pois Nuijamaalta ja Imatralta.
Asiassa mielenkiintoinen nyanssi on se, että Nuijamaan ja Viipurin välisen maantien omistaa ja maksaa Suomen Merenkulkulaitos! Kyseessä nimittäin on Saimaan kanavan huoltotie, josta vaivihkaa on tullut tärkeä Venäjän ulkomaille suuntautuvan maaliikenteen väylä. Tietä ei ole mitoitettu nykyistä käyttötarkoitusta varten, ei sinne päinkään. Veli venäläinen on hoitanut asiansa hienosti. Suomi ylläpitää Venäjän päätiestöä ja Venäjä vastavuoroisesti perii vuokraa tien alle jäävästä maa-alueesta.
Tämä tietää lisää autojenkuljetusrekkoja kuutostielle. Nykyisin rajan yli tulliselvitetään runsaat 300 autorekkaa vuorokaudessa ja määrän arvioidaan nousevan 500:aan varsin pian. Kokonaisvaikutukset valtateillä 6 ja 7 jäävät nähtäväksi: Kapasiteetin vapautuminen Vaalimaalta saattaa siirtää osan muista kuljetuksista sinne pois Nuijamaalta ja Imatralta.
Asiassa mielenkiintoinen nyanssi on se, että Nuijamaan ja Viipurin välisen maantien omistaa ja maksaa Suomen Merenkulkulaitos! Kyseessä nimittäin on Saimaan kanavan huoltotie, josta vaivihkaa on tullut tärkeä Venäjän ulkomaille suuntautuvan maaliikenteen väylä. Tietä ei ole mitoitettu nykyistä käyttötarkoitusta varten, ei sinne päinkään. Veli venäläinen on hoitanut asiansa hienosti. Suomi ylläpitää Venäjän päätiestöä ja Venäjä vastavuoroisesti perii vuokraa tien alle jäävästä maa-alueesta.
8.5.2008
Pohjoismaista yhteistyötä
Norjassa on ollut sateisen kevään takia maanvyöryongelmia. Tieliikenteessä on selvitty ilman henkilövahinkoja, mutta viivästyksiä on aiheutunut.
Tällä hetkellä on muun muassa Karasjoen ja Utsjoen välinen E6-tie Tenojoen Norjan puoleisella rannalla poikki kivivyöryn takia. Kiertotie kulkee Suomen tieverkon kautta Karigasniemeltä Utsjoelle.
Normaalisti Karigasniemen ja Utsjoen tulliasemat pidetään yöaikaan suljettuina, mutta tämän poikkeustilanteen takia tullit pidetään yötä päivää avoinna parin yön ajan, jotta tavaraliikenne ei häiriytyisi.
Virkakoneistolta ei yleensä ole tapana odottaa ylenmääräistä joustavuutta. Näyttääpä kuitenkin siltä, että tämä peukalosääntö ei pädekään Tenojokilaaksossa. Nostamme hattua.
Tällä hetkellä on muun muassa Karasjoen ja Utsjoen välinen E6-tie Tenojoen Norjan puoleisella rannalla poikki kivivyöryn takia. Kiertotie kulkee Suomen tieverkon kautta Karigasniemeltä Utsjoelle.
Normaalisti Karigasniemen ja Utsjoen tulliasemat pidetään yöaikaan suljettuina, mutta tämän poikkeustilanteen takia tullit pidetään yötä päivää avoinna parin yön ajan, jotta tavaraliikenne ei häiriytyisi.
Virkakoneistolta ei yleensä ole tapana odottaa ylenmääräistä joustavuutta. Näyttääpä kuitenkin siltä, että tämä peukalosääntö ei pädekään Tenojokilaaksossa. Nostamme hattua.
4.5.2008
Lisma ja Kuttura
Pohjoisessa Lapissa ei juuri ole poikittaisteitä. Lyhyin matka esimerkiksi Enontekiön kunnan keskuksesta Hetasta Inarin kunnan keskukseen Ivaloon on 360 km, josta runsaat puolet Norjassa. Lyhyin kokonaan Suomen puolella kulkeva reitti on pituudeltaan 400 km. Linnuntietä paikkojen välimatka on 165 km.
Tilannetta oikaisemaan on suunniteltu kahta uutta tieosuutta, Nunnanen-Lisma ja Repojoki-Kuttura. Lisman ja Kutturan saamelaiskylät ovat kumpikin pitkän päättyvän tieyhteyden päässä. Uutta tietä tarvittaisiin noin 55 km ja syntyvä reitti Hetan ja Ivalon välillä olisi pituudeltaan noin 170 km.
Rintamalinjat keskustelussa ovat varsin yllätyksettömät. Paikallinen elinkeinoelämä kannattaa uusia reittejä ja luontoväki vastustaa. Poromiehet ovat jossain välimaastossa.
Nunnasen ja Lisman välinen noin 40 km:n osuudesta noin puolet kulkisi Lemmenjoen kansallispuiston reuna-alueen läpi ja tällaisen hankkeen läpivienti ei ole helppoa. Repojoen ja Kutturan välinen osuus on lyhyempi ja sen rakentamisen suunnitelmat ovat pitemmällä. Täysin neitseellisen maastoon ei tätä reittiä olla suunnittelemassa, vaan seuraamaan poromiesten kelkka- ja mönkijäreittejä.
Tilannetta oikaisemaan on suunniteltu kahta uutta tieosuutta, Nunnanen-Lisma ja Repojoki-Kuttura. Lisman ja Kutturan saamelaiskylät ovat kumpikin pitkän päättyvän tieyhteyden päässä. Uutta tietä tarvittaisiin noin 55 km ja syntyvä reitti Hetan ja Ivalon välillä olisi pituudeltaan noin 170 km.
Rintamalinjat keskustelussa ovat varsin yllätyksettömät. Paikallinen elinkeinoelämä kannattaa uusia reittejä ja luontoväki vastustaa. Poromiehet ovat jossain välimaastossa.
Nunnasen ja Lisman välinen noin 40 km:n osuudesta noin puolet kulkisi Lemmenjoen kansallispuiston reuna-alueen läpi ja tällaisen hankkeen läpivienti ei ole helppoa. Repojoen ja Kutturan välinen osuus on lyhyempi ja sen rakentamisen suunnitelmat ovat pitemmällä. Täysin neitseellisen maastoon ei tätä reittiä olla suunnittelemassa, vaan seuraamaan poromiesten kelkka- ja mönkijäreittejä.
3.5.2008
Tunnelissa
Norjalaisilla on tietunneliongelma. Maassa on paljon pitkiä tunneleita, joista osa on jo iäkkäitä. Osa tunneleista on eurooppalaisessa turvallisuusarvioinnissa saanut arvosanan "erittäin huono". Syinä ovat muun muassa tunnelin kapeus, pimeys ja kunnollisen paloturvallisuuskaluston puute. Varsin iso ongelma on vanhempien tunnelien vesieristeenä käytetty polyuretaani, jonka on todettu olevan huomattavan palovaarallinen.
Norjan tunneleita ovat kohdanneet myös geologiset ongelmat. Oslovuonon alittava tunneli on kärsinyt vedenvuoto-ongelmista Oslosta lounaaseen sijaitseva E18-tien moottoritietunneli oli lähes yhdeksän kuukautta suljettuna sortuman takia. Oslosta itään sijaitsevan rautatietunnelin rakentaminen tyhjensi tunnelin yläpuoliset järvet.
Tunnelien korjaaminen nykyisiä turvallisuusstandardeja vastaaviksi on valtavan kallis urakka, jonka edessä norjalaisetkin ovat kauhuissaan.
Suomessa tilanne on varsin helppo, koska pitkiä tunneleita ei juuri ole. Tilannetta Norjassa on seurattu ja opiksi on otettu.
Ykköstien moottoritietunneleista osa on varsin pitkiä ja liikennemäärät tulevat olemaan korkeita. Tunnelit ovat kaksiputkisia, eli Helsingistä Turkuun kulkeva liikenne on eristetty Turusta Helsinkiin kulkevasta. Putkien välillä on lyhyin välimatkoin palo-osastoidut yhdystunnelit, joiden kautta onnettomuuden sattuessa voidaan paeta toiseen putkeen. Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota juuri paloturvallisuuteen ja savunpoistoon. Tunnelissa syttyvä tulipalohan on katastrofin siemen.
Mahdollisia vuotojakin seurataan. Karnaisten pitkä tunneli kulkee Karnaistenkorven ali ja lähes tunnelin yläpuolella sijaisevaan Ahvenlampeen on sijoitettu vedenkorkeusasteikko. Hyvin on vesi järvessä pysynyt; viime viikolla paikalla käydessäni järvi oli suunnilleen ääriään myöten täynnä.
Norjan tunneleita ovat kohdanneet myös geologiset ongelmat. Oslovuonon alittava tunneli on kärsinyt vedenvuoto-ongelmista Oslosta lounaaseen sijaitseva E18-tien moottoritietunneli oli lähes yhdeksän kuukautta suljettuna sortuman takia. Oslosta itään sijaitsevan rautatietunnelin rakentaminen tyhjensi tunnelin yläpuoliset järvet.
Tunnelien korjaaminen nykyisiä turvallisuusstandardeja vastaaviksi on valtavan kallis urakka, jonka edessä norjalaisetkin ovat kauhuissaan.
Suomessa tilanne on varsin helppo, koska pitkiä tunneleita ei juuri ole. Tilannetta Norjassa on seurattu ja opiksi on otettu.
Ykköstien moottoritietunneleista osa on varsin pitkiä ja liikennemäärät tulevat olemaan korkeita. Tunnelit ovat kaksiputkisia, eli Helsingistä Turkuun kulkeva liikenne on eristetty Turusta Helsinkiin kulkevasta. Putkien välillä on lyhyin välimatkoin palo-osastoidut yhdystunnelit, joiden kautta onnettomuuden sattuessa voidaan paeta toiseen putkeen. Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota juuri paloturvallisuuteen ja savunpoistoon. Tunnelissa syttyvä tulipalohan on katastrofin siemen.
Mahdollisia vuotojakin seurataan. Karnaisten pitkä tunneli kulkee Karnaistenkorven ali ja lähes tunnelin yläpuolella sijaisevaan Ahvenlampeen on sijoitettu vedenkorkeusasteikko. Hyvin on vesi järvessä pysynyt; viime viikolla paikalla käydessäni järvi oli suunnilleen ääriään myöten täynnä.
29.4.2008
Linnojen tiet
Tampereelle Kanta-Hämeen suunnasta johtavat valtatiet 3 ja 12 eivät suinkaan ole seudun ensimmäiset valtaväylät.
Kokemäenjoen vesistön reitit Nokialta Hämeenlinnan ja Hauhon suuntaan ovat ikivanhoja kulkuväyliä, joiden rannoilla on huomattava joukko rauta- ja pronssikautisia hauta- ja asuinpaikkoja. Nykyisin vedet ovat liikenteen este, ennen ne olivat liikennettä.
Asuinpaikkojen turvaamiseksi vainolaista vastaan vesiteiden lähettyville syntyi koko joukko muinaislinnoja, jotka olivat käytössä aina varhaiskeskiajalle asti. Muinaislinna on korkea ja usein jyrkkäseinämäinen mäki. Linnan puusto oli hakattu, jotta vihollinen ei pääse yllättämään.
Suomen laajin muinaismuistoalue on Sääksmäen Rapolan linna. Se on muodoltaan kraaterin kaltainen: Harjun huipun sisään jää 15 metriä syvä jääkauden aiheuttama hauta, jonka reunoilla asutus sijaitsi. Harjua kiertää yli kilometrin mittainen vallitus ja linna on korkeimmillaan 70 metriä viereisen Vanajaveden Rauttunselän yläpuolella.
Rapola joutui vielä 1900-luvulla kahdesti uhan kohteeksi. Se kuitenkin torjui uhat ja kolmostien linjausta siirrettiin sekä 1950-luvulla että 1990-luvulla tämän arvokkaan muistomerkin suojelemiseksi.
Kaikki linnat eivät kyenneet kestämään taipumatta: Janakkalan Kiianlinnan muinaislinnasta tuli Kalpalinnan laskettelukeskus. Toisaalta Siuron Linnavuori on vahvistunut siellä edelleenkin sijaitsevan puolustusteollisuuden ansiosta.
Kokemäenjoen vesistön reitit Nokialta Hämeenlinnan ja Hauhon suuntaan ovat ikivanhoja kulkuväyliä, joiden rannoilla on huomattava joukko rauta- ja pronssikautisia hauta- ja asuinpaikkoja. Nykyisin vedet ovat liikenteen este, ennen ne olivat liikennettä.
Asuinpaikkojen turvaamiseksi vainolaista vastaan vesiteiden lähettyville syntyi koko joukko muinaislinnoja, jotka olivat käytössä aina varhaiskeskiajalle asti. Muinaislinna on korkea ja usein jyrkkäseinämäinen mäki. Linnan puusto oli hakattu, jotta vihollinen ei pääse yllättämään.
Suomen laajin muinaismuistoalue on Sääksmäen Rapolan linna. Se on muodoltaan kraaterin kaltainen: Harjun huipun sisään jää 15 metriä syvä jääkauden aiheuttama hauta, jonka reunoilla asutus sijaitsi. Harjua kiertää yli kilometrin mittainen vallitus ja linna on korkeimmillaan 70 metriä viereisen Vanajaveden Rauttunselän yläpuolella.
Rapola joutui vielä 1900-luvulla kahdesti uhan kohteeksi. Se kuitenkin torjui uhat ja kolmostien linjausta siirrettiin sekä 1950-luvulla että 1990-luvulla tämän arvokkaan muistomerkin suojelemiseksi.
Kaikki linnat eivät kyenneet kestämään taipumatta: Janakkalan Kiianlinnan muinaislinnasta tuli Kalpalinnan laskettelukeskus. Toisaalta Siuron Linnavuori on vahvistunut siellä edelleenkin sijaitsevan puolustusteollisuuden ansiosta.
27.4.2008
Tukossa
Espoon Suomenojalla on puolisentoista vuotta ollut käytössä liikenneympyrä, joka on suurelta osin kaksikaistainen. Ympyrä on välittänyt liikennettä odotuksiin nähden ällistyttävän hyvin.
Risteyksen rakenne on aika herkkä, koska neljästä ympyrän haarasta kolmessa on liikennevaloristeys hyvin lähellä ympyrää. Kun liikennevaloista ei pääse läpi samassa tahdissa kuin ympyrästä poistuu ajoneuvoja ja jonon pää ulottuu ympyrään asti, ympyrä tukkeutuu ja kaikkien suuntien liikenne seisahtuu.
Näin kävi tällä viikolla ja oikein kunnolla kävikin. Ympyrästä etelään kulkevan haaran katkaisevat Länsiväylältä nousevan rampin yläpäässä olevat liikennevalot. Niitä oli kaiketi hieman säädetty. Niin sitten kävi, että ympyrä tukkeutui aivan täysin ja liikennetilanne oli jotakuinkin kaoottinen. Tilanne olisi ollut ymmärrettävä ruuhka-aikana, mutta nyt keskellä hiljaista alkuiltapäivää ympyrän läpiajo kesti komeat 25 minuuttia.
Pienestä se on kiinni. Keltainen kortti on nostettu.
Risteyksen rakenne on aika herkkä, koska neljästä ympyrän haarasta kolmessa on liikennevaloristeys hyvin lähellä ympyrää. Kun liikennevaloista ei pääse läpi samassa tahdissa kuin ympyrästä poistuu ajoneuvoja ja jonon pää ulottuu ympyrään asti, ympyrä tukkeutuu ja kaikkien suuntien liikenne seisahtuu.
Näin kävi tällä viikolla ja oikein kunnolla kävikin. Ympyrästä etelään kulkevan haaran katkaisevat Länsiväylältä nousevan rampin yläpäässä olevat liikennevalot. Niitä oli kaiketi hieman säädetty. Niin sitten kävi, että ympyrä tukkeutui aivan täysin ja liikennetilanne oli jotakuinkin kaoottinen. Tilanne olisi ollut ymmärrettävä ruuhka-aikana, mutta nyt keskellä hiljaista alkuiltapäivää ympyrän läpiajo kesti komeat 25 minuuttia.
Pienestä se on kiinni. Keltainen kortti on nostettu.
24.4.2008
Viiden tunnelin maraton
Ykköstien valmistuminen lähestyy. Rakenteilla olevan Muurlan ja Lohjan välisen moottoritien on luvattu avautuvan liikenteelle 15.11.2008.
Tielle on tulossa seitsemän tunnelia. Näistä viisi rakennetaan Lohjan luoteispuolelle lähelle toisiaan noin yhdeksän kilometrin mittaiselle osuudelle. Näiden viiden tunnelin yhteispituus on 4,3 kilometriä, eli noin puolet tästä osuudesta matkataan maan alla.
Lohjalla sijaitseva Kisakallion Urheiluopisto järjestää 4.10.2008 Viiden tunnelin maraton ‑nimisen liikuntatapahtuman lähes valmiilla tiellä ja sen ympäristössä. Eipä taida olla aivan tavanomaista järjestää maratonjuoksutapahtumaa kilometrien mittaisiin moottoritietunneleihin. Tämäkin tilaisuus on ainutkertainen.
Tielle on tulossa seitsemän tunnelia. Näistä viisi rakennetaan Lohjan luoteispuolelle lähelle toisiaan noin yhdeksän kilometrin mittaiselle osuudelle. Näiden viiden tunnelin yhteispituus on 4,3 kilometriä, eli noin puolet tästä osuudesta matkataan maan alla.
Lohjalla sijaitseva Kisakallion Urheiluopisto järjestää 4.10.2008 Viiden tunnelin maraton ‑nimisen liikuntatapahtuman lähes valmiilla tiellä ja sen ympäristössä. Eipä taida olla aivan tavanomaista järjestää maratonjuoksutapahtumaa kilometrien mittaisiin moottoritietunneleihin. Tämäkin tilaisuus on ainutkertainen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)